Nyt tää lähtis ruokakauppaan Dean & DeLucaan

Unelmieni maailmassa maassa oli rauha, kaikilla hyvä olla – ja lähikauppana Dean & DeLuca. Newyorkilaisdeli, jolla on tyylikäs mustavalkoinen ilme ja jonka hyllyt notkuvat kauniisti pakattuja herkkuja, on puoti minun makuuni. Siellä tekisin onnellisena päivittäisostokseni ja törmäisin muihin samassa puodissa viihtyviin kulmakunnan rouviin. Ehkä siinä ehtisi ostosten lomassa nauttia kahvit ja jutella päivänpolttavat.

Sanomattakin siis selvää, että pyhiinvaelsin New Yorkin reissulla SoHoon Prince Streetin kulmaan. Täydensin mukivalikoimaa ja ostin keittiöpyyhkeet ja kauppakassin. Valitettavasti kassin hohto kärsii kotimaassa, kun sillä joutuu kantamaan lähi-Siwan parhaat päivänsä nähneitä elintarvikkeita, mutta en anna sen häiritä.

Tässä olivatkin ainoat tuliaiset kotiin. Vaikka pyörimme paljon putiikeista tunnetuilla alueilla, kuten Nolitassa, SoHossa ja Greenwich Villagessa, muuta sisustuskamaa ei tarttunut mukaan. Sen sijaan ajattelin tavoistani poiketen valottaa myös hieman vaatekaappipuolta ja tyylilöytöjä. Miltä kuulostaa?

Kiitos ja siirtyminen syksyyn

Kiitos tuhannesti edelliseen postaukseen tulleista onnitteluista ja myötäelämisestä! Olette äärimmäisen kultaisia ja ihania. Onni on tuollaiset virtuaalifrendit.

Kaiken onnen keskellä arkeen palaamisessa on ollut totuttelemista. En aivan ajatellut, että palaan kesälomalta +30 asteesta hyisevään kylmyyteen – Suomen syksy todella yllätti jos ei autoilijoita niin ainakin minut. Yksi hujaus vain ja valkoviini on vaihtunut punaviinin ja paljaat sääret 200 denieriin.

Myös koti elää vaaleista pellavatyynyistä päätellen vielä kesäaikaa. Yritän näiden kuvien avulla siirtää ajatukset lyhtyihin, kynttilöihin, huopiin, lämpimämpiin materiaaleihin ja astetta tummempiin sävyihin.

Jään pohtimaan, miten tuon tänä vuonna syksyn kotiin. Mitä löytyy jo kaapista ja mitä pientä kenties kaipaan täydennykseksi. Moni blogimaailmassa onkin jo päässyt syyssisustamisessa vauhtiin, khöm, taisipa silmissäni vilahtaa muutamat jouluaiheetkin. Tärkeintä on tietysti kaivaa esiin takka-dvd.

Kuvat lainattu: Slettvoll.

One happy day

En hirveästi kerro henkilökohtaisuuksia blogissa niin kuin ei kovin moni muukaan. Mutta toisinaan eteen tulee kuulumisia, joita ei ole mitään tarvetta jättää kertomattakaan.

Tänään kerron mihin matkani liittyi: menin mieheni kanssa naimisiin New Yorkissa. Kahdestaan, maailman kauneimpana syyskuisena päivänä, seitsemän yhteisen vuoden jälkeen.

Aihetta voi jatkossa seurata blogissa Avio-onni-tunnisteen alla. No ei sentään. Mutta asiaa tavalla tai toisella sivuavia postauksia on tulossa ja siksikin halusin kertoa. Pureudun ainakin New Yorkin löytöihin, vinkkaan reissaajille matkamme toisesta kohteesta (jota kai honeymooniksi kutsutaan) ja myöhemmin lupaan valottaa ystävillemme pidettävien hääkekkerien visuaalisia valintoja.

Uteliaille, samaa harkitseville ja muillekin tiedoksi: New Yorkissa on äärimmäisen helppo mennä naimisiin kirkollisena vihkimisenä Suomen lakien mukaan, TJEU. Tarvitaan vain yksi esteettömyystodistus ja tyllihame.

Beni Ouarain -mattoja aitoina ja kopioina

Kuuminta lattialla on nyt Beni Ouarain -berberiheimon käsityöläismatot, joissa vaalealle pohjalle piirtyy tummia vinoruutuja. Olen rakastanut tyyliä pitkään, mutta en ole antanut itselleni lupaa innostua liikaa, koska aitojen vintage-Benien hinnat ovat yleensä päätähuimaavia.

Toki matot ovat sen arvoisia, jos niihin pystyy panostamaan. Katsokaa nyt tätä yhtä onnellista. Myös Inspired by love -blogin Sanna odottaa omaa aarrettaan Hollannista. Modernisti kodikas -blogin Kerttu puolestaan löysi olohuoneeseensa saman henkisen maton Ellokselta. Ei ollenkaan hullumpi!

En voisi ikinä ostaa esimerkiksi feikkilaukkua. Jos aitoon ei ole varaa, olen ilman (luuranko kaapissa: teininä omistin tietenkin parit turkkilaisesta basaarista ostetut feikki-Fendit ja -Tod’sit, mutta se siitä).

Tässä kohtaa suvaitsen kuitenkin tyylin jäljittelyn. Alkuperäisiä käsinkudottuja kappaleita ei joka tapauksessa voi koskaan monistaa, koska matot ovat uniikkeja yksilöitä, mutta miksi niistä ei saisi inspiroitua tyylillisesti.

Suomessa en ole juurikaan törmännyt muihin Beni Ouarain -look-alikeihin kuin Elloksen tuoreeseen, mutta oh boy, miten paljon hyviä vaihtoehtoja tiedän olevan Jenkeissä. Keräsin alle suosikkeja, jotka kaikki noin 100-500 dollarin hintaluokassa sopisivat budjettiin. Sattuu vaan olemaan yksi pieni rapakko välissä.

Ennustus: pian Suomessakin nähdään laajempi Beni Ouarain -”kopioiden” tarjonta.

West Elm Souk Rug

World Market Ivory Moroccan Shag Rug

Pottery Barn Beni Ouarain Rug
Target Criss Cross Fleece

Rugs USA Tuscan Morrocan Shag

West Elm Kabash Rug

Target Threshold Criss Cross Shag Area Rug

Alun fiiliskuvat on lainattu Svenska Mäklarhusetilta. Tuotekuvat on lainattu linkkien osoittamilta sivuilta.

Täällä taas

Olen kotona. Väsyneenä ja onnellisena. Olisin voinut olla reissussa loputtomiin, mutta omaan kotiin on toki aina mieluista palata – siistiin kotiin, jos saan täsmentää.

Olen sitä mieltä, että pahimpienkin pakkaushärdellien keskellä koti kannattaa siivota ja sänkyyn vaihtaa valmiiksi puhtaat lakanat ennen matkaa. Se on vähintä, mitä kulttuurishokista, jetlagista ja lomaltapaluumasennuksesta toipuvalle itselleen voi tarjota.

Paluun jälkeen myös tuore kimppu, aikatauluttomat kalsaripäivät ja loputon Sisustuskoiralle Äidillä oli sua niin ikävä -lässyttäminen kuuluvat tämän lomalta palaajan selviytymisohjelmaan.

Kukat ovat 1800-luvun Venäjältä kotoisin olevassa tinatuopissa – tuore lahja eräiltä rakkailta ja juuri se puuttuva pala antiikkia, jota olen meille kaivannut. Matkasta ja muusta lisää myöhemmin.

Offline

Arvatkaa, miltä tuntuu lähteä kesälomalle, kun on painanut hommia pitkän vuoden ja katsonut vierestä kolmen neljän kuukauden ajan, kun kollegat pakkaavat tavaroitaan ja hehkuttavat lomalle lähtöään.

En voi uskoa, että vihdoin se tuli – meidän vuoro. Meidän vuoro lotrata aurinkorasvaa, mennä syömään valmiisiin pöytiin, toteuttaa unelmia ja herätä aamuun tietämättä mikä viikonpäivä on.

Minunkin vuosiin on mahtunut kaikenlaista ja mietin usein, mitä elämältä haluan ja millaisen matkan olen kulkenut ollakseni tässä kun nyt olen. Siksi tällaisista hetkistä osaa olla erityisen kiitollinen. Paljon on tapahtumassa ja onnellisempi kuin koskaan. Hyppään koneeseen hymy korvissa ja erityinen fiilis sydämessä.

Pidän lomaa myös blogista ja netistä. En ajasta postauksia enkä muutenkaan päivystä linjoilla. Korkeintaan saatan napsia kuvia Instagramiin, mutta vain, jos siltä tuntuu. Ennen kaikkea keskityn elämiseen.

Palaan jälleen myöhemmin syyskuussa. Voikaa hyvin!