Sain mielettömän kunnian lähteä Balmuirin mukana Pariisiin raportoimaan, millaista on suomalaisbrändin maailmanvalloitus kansainvälisesti merkittävillä ammattilaisten muoti- ja sisustusmessuilla. Tuon tuliaiseni kolmessa osassa, joista ensimmäisessä käsittelen muotimessuja.
Pariisilaiset Who’s Next -muotimessut ja saman tapahtuman asustepuoli Premiere Classe pidetään Porte de Versailles -messukeskuksessa kaksi kertaa vuodessa. Messuilla nostetaan esiin uusia trendejä ja mallistoja sekä nuoria nousevia suunnittelijoita.
Koko messut kattavat kahdeksan hallia eri teemoilla, kuten Urban ja Trendy. Asusteille on omistettu halleista kaksi. Pelkästään asustepuolella on 600 brändiä: koruja, kenkiä, laukkuja, huiveja. Joskus pienemmillä osastoilla on ollut mukana ainakin Minna Parikka ja Lumi, mutta yleisesti suomalaisyritykset loistavat poissaolollaan. Näille messuille ei mennä, näille päästään, joten ei ole ihan pieni juttu, että oululaisen Balmuirin tämänkertainen 50 m² osasto oli asustepuolen suurimpia.
Mistä tunnistaa ammattilaismessut? Siitä, että messuilla vallitsee hyvä pöhinä, mutta tunnelma on leppoisa: kukaan ei tunge kyynärpäillä, eikä kauho ilmaiskarkkeja. Viileän tyylikäs muotikansa kantaa messubaarista sampanjaa, DJ soittaa taustalla. Ilta päättyy messubileisiin joka ikinen ilta.
Kahdeksan hallin kiertämisen jälkeen on viimeistään valmis kysymään: ketkä oikeasti erottautuvat messuosastojen merestä? Ja miten se taikatemppu tapahtuu?
Balmuir lähti nyt Premiere Classeen kaikkien aikojen parhaalla asusteiden värivalikoimalla. Kiinnittäisikö uuden malliston värisuora murretuista kirkkaisiin messuväen huomion? Miten poronmokkanahkaiset hanskat, ponchot ja muut uutuudet otettaisiin vastaan? Messut ovat Balmuirille valtava viisinumeroinen panostus ja onnistumista jännitetään joka kerta mahan pohjaa myöden.
Oli hienoa nähdä, miten osastolla todella kävi jatkuva kuhina jopa jonoksi asti. Paikalla kävivät niin pariisilaisen Le Bon Marché -tavaratalon taiteellinen johtaja kuin Mercin ja Fortnum&Masonin ostajat. Tilauksissa tulee hyvin esille aluekohtaiset mieltymykset: Japaniin ostetaan räikeän kirkkaita värejä, Etelä-Eurooppaankin värikästä, Venäjälle herkkiä pastelleja, Ruotsiin beigeä. Siksi kansainvälisen Balmuirin värivalikoiman on oltava laaja.
Ja sitä mitä ei hyllyssä ole, se tehdään made to order -tilauksena asiakkaan toiveesta Pantone-värikartan mukaan. Osalle jälleenmyyjistä, kuten Liberty-tavaratalolle Lontoossa, huiveihin on tehty omat väriyhdistelmät vuosien ajan. Asusteissa niin kuin sisustustuotteissa näkyy käsityön jälki: esimerkiksi huivin liukumat on käsin spraymaalattu.
Maailmanvalloitus etenee askel askeleelta. Yleensä ensimmäisen tilauksen tekee kaupungin hienoin tavaratalo. Sana kiirii ja sen jälkeen muutkin haluavat samaa brändiä myyntiin. Vaikka moni Suomessa mieltänee Balmuirin sisustusbrändiksi, on muodin osuus myynnistä merkittävät 40 %.
Balmuirin perustajat Heidi ja Juha Jaara eivät tee työtään tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää -suomalaismentaliteetillä. Tavoitteena on olla laadullisesti ei enempää eikä vähempää kuin maailman paras. Mitä enemmän Heidiä epäillään, sitä enemmän yrittäjä sisuuntuu. Vielä minä niille näytän!
Laadusta kertoo, että esimerkiksi uudet Lombardia-huivit valmistetaan samassa italialaistehtaassa kuin Louis Vuittonin vastaavat. Siihen nähden Balmuirin hintataso (huivit vajaasta satasesta kahteen) on äärimmäisen maltillinen ja osuu erinomaisesti tähän aikaan: kuluttajat haluavat vuosia kestävää laatua tyylikkyyden ja ekologisuuden nimissä, mutta kuinka moni on enää taloudellisessa epävarmuudessa valmis laittamaan yhteen huiviin kuukauden vuokraa?
Messuilla myyminen ei ole glamouria, vaan kovaa työtä: tuntien seisomista, tilausten kirjaamista, verkostoitumista, uusien ja vanhojen asiakkaiden tapaamista. Puhumattakaan siitä, millaisen työn messuille valmistautuminen vaatii. Kun edelliset messut loppuvat, seuraavia aletaan jo valmistella. Samalla pyörii tietysti muu sirkus kotimaan tilauksista juokseviin asioihin.
Iso maailma ei ylpistä, kun jokainen Balmuirin työntekijä toimitusjohtajaa myöten osallistuu kaikkeen tuotteiden suunnittelusta silittämiseen. Työnhakijoiden on turha tulla koreilemaan Balmuirille taidekorkeakouluja pursuavan ansioluettelon kanssa, kun vain tärkeimmällä, persoonalla ja kädet saveen -asenteella, on väliä.
Nykyään Balmuiria myy maailman ylellisimmille tavarataloille muun muassa entinen suurtalouskokki. Koko hersyvästä henkilökunnasta huokuu hyvä meininki ja hurtti huumori. Asiakkaiden ystävällinen ja asiantunteva palveleminen on balmuirlaisille kunnia-asia.
Nautin ensimmäisen päivän muotimessuista ja kulissien taakse kurkistamisesta täysillä, mutta matkan paras osuus, Maison & Objet, oli vasta edessä. Balmuirin messuosasto siellä oli neliöiltään lähes triplat ja sisustusmessut voittivat kokonaisvaltaisessa kiinnostavuudessaan muotimessut kuusi-nolla. Palaan Maison & Objet -tunnelmiin reissuraportin osassa kaksi.