Muutoksia

Olen kirjoittanut homevialaura-blogia kohta kaksi vuotta, tosin ensiajat haparoiden, kokeillen ja keskittyen siihen, ettei kukaan vain löytäisi sivuille. Joka tapauksessa takana on, jos nyt ei pitkä, niin ainakin jonkunmoinen matka tässä osoitteessa.

En ole vielä kertaakaan ajatellut blogin lopettamista, niin tärkeä omasta prokkiksesta on tullut. Silti tulee se hetki, kun asioihin kaipaa muutosta. Ehkä taukoa tai etäisyyttä, tai vähintään uutta alkua ja näkökulmaa.

Siksi päätin uusia täysin ulkoasun. Uusi blogipohja on visuaalisempi, kuvapainotteisempi. Olen vastustanut pohjia, jossa jutut täytyy klikata yksitellen auki, mutta näin vain söin sanani ja join lasin kuohuvaa päälle.

Blogin ydin pysyy samana: kirjoitan enimmäkseen modernin klassisesta sisustuksestamme. Kolme huonetta ja keittiö ei kuitenkaan yksin tarjoa loputtomasti ammennettavaa ja inspiroidun monesta muustakin asiasta. Siksi ajattelin jatkossa poimia mukaan muitakin elämän parhaita paloja ja kauniita yksityiskohtia.

Onko tässä nyt sitten pakko sanoa se klisee: homevialaura on edelleen sisustusblogi, mutta vähän enemmän myös lifestyleblogi. Ja ehkä valokuvablogi, jonkinlainen leikekirja ja moodboard.

Mitään sillisalaattia en tästä silti tee, mutta pyristelen irti rajoituksista. Jos mieleni tekee käsitellä tyyliä, en enää ajattele, etten voi, koska kyseinen pala puuvillaa ei ole tyynyn, vaan kirjoittajan ympärillä. Yritän myös madaltaa kynnystä blogata ja tehdä useammin kevyempiä, välillä vain yhden kuvan postauksia.

Uuden linjan löytyminen ja blogipohjan viimeisteleminen voi ottaa aikaa (kuten näette toistaiseksi tyhjistä etusivun ruuduista). Viimeistelen, kuulostelen ja ihmettelen tätä nyt itsekin. Teiltä toivon kärsivällisyyttä ja palautetta siitä, mitä ajatuksia muutos alkaa herättää.

Kiitos kun olette matkassa ja tervetuloa toiselle kierrokselle!

Arvonta: Nespresso Inissia -kahvikone

homevialaura_5866

Jos en saa aamuisin kahvia, siinä ei todellakaan riitä marttiahtisaaret sovittelemaan maailmanrauhaa. Kahvia on saatava, sitä on oltava riittävästi ja sen on oltava tuoretta ja hyvää. Myös päivä- ja iltapäiväkahvit maistuvat, samoin dinnerin jälkeinen espresso.

homevialaura_6115
homevialaura_6040

Kahvifanaatikkona oli helppo suostua Nespresson yhteistyöehdotukseen, jossa sain meille kotiin uuden Nespresso Inissia -kahvikoneen. Kaikkien aikojen pienin Nespresso-masiina puskee erinomaiset kaffet 19 barin paineella ja mahtuu niin pieneen tilaan, että ajattelin alkaa kantaa konetta käsilaukussa siltä varalta, että lähistöllä on tarjolla vain seissyttä kitkerää huoltoasemasumppia.

homevialaura_5903homevialaura_5832

Ja hei, kaverille kans. Nyt seuraa homevialauran historian ensimmäinen arvonta ja kiva arvonta seuraakin. Yksi teistä voittaa itselleen Nespresso Inissian haluamassaan värissä kahvisatsin kera.

homevialaura_6032
homevialaura_6123

Osallistu arvontaan 5.6. mennessä kommentoimalla tätä postausta. Haluaisin kuulla, mikä on sinun suosikkitapasi nauttia kahvia ja minkävärisen Inissian haluaisit: valkoisen, mustan, sinisen, punaisen vai oranssin. Vaihtoehdot ja lisätietoa kahveista löydät täältä.

homevialaura_5882homevialaura_6017

Itse nautin kaikista mieluiten kahvia leivän kanssa, eikä mikään karppausbuumi ikinä saisi luopumaan tästä pyhästä liitosta. Yksi suosikkiyhdistelmistäni, joka korvaa usein myös kevyen viikonloppulounaan, on vuohenjuusto-viikuna-basilika. Kaveriksi keitän mieluiten pehmeän tummapaahtoisen kahvin maidolla.

Onnea arvontaan!

Melkein valmiilta parvekkeelta päivää

homevialaura_parveke_sisustus1
homevialaura_parveke_sisustus2
homevialaura_parveke_sisustus3homevialaura_parveke_sisustus4homevialaura_parveke_sisustus5
Viikonlopun työleirin jäljiltä parvekkeen seinät ja katto on maalattu loppuun ja parvekelasit pesty. Pintojen pesu ja maalaus ei välttämättä näy vau-efektinä vieraille tai ruudun sinne puolelle, mutta likaista betonia ja rappeutunutta maalia pitkään katsoneena osaan itse arvostaa raikkaampaa ja siistimpää yleisilmettä.

Kasveja varten tilasin valkoisen Lechuzan Trend Balconera -parvekelaatikon, joka vaikuttaa altakastelutoiminnon ja irrotettavien istutuslaatikoiden ansiosta kätevältä jopa onnettomalle kaupunkilaisviljelijälle. Lainasin sisältä orkideat kuvaamisen ajaksi, mutta ruukkuun on tarkoitus istuttaa pian yrttejä. Myös tekstiilit on toistaiseksi lainattu sisältä. Ne toki sopivat tyyliin, mutta ainakaan Day Birger Et Mikkelsenin neliökuvioista tyynyä en raaski haalistuttaa auringossa (niin käy, kokemusta on).

Projekti ei ole vielä valmis ja kesä on vasta aluillaan, mutta oliivipuu on jo nyt huonossa hapessa. Kasvia ei kuulemma saa kastella liikaa, mutta ei kai sekään ole normaalia, että pienet lehdet käpristyvät kuivuudesta? Kasvimyyjän ohjeesta emme istuttaneet puuta, vaan laitoimme sen alkuperäisessä ruukussaan isomman ruukun sisälle. Auttakaa! Espanjalainen alter egoni ei kestä tätä menetystä.

Kesän kynnyksellä

homevialaura_5589
homevialaura_3014
homevialaura_3055
homevialaura_5553
homevialaura_3013
homevialaura_3062
homevialaura_5607
Olen joutunut monta kertaa tarkistamaan kalenterista, onko juhannukseen todella reilu kuukausi. Viileässä tuulessa hulmuava kaulaliina ei ole varsinaisesti saanut ajatuksia lähestyvään kesälomakauteen.

Sieltä se kesä nyt kuitenkin tulee. Kauden tärkein kuosi itselleni on raidat. Lisäksi ennustan ahkeraa käyttöä revityille farkkushortseille, rennoille t-paidoille ja vilpoisille mekoille, mieluiten puuvillaisille ja pellavaisille. Lempikesäkengistäni, mustista rusettisandaaleista, tuli jo kyselyä Instassa. Merkki on Esprit, mutta sandaalit ovat vanhempaa mallistoa.

Siksak-kynnysmatto, löytö poistomyynneistä, muistuttaa, että nyt on aika karistaa viimeisetkin kevättalven pölyt jaloista – ja tehdä pedikyyri. Ja pestä ikkunat. Ja koira. Ja etsiä lopuille tauluille paikat. Ja viimeistellä parvekeremontti. Tai vain olla ja antaa ensimmäisten pisamien tulla.

Pariisilainen tyyli

homevialaura_pariisi01
homevialaura_pariisi02
homevialaura_pariisi03
homevialaura_pariisi04
homevialaura_pariisi05
homevialaura_pariisi06
Täällä on ajatukset patonkien, ballerinojen ja baskerien kaupungissa. Olen käynyt Pariisissa kerran vuonna 2006. Talvi oli juuri taittumassa kevääksi. Ensimmäisenä iltana kevyt lumipeite satoi Montmartreen, seuraavana aamuna aurinko porotti kuiville kaduille. Olen siitä asti tiennyt, että palaan.

Juhannuksena minä ja Pariisi kohtaamme uudestaan – ja mies kolmantena pyöränä. Pöydällä on kaksi kirjaa, aina pakollinen ostos Mondon opas, sekä Parisian Chic: A Style Guide by Ines de la Fressange. Siinä, missä Lauren Conradin oppaat tuntuvat itselle liian amerikkalaisilta ja nuorisolle suunnatuilta (ai kamala, olen todella kolmekymppinen), Ineksen kanssa puhumme jokaisesta asiasta samaa kieltä trenssin yhdistämisestä miestenkellojen lainaamiseen ja legginssien kieltämiseen.

Tyylin lisäksi kirja käsittelee pariisittaren, joka on yhtälailla mielentila kuin merkintä syntymätodistuksessa, kauneusrutiineja sekä kotia. Sisustamisessa Ines suosii tavaroiden järjestelmällistä organisoimista Mujin laatikoihin ja kannustaa kehystämään kauniita mainoksia. Oui! I told you so.

Kyseessä on tyylikirja, mutta myös matkaopas: iso osa on omistettu Pariisi-tärpeille. Täydelliset 240 sivua kahvikupin tai viinilasin kylkeen. Itselleni fiilistely on niin iso osa matkaa, etten tiedä, osaisinko koskaan valita äkkilähtöä. Tulisi kiire pinnata taulu täyteen kolmen tunnin lentomatkalla.

Tauluja, julisteita ja sotkuja

homevialaura_5265
homevialaura_5252
homevialaura_5361
homevialaura_5240
homevialaura_5294
homevialaura_5358
homevialaura_5242
Lauantaimorjens! Täällä ei paljoa uutta auringon alla. Samoja yksityiskohtia ja ikuisuusprojekti nimeltä taulut. Vaikka melkein jo päätin, että teen valkoisen kaapiston päälle kunnon galleriaseinän ihan oikein poraamalla tauluja seinään, vaihtelunhaluisuuteni tuntien siinä ei ole järkeä. Sitä paitsi rakastan nojaavia tauluja ja pikkuhiljaa alan päästä yli painajaisesta, että David Ehrenstråhlen Monumental Guide to New York luisuu alas kuin hidastetussa filmissä ja menee tuhannen säpäleiksi.

Paikkaansa hakee myös SEES by Sannilta sisustusbloggaajien kirppikseltä ostamani The Black Jacket – Photo by Karl Lagerfelt -juliste. Tosin aion nimeomaan laittaa esille tekstipuolen, vaikka toisella puolella on varsinainen teos, Kallen ottama mustavalkoinen valokuva. Mustavalkoisia kuvia taas on tulossa pari tukholmalaisen valokuvataiteen museon, Fotografiskan, nettikaupasta.

Tämä todella on, ikuisuusprojekti. Lisäksi yhtäkkiä sain tarpeen sotata taulunkehyksen taustaa. Vielä kun malttaisi etukäteen suunnitella, mitä sotkee. Onneksi aina voi maalata päälle, eikä kokeiluja tarvitse säilyttää. Sen kun vain pistää menemään. Maalinroiskeiden värittämät ateljeet ja studiot ovat muuten mielestäni tiloina ehkä kaikista kiehtovimpia. Tsekatkaa vaikka tämä.

Vappu iisi kuin sunnuntaiaamu

homevialaura_5231
homevialaura_5317
homevialaura_5332
homevialaura_5356
homevialaura_5318
homevialaura_5237
Hauskaa vappua!

Laahustan kotona ja lasken, kuinka monta valovuotta on tällä hetkellä minun ja näpsäköihin kukkamekkoihin pukeutuneiden juhlattarien välillä, joiden hiukset on kiharrettu synkkaan serpentiinin kanssa. Monta.

En ole vieläkään flunssan jälkeen voimissani, joten peruimme menot ja vietämme kotona kalsarivappua. Tänään on siis meille tuiki tavallinen torstai sunnuntaiherkuilla, pitkillä yöunilla ja kahvisantsikierroksilla.

Olisin ollut harmissani, jos juuri tämä vappu olisi ollut se gregoriaanisen ajanlaskun ainoa, kun Suomessa on oikeasti piknik-kelit. Tai, jos harrastaisin skumpan juomista ja hyvin syömistä vain kalenteriin merkittyinä pyhäpäivinä. Mutta koska näin ei ole, juuri nyt kahden sunnuntain viikko tuntuu itse asiassa oikein hyvältä.

Meille muuttanut, iloisesti hunajapurkkia kohti leijaileva tyyppi pitää kuitenkin huolen siitä, ettei tässäkään kodissa ihan täysin ilman vappufiiliksiä olla. Sisustuskoira tosin vain murisee katonrajan kummajaiselle.