Arki- ja pyhäpetaus

Sängyn petaaminen on itselleni vähän kuin hampaiden pesu. Itsestäänselvyys aamulla. Onnistuu tokkurassakin, vie minuutin, eikä masenna illalla, kun tulee töistä kotiin.

homevialaura_4876

Arkena en kumminkaan jaksa taiteilla sängyn kanssa, vaan nopeus ja helppous on se juttu. Peitot suoraksi, tyynyt kohdilleen, ei päiväpeittoa. Onneksi nykyään avoimia petauksia saa harrastaa ihan luvan kanssa.

homevialaura_4294

Suosikkini sängyssä on tietysti valkoiset pussilakanat pellavaisena tai puuvillaisena, mutta suosin makkarissa myös hiekan ja harmaan sävyjä sekä tehostevärinä mustaa.

homevialaura_4303

Vähän aika sitten kyllästyin valkoisiin aluslakanoihin, jotka näyttävät jatkuvasti likaantuneilta ja epäsiisteiltä, ja päätin kokeilla jotain muuta. H&M Homelta löytyi oikea meleeratun harmaa sävy. Luulen, että ostan näitä meille enemmänkin, kun nykyiset valkoiset kulahtavat lopullisesti.

homevialaura_4900

Seuraava tarve olisi helmalakana, joka tekisi sängystä viimeistellyn arkenakin. Visio on selkeä: suora helmalakana valkoista pellavaa. IKEA-päällisiä valmistavan Bemzin Loose Urban Fit olisi täydellinen, vaan pikkaisen kirpaisee ajatus maksaa lakanasta yli kaksi hunttia, vaikka miten olisi vuosien sijoitus. Onko teillä ideoita, mistä löytäisin vastaavan? Röyhelöinen ei ole meille vaihtoehto.

homevialaura_4886

Pyhänä käytän petaamiseen sen toisen minuutin, heitän päälle valkoisen päiväpeiton. Ja nykyään Balmuirin Kid Mohair -torkkupeiton, jonka sain blogin kautta ja joka seilaa meillä nyt olkkarin ja makkarin väliä. Murrettu taupe-väri pehmentää passelisti makkarin muuten kylmiä sävyjä.

homevialaura_4870

Samalla muistutus, että vielä ehdit voittaa samanlaisen Balmuirin maailman pehmeimmän torkkupeiton sekä tuoksukynttilän. Osallistu arvontaan viimeistään tämän viikon sunnuntaina 2.11. Ihanasti olette jo osallistuneetkin, kiitos siitä!

Pallon paikka

homevialaura_4948homevialaura_4920homevialaura_4952

Näkymä eteisen tauluhyllyllä juuri nyt. Ja parasta muuten vain juuri nyt: kahden kummitytön 1-vuotissynttärit viikon sisään. Se, jos jokin, on pallojen paikka. Jos joku pohtii, foliopalloja numeroilla löytyy ainakin Butterick’sistä, ennen löytyi myös Tiimarista. Tiedän, koska sieltä ostin pallot 3 ja 0 miehen synttäreille (yksivuotiaat tytöt, kolmekymppiset aviomiehet – ei välttämättä mikään suuri henkinen ero).

Olin muuten ihan unohtanut, että Tiimari tulee takaisin, kunnes asia tuli sattumalta puheeksi kahvilla. Mikäs siinä, tervetuloa. Toivottavasti vain reippaasti nykyaikaisemmalla valikoimalla. Tilataan jotain muuta kuin onnittelukortteja punaisilla ruusuilla ja kultapainetulla tekstillä.

Petit dejéuner kotikahvilassa

homevialaura_4673

homevialaura_4657

homevialaura_4602

Huomenta! Sain kutsun osallistua aamiaishaasteeseen ja tehtävän tehdä Nespresson makujen inspiroiman aamiaiskattauksen. Inspiraatiota ei tarvinnut kauaa miettiä: parhaalta aamiainen maistuu Pariisin katukahviloissa heräävää kaupunkia katsellessa.

homevialaura_4556

homevialaura_4728

Toin klassisen petit dejéuner -setin kahvilla, tuoremehulla ja croissantilla omaan kotiin. Kattaukseen halusin tyylikästä, mutta rentoa tunnelmaa. Marmoria ja ruutua, maljakko hillopurkista ja pari tuoretta leikkokukkaa, tuorepuristettu mehu jalallisesta lasista, päivän Le Monde ja postikortti Nizzasta. Nespressolta sain postaukseen kahvikapseleita ja lasiset cappucino-mukit.

homevialaura_4606

homevialaura_4624

Oma aamuni käynnistyy aina maitokahvilla, tärkeä täsmennys, tummapaahtoisella maitokahvilla. Pidän Nespresso-vahvuusasteissa kipurajana kahdeksaa ja sen yläpuolella suosikkimakujani ovat muun muassa Arpeggio, Indriya ja Dharkan. Jopa limited edition -maku, vahvin mahdollinen Cubania vahvuusasteella 13 sopii erinomaisesti epäsuomalaiseen suuhuni ja pariisilaiseen aamuun.

#myFramebyLassen

ByLassen02

ByLassen03

ByLassen04

ByLassen05

ByLassen_Frame_homevialaura

Yksi itseäni tällä hetkellä inspiroivista merkeistä on modernia muotoilua edustava tanskalainen by Lassen. Eritoten omaan makuuni kolahtaa suunnittelu, jossa tuote on yhtä kuin sen ääriviivat, kuten Kubus-kynttelikössä ja Twin-pöydässä. Niin ilmavaa ja kevyttä. Frame-laatikkosarjassa on samaa ideaa: valkoista laatikkoa kehystää mustat ääriviivat. Olen näkyyn todella tykästynyt, myös sarjan mattamusta ihastuttaa.

Yllä näette, millaisen 3D-kuvan itse loin Frame-sarjan lukuisista eri vaihtoehdoista, kun by Lassen kutsui bloggaajia mukaan suunnittelemaan oman kokonaisuutensa Frame-applikaatiolla. Olen sairastanut tällä viikolla, joten sohvalla makuuasennossa iPadillä leikkiminen tuli kuin tilauksesta. Suunnitelmassa käytin Frame-sarjaa tilanjakajana/sivupöytänä sekä seinähyllynä. Lisäksi halusin pinota Frame-laatikoita rennosti lattialle.

Kuvat/photos: by Lassen.

homevialauran matkaopas Kroatian rannikolle

homevialaura_9672 2

homevialaura_0612

Kesäloma on enää muisto vain, mutta jaan teille silti nyt Kroatian ja Montenegron matkakokemukset, kun vielä muistan, jos joku suunnittelee reissua sinne päin. Klausaali on sama kuin matkapostauksissa ennenkin: suositukset on kirjoitettu omasta näkökulmastani itsenäisenä reppureissaajana. Reittimme oli Dubrovnik – Montenegro – Dubrovnik – Split – Vis – Komiza – Vis – Split, matka-aika kahdeksan yötä.

homevialaura_0554

homevialaura_0727

Kroatian rannikon maisemia ei turhaan kehuta. Merestä nousevat jylhät vuoret, vehreä luonto, turkoosina siintävä kristallin kirkas meri sekä ikivanhoja kivitaloja ympäröivät oliivilehdot ja viiniviljelmät muodostavat epätodellisen kauniita postikorttimaisemia, joiden luo ehdottomasti suosittelen lähtemään.

homevialaura_0364

homevialaura_0393

Jos rannikolla haluaa nähdä enemmän, suosittelen lentämään Dubrovnikiin ja palaamaan Splitistä – tai toisinpäin, ei väliä. Ainakin Norwegianilla tällainen yhdistelmä onnistuu helposti. Bussimatka kohteiden välillä kestää noin 4-5 tuntia, mutta aivan rantaviivaa kulkevan järisyttävän kauniin maisemareitin takia paikkansa puuduttaa mielellään kroatialaisen bussin penkeillä.

homevialaura_9830

homevialaura_0210

En henkilökohtaisesti suosittele viettämään koko lomaa Dubrovnikissa tai Splitissä, puolesta päivästä pariin riittää kumpaisessakin. Molemmissa on hurmaava vanha kaupunki, ja Splitissä myös kaunis rantabulevardi, mutta alueet koluaa muutamassa tunnissa ja sen jälkeen itsenäinen matkailija onkin valmis erkanemaan turistiryhmistä väljemmille vesille. Ostosmahdollisuudet molemmissa kohteissa ovat hyvin rajalliset, joten putiikeista ei ole ajan tappamiseksi, ja upeimmat rannat sijaitsevat muualla.

homevialaura_0070

homevialaura_0038

Jos Dubrovnikissa tai Splitissä on yhtään pidempään, hyvä vaihtoehto on lähteä retkille. Me lähdimme toisena päivänä Dubrovnikistä rajan yli Montenegroon, jonka yllä näkyvä Kotor-lahti, Unescon maailmanperintökohde, oli henkeäsalpaavan kaunis. Kannattaa ehdottomasti mahdollisuuksien mukaan pyörähtää naapurimaan puolella omaan tahtiin vuokra-autolla tai järjestetyllä retkellä.

homevialaura_0114

Montenegron-retken toinen pysähdys, Budva, oli vanhan kaupungin osalta kaunis sekin, mutta muuten kohde ei hirmuisesti ollut omaan makuuni. Budvassa haiskahti liikaa uusi raha, taivasta kurkotteli rakenteilla olevat hotellikompleksit ja näyttäytymiseen tarkoitetut diskot.  Turismi se tulee Montenegroonkin, idästä erityisesti.

homevialaura_0137

Kroatian parhaista paloista, maisemista ja merestä, pääsee parhaiten nauttimaan saarilla, joita on lukuisia rannikon tuntumassa. Meidän valintamme oli Splitin edustan saarista kauimmaisin, pienin ja vähiten turistisoitunein Vis.

homevialaura_0417

homevialaura_0462

Lautta rantautuu saaren samannimiseen kaupunkiin, mutta jos olet tapaani erityisesti sympaattisten ja pienien kalastajakylien ystävä, suosittelen vielä ottamaan satamasta lähtevän paikallisbussin saaren toiselle puolelle Komizaan. Tämä sääntö pätee muuten aina: pikkusaarilla ei kannata jäädä satamakaupunkiin, vaan jatkaa saaren toiselle puolelle.

homevialaura_0400

homevialaura_0757

Ja sieltä se löytyi, paikka, jossa en kuullut kertaakaan suomea (Splitistä ja Dubrovnikissa se tuntui olevan hallitseva kieli), ja joka täytti muutkin toiveemme: Komizan herttainen kylä poikamine ja pienine kivirantoineen. Kompaktissa koossa kaikki riittävät palvelut, mutta todella letkeä ja kiireetön tunnelma.

homevialaura_0650

homevialaura_0665

Vis-saarella hyvä idea on vuokrata auto, vene tai skootteri. Kulkupeli mahdollistaa saarella löytöretkeilyn, kuten satumaisen Stiniva-lahden ja viiniviljelmien näkemisen.

homevialaura_0498

homevialaura_0342

Dubrovnikista ja Splitistä poiketen Komizan rantakadun kansoittivat pakettimatkailijoiden ja venäläisjahtien sijaan satunnaiset purjehtijat ja kroatialaiset hipsterit, joita löytyi erityisesti suosikkiravintolastamme Fabrikasta. Jugoslavian aikaiset televisiot ruokapöytinä ja kekseliäs menu oli virkistävä poikkeus keskenään samanlaisten turistibaarien jälkeen.

homevialaura_0473

Niin, ruoka. Moni on hehkuttanut Kroatian ruokaa, mutta en valitettavasti voi yhtyä samaan muutamia onnistuneita poikkeuksia lukuun ottamatta. Edellytykset olisivat kunnossa – mikä meri ja ilmasto! – mutta 95 % matkakohteiden ravintoloista tarjoaa samaa ruokaa samanlailla valmistettuna: perus pitsaa, pastaa, burgeria ja pihviä. Ruoan mielikuvituksellisuudesta huolimatta ravintoloiden viihtyisyyteen ja tyylikkyyteen oli panostettu.

homevialaura_0754

Uskon ja toivon, että  ravintoloitsijoiden kunnianhimo kasvaa ja palvelukulttuuri paranee koko ajan. Jo nyt joka paikasta löytyy myös kiinnostavia ja persoonallisia helmiä, mutta foodien on syytä selvittää nämä kuppilat etukäteen muun muassa TripAdvisorista ja Lonely Planetista.

homevialaura_0782

Splitissä esimerkiksi suosittelen kävelemään vanhasta kaupungista syrjään Firule-rannalle, josta löytyy hurmaava ulkoilmaravintola Dvor (näin valkoisen tuolimeren Pinterestissä ja päätin sen perusteella mennä).

homevialaura_0778

Juuri sellainen helmi, jonne kukaan ei takuulla vahingossa eksy, mutta joka ehdottomasti palkitsee kävijänsä. Dvor-ravintolan upeista maisemista ja tyylikkäästä miljööstä kannattaa nauttia, jos ei lounaan tai illallisen, niin vähintään kahvikupillisen tai valkkarilasillisen verran.

homevialaura_0742

Vielä loppuun käytännönläheinen täsmävinkki: Kroatian rannat ovat kivikkoisia, joten pakkaa mukaan uimakengät – tekee merielämästä monin verroin mukavampaa. Meillä tämä unohtui kotimaassa, mutta onneksi montenegrolainen urheilukauppa pelasti pälkähästä. Toivottavasti tämä kooste inspiroi syksyn pimeydessä reissusta haaveilevia (muistot herättivät muuten aika kivasti omankin matkakuumeen).

Brändäys- ja sokeritaivaassa

homevialaura_1622

homevialaura_1603

Näitä juhannuksen Pariisin-matkaan liittyviä postauksia tulee näin jälkijunassa useampikin. Nyt aiheena on pariisilainen herkkukauppa Hugo & Victor.

homevialaura_1629

Jotkut seuraavat matkaoppaita sateenvarjon perässä patsaille, minä seurasin opastani Avec Sofieta Rive Gauchen patisserieen. Paras räätälöity kierros ikinä, jota ilman en olisi koskaan löytänyt uutta suosikkiherkkukauppaani. Kiitos Sohvi! Viiden tähden #avecsofietravels.

homevialaura_1562

Hugo&Victor myy kaikenlaisia herkkuja, jäätelöä, leivonnaisia ja tietysti macaronseja. En yleisesti innostu kekseistä ja olen niputtanut macaronsit samaan nippuun. Vieläkään tämä trendileivonnainen ei ole oma ykkösherkkuni, mutta Hugo & Victor todisti, että parhaimmillaan macaronsit ovat makuyhdistelmiltään kiehtovia ja koostumukseltaan suussa sulavia. Siis aivan jotain muuta kuin suomalaiskahviloiden vitriineissä kuivahtaneet serkut.

homevialaura_1615

Sekosin putiikissa, mutta en ehkä muiden asiakkaiden tavoin sokerin vuoksi, vaan maailman kauneimman mustavalkoisen brändäyksen takia. Uhrauduin ostamaan matkamuistoiksi macaronseja (jotka eivät kyllä montaa iltaa ehtineet vanheta kotona), jotta sain kaikki tilpehöörit, kauniin rasian ja paperipussin, päälle.

homevialaura_1595

Ei-syötäväksi matkamuistoksi mukaan lähti puodin kangaskassi (laita mustavalkoinen tikattu rusetti vaikka Alepan muovipussin ympärille, niin olen myyty). Nättiä kangaskassia roikottaa mielellään esillä rekissä ja koukuissa, mutta kotiin päästyäni mieleeni juolahti myös toinen idea: miksi en tekisi kassista taulua!

homevialaura_1636

Tiedättehän, että kehystelen muutenkin ennakkoluulottomasti milloin mitäkin, kuten mainoksia. Olen nähnyt upeita silkkihuiveista tehtyjä tauluja ja tässä on mielestäni samaa ideaa. Näin visuaalista silmääni kovin puhutteleva ilme ja Pariisin-muistot pääsisivät vielä paremmin osaksi sisustusta.

Balmuir-arvonta

homevialaura_4484

Hyvää viikonloppua! Ilokseni kerron, että nyt on luvassa yllätys teille Balmuir-yhteistyön tiimoilta. Eikä se ole bed&breakfast -paketti meille, vaan arvonta niin ihanalla Balmuir-tuotepalkinnolla, että tulen itsekin onnelliseksi, että joku teistä sen saa.

homevialaura_4441

Palkinto sisältää Kid Mohair -torkkupeiton sävyssä taupe sekä Como-tuoksukynttilän sävyssä sand. Omani, näissä kuvissa näkyvän kynttilän sävy on grey ja tuoksu todella huumaava. Pörröisen pehmeämpää tekstiiliä taas en ole eläissäni nähnyt.

homevialaura_4448

Kuvissa aamiainen on katettu Balmuirin Kensington-nahtatarjottimelle. Lisäksi kattauksessa näkyy Balmuirin pellavalautasliina sävyssä linen ja sen ympärillä nahkainen Hamilton-lautasliinarengas. Voin vain jälleen todeta, että maskuliinisen nahan, rennon pellavan, pörröisen mohairin ja ylellisen tuoksun yhdistelmä on jotain sellaista, että olen sisustajana henkilökohtaisessa taivaassa. Sain tuotteet Balmuirilta osana yhteistyötä. Kiitos!

homevialaura_4476

Jos ja kun linjoilta löytyy Balmuir-faneja ja ihastutte muihinkin tuotteisiin kuin arvontapalkintoon, saatte Balmuir-verkkokaupassa 20% alennuksen koodilla Laura20 vuoden loppuun asti.

homevialaura_4472

Ja nyt sitten itse asiaan: Osallistu homevialauran Balmuirin kanssa yhteistyössä järjestämään arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen, mikä on sinun suosikkisi Balmuir-verkkokaupan tuotteista ja voit voittaa Balmuir Kid Mohair -torkkupeiton sävyssä taupe sekä Balmuir Como -tuoksukynttilän sävyssä sand. Voittaja arvotaan kaikkien sunnuntaihin 2.11.2014 mennessä kommentoineiden kesken. Onnea ihan jokaiselle tasapuolisesti!

Kukkakaupan kautta kotiin

homevialaura_4206

homevialaura_4275_2

homevialaura_4154

Kukkakaupan kautta kotiin, haiskahtaa perjantailta. Leikkokukissa värillä ei ole väliä, kunhan se on valkoinen. Lilja on ikisuosikki, mutta tällä kertaa puhuttelivat pulleat neilikat ja kaveriksi freesia. Hyvä, että tiesin freesian nimeä vielä vähän aikaa sitten, mutta nyt siitä on varkain tullut yksi ehdottomista suosikeista. Tajusin jälkijunassa senkin, että hääkimpussani oli freesioita (Flower Girl NYC tiesi, mitä tekee). Leikkokukkien kanssa olen yrittänyt päästä eroon varsien pahoinpitelemisestä saksilla, joten ostin kotiin floristeilta tutun leikkurin. Ilmeisesti myös kukkaravinnetta myydään kotikäyttöön pullossa (etsin jonkun vinkistä joskus Plantagenista, mutta en löytänyt). Sellainenkin voisi olla hyvä hankinta perjantaipuskien iän pidentämiseksi.

Tuoksuva koti

homevialaura_1707

Elä jokainen päivä niin kuin se olisi viimeinen. Anteeksi nyt vaan, mutta motto on mielestäni todella hölmö ja naiivi. Tilaa tässä nyt joka päivä yksityiskone Nykiin.

homevialaura_1675

Ajatus taustalla on kuitenkin varsin kannatettava, että elämä on tässä ja nyt. Asioita ei kannata säästellä – ei sanoja, jotka haluaa jonkun kuulevan, eikä liiemmin materiaakaan.

homevialaura_1699

Säästelin aina lapsena suosikkitarroja (hyvin usein usein niissä oli valkoisen koiran kuva), enkä raaskinut liimata niitä minnekään. Kunnes koitti se teiniaikojen alun päivä, etteivät tarrat olisi voineet vähempää kiinnostaa. Hukkaan meni koko homma.

homevialaura_7933

Toin Pariisista juhannuksena kaksi tuoksukynttilää, kuvien Jo Malonen sekä diptyquen. Nämä silkkipapereihin käärityt, kauniisiin paketteihin ja paperipusseihin pakatut, ylihintaiset etiketilliset tuotteet ovat yksiä kaikista suurimpia aarteitani. Niin mieluisia, että melkein lipsuin taas hulluuden puolelle ja aloin pihtailemaan polttamisen kanssa, vaikka se kai se kynttilöiden tarkoitus on, olla liekeissä.

homevialaura_7850

homevialaura_1716

Tarratarinan opetuksena pyrin nykyään polttamaan arvokkaitakin kynttilöitä – tämähän lähtee jo lapasesta – myös arkena! Kodin valtaava hienostunut tuoksu on parasta arjen luksusta, sanoisin, jos viitsisin käyttää kyseistä ärsyttävää kliseetä.

homevialaura_1701

Oma tuoksuvalintani Jo Malonelta oli tällä kertaa raikas Wild Bluebell. Kun 45 tuntia on kulunut, ei tulisi mieleenkään heittää kynttiläkippoja roskiin. Silloin ne siirtyvät tuikkukipoiksi, kynätelineiksi, pikkumaljakoiksi tai kylpyhuoneen purnukoiksi.

En sano J-sanaa, mutta…

H&M_Home_Christmas_joulu_2014_5

En ole monen kollegani tavoin tämän lähestyvän j-kirjaimella alkavan sesongin hullu, enkä halua moista kohkaamista näin lokakuussa lietsoa (sohaisinkohan mehiläispesään). Sanon vain sen, että tämän vuoden H&M Homen kuvat kolahtavat kovasti omaan makuuni.

H&M_Home_Christmas_joulu_2014_2

Ehkä se on pariisilainen huonekorkeus ja kalanruotolattia (tilataan 66 neliötä verkkokaupasta, kiitos) tai edelleen ihastusta herättävä marmori.

H&M_Home_Christmas_joulu_2014_7

Vai onko se onnistunut messingin käyttö, joka ei lipsu liikaa modernista krumeluurin puolelle (paitsi paljettityynyissä, discoa en halua omalle sohvalle).

H&M_Home_Christmas_joulu_2014_4

Tai ehkä sittenkin aidot havut, tuoksukynttilät, tupsut, pellava ja neulokset. Kauniit murretut ja metalliset sävyt.

H&M_Home_Christmas_joulu_2014_3

Kaikkein parasta näissä kuvissa on kuitenkin se, että ne inspiroivat muutenkin kuin joulusisustamisessa. Käyn edelleen yhden naisen taistelua sitä vastaan, että kaikessa, mikä liittyy jouluun, pitäisi aina hyppiä kaksisataa tonttu-ukkoa punaisella taustalla. Että juhlan tai sesongin koristelu on liian päälle liimattua (henkilökohtainen suosikkini on tietysti jouluverhot). Nämä kuvat eivät huuda joulua, mutta kuiskaavat sitäkin kauniimmin.

Kuvat/photos: H&M Home.

Raclette-ilta

Syöttekö te raclettea? Tuntuu, että en juuri koskaan kuule kyseisen ruokalajin vilahtavan kenenkään puheessa. Kauppojen valikoimassa on hädin tuskin yhtä raclette-grilliä (ei sillä, että enempää tarvittaisiinkaan – ihanaa, kun aina ei tarvitse rämpiä vaihtoehtojen suossa).

homevialaura_3941

Liekö syynä Keski-Euroopassa asuvat sukulaiset, meillä on aina syöty raclettea. Raclette on siis Sveitsistä lähtönsä saanut erityisesti syksyyn ja talveen sopiva ruokalaji, jossa pöytägrillissä sulatettua juustoa nautitaan erilaisten lisukkeiden kanssa.

homevialaura_3924

Toivoimme omaan kotiin raclette-grilliä lahjaksi viime jouluna ja korkkasimme sen nyt ensi kertaa. Tämä on kuvaavaa, syömme raclettea kerran pari vuodessa, mutta ne kerrat, silloin juustohiiri pääsee taivaaseen. Meidän grillimme on OBH Nordican kahdeksalle, tämä. Nyt syöjiä oli kuusi, Ikean partsipöytä hoiti jatkopalan virkaa.

homevialaura_4002

Parasta racletessa on paitsi maut myös tapa, jolla ruoka nautitaan. Raclette sopii fonduen tapaan täydellisesti kiireettömään illanviettoon. Juuston lämmittäminen ja lautasen kokoaminen on oma ohjelmanumeronsa. Myös kokki pääsee vähällä vaivalla ja stressillä, muutaman säilykepurkin avaamalla ja parit kasvikset pilkkomalla.

homevialaura_4033

Perinteisesti raclettea söydään keitetyn perunan kanssa ja tietysti sulatettu juusto on taivaallista myös patongin tai maalaisleivän päällä. Lisukkeiden punainen lanka on etikkaiset säilykkeet, kuten pikku- tai hillosipulit, grillatut paprikat liemessä, coctail-kurkut, oliivit ja kaprikset. Tuoreista kasviksista meillä oli pöydässä paprikaa, kirsikkatomaatteja, punasipulia ja herkkusieniä.

homevialaura_3997

Liha ei ole välttämätön, mutta usein raclette-grillin parilalevyn päälle on mukava heittää vielä tuoremakkaroita tai salamia, tai tarjota leikkelelautasena esimerkiksi ilmakuivattua kinkkua. Juustoksi käy, no luonnollisesti raclette-juusto, mutta myös esimerkiksi gouda ja appenzeller. Kaikki light-merkinnälliset on syytä kiertää kaukaa. Juustoa on hyvä varata noin 150-200 grammaa per henkilö nälästä ja muista tarjottavista riippuen. Tarjolle voi vielä laittaa maustemyllyjä, oma suosikkini juuston päälle on paprikamauste.

homevialaura_3942

Syökää raclettea, syökää! Jaksan ihmetellä, miksi ihmeessä emme nauti enempää tätä sveitsiläisten vuoristopaimenten perintöä. Lämmin ja seurallinen raclette on täydellinen ruoka kylmään ja pimeään pohjolaan. Vielä kun olisi ennen illallista käynyt rinteessä.

Perjantaipuska ja -pullo

homevialaura_7054

homevialaura_2321

homevialaura_3541

homevialaura_2361

homevialaura_7068

homevialaura_2373

Jakkuminä on tänä perjantai-iltana kaikkensa antanut tältä viikolta. Kiitos tilalle huppari, Bassoradio laulamaan ja jonkun muun rullaamaa japanilaisruokaa pöytään. Suurille voimille kiitos siitä, että lähistöllämme on nykyään oikeasti hyvä, tällaiset illat pelastava sushipaikka. Sen soisi olevan kansalaisoikeus, että kehittyneessä PISA-testissä menestyneessä maassa kaupunkilainen voi halutessaan hakea tai tilata lähietäisyydeltä hyvää take-awayta, muuta kuin natriumglutamaattikiinalaista tai kebbepitsaa.

Sushin kanssa kokeillaan tänään ilmeisen hyvin kalalle sopivaa Savia Viva -luomuvalkkaria, jonka sain perjantaipulloksi blogin kautta (samasta sarjasta kokeilussa myös täyteläinen ja maanläheinen tempranillo-punkku – sitä sitten padan tai pihvin seurana). Viini on Barcelonan läheiseltä Penedès-alueelta, jossa kävimme pari vuotta sitten viinitilakierroksella. Oli muuten elämäni parhaita reissupäiviä. Kun näin Katalonian auringossa kylpevät viiniviljelmät ja oliivilehdot, koin, että olin tullut kotiin.

Syyssunnuntai ja etu Balmuir-verkkokauppaan

Olen todellinen kotikissa sunnuntaisin, erityisesti syksyisin. Haahuilen liian isoissa villasukissa Frank Sinatra taustalla. Burgundinpata hautuu uunissa, tunti vaihtuu toiseen, akut latautuvat.

homevialaura_3658

Burgundinpadan kyytipoikana on espanjalainen biodynaamisesti tuotettu Matsu El Picaro -punkku. Oiva syysviini, maanläheinen ja lämmin. Sanoin juuri miehelle, että jos olisin graafikko, haluaisin suunnitella viinipullojen etikettejä. Tässä on mielestäni onnistuttu luomaan mieleenpainuva, tuotteen luonteeseen mainiosti sopiva ilme. Sain viinin maisteltavaksi blogin kautta.

homevialaura_3589

Iittalan Sarpaneva-pata tullut meille aikoinaan anoppilasta heidän lehtitilauksensa seurauksena – paras kylkiäinen ikinä. Pellavainen lautasliina sävyssä Linen on Balmuirin, samaista löytyy myös keittiöpyyhkeenä.

homevialaura_3621

Piti mainitsemani tästä myöhemmin, mutta mitä sitä pidättelemään, kun tuotteet ovat jo nyt herättäneet paljon kyselyjä ja kiinnostusta blogissa ja Instassa. homevialauran lukijoina saatte -20 % Balmuir-verkkokaupassa koodilla Laura20 vuoden loppuun asti. Hyvää shoppailua ja kertokaa sitten löydöistänne!

Ylpeänä esitän: uusi yhteistyö

Tajusin vasta, että pidän syys- ja lokakuusta todella paljon. Ilma on kuulas, ruska kaunista. Kalenteri ja lämpömittari antavat jo luvan villasukkien, punaviinin ja kynttilöiden pyhälle kotihengailun kolminaisuudelle.

homevialaura_3104

Toisaalta mieli tekee ulos, kun maamme suurin vitsaus, loska, ei vielä kiusaa, kerrospukeutuminen ei kata viisiä villahousuja ja maailma on toistaiseksi rauhoitettu jouluhössötykseltä.

homevialaura_3177

Tämän syksyn eduksi lukeutuu myös mieluisin mahdollinen yhteistyö. Ehkä muistattekin, että olen sanonut olevani erään ulkomaiselta vaikuttavan kotimaisen brändin suuri fani?

homevialaura_3081

Että jaan täysin tämän brändin estetiikkakäsityksen neutraaleista väreistä ja parhaista materiaaleista, kuten kashmirista, nahasta, pellavasta? Että ihailen yrittäjyyttä, jossa brändiä rakennetaan suuren maailman tyyliin ihan jokaiseen yksityiskohtaan huolella paneutuen, tuotannon eettisyys huomioiden?

homevialaura_3162

Kyseessä on tietysti Balmuir. Tuotteiden ylellisyydestä huolimatta rempseämpää tekemisen meininkiä saa etsiä. Balmuirin taustalla on yhdessä miehensä kanssa Heidi Jaara, välitön hersyvästi naurava oululainen. Vaatimattomat yrittäjät eivät turhaan paukuttele henkseleitään, vaikka voisivat: kuinka monen muun suomalaisbrändin tuotteita myydään maailman parhaissa tavarataloissa ja tilataan Ruotsin kuningashuoneelle?

homevialaura_3070

Ensimmäisessä postauksessa näkyy täydellisesti syksyyn sopiva kashmirvillainen sand-sävyinen Highland-huivi, jonka sain valita yhteistyön tiimoilta. Luvassa on tietysti myös sisustuspostauksia – ja jotain kivaa teillekin.