Matkainspiraatiota

Yhteistyössä Ostohyvityksen kanssahomevialaura_5262 2

Talviloma meni vähän ohi suun, mutta sitäkin enemmän mielessä on jo kesäloma. Niin ihana kuin Suomen kesä parhaimmillaan onkin, en osaa kuvitella, että en käyttäisi vapaata edes osittain matkustamiseen. Reissuista haaveileminen ja niiden suunnitteleminen on samalla lempijuttujani kotona. Usein hetkeen liittyy Mondo-matkalehti tai saman sarjan matkaopas.

homevialaura_5059

Matkahaaveita tietysti riittää, mutta kohteista muutama on aina vuorollaan erityisesti mielessä. Viime aikoina olen ollut inspiroitunut Portugalin Lissabonista ja Sintrasta, Pohjois-Espanjan ja Etelä-Ranskan kiertomatkasta, basaarien Istanbulista sekä rauhoittavasta Islannista. Perinteinen Kioto houkuttelee kevään kirsikankukkaloistolla ja japanilaisella ruoalla. Rantakohteista Sri Lanka vaikuttaa, jos nyt ei koskemattomalta, niin vielä sopivan autenttiselta.

homevialaura_6069

Saan kohteisiin Mondon lisäksi inspiraatiota Divaanin kuukauden kohde -poiminnoista. Olen ottanut tavaksi irrottaa sivut erikseen, jotta matkakuumeen yllättäessä ei tarvitse plärätä seitsemää sisustuslehden vuosikertaa löytääkseen tietyn matkailuaiheisen sivun. Alla olevasta televisiokuvasta huolimatta Folke West -tallenteet eivät liity tapaukseen.

homevialaura_5063

Kaukokaipuun kourissa päätimme tänä kesänä matkustaa Euroopan ulkopuolelle. Matkaguru Adalmina’s Secretin Sri Lanka -postauksia lukiessani muistin toisenkin Intian valtameren saaren, Malediivit. Google-armas tiesi kertoa, että nykyään Malediivit ja budjettimatka mahtuvat samaan lauseeseen. Yksityiset ökyresortit eivät enää ole ainoa vaihtoehto, sillä maa vapautti muutama vuosi sitten paikallisten majoitustoiminnan. Venematka paikallissaareen maksaa euron ja sitä rataa. Ajattelimme, että nyt jos koskaan Malediiveille kannattaa mennä, sillä saarten uppoaminen on valitettavan todennäköistä lähitulevaisuudessa.

homevialaura_5031

Varasimme jälleen kaikki hotellit Ostohyvityksen kautta ja siitä tuli mieleeni muistuttaa suomalaispalvelusta teitäkin. Rekisteröityminen on ilmaista ja sen jälkeen omista verkko-ostoksista saa rahaa takaisin. Tarjolla on runsaasti hotelli- ja muita matkailupalveluja, kun taas lehdet-kategoriasta löytyy niin Mondo kuin Divaanikin. Yhteensä Ostohyvityksen piirissä on yli 500 verkkokauppaa sisustuksesta ja designista esimerkiksi muotiin ja kauneuteen. Verkko-ostamista suosivalle palvelu kerryttää mukavaa summaa yhden klikkauksen vaivalla. Parasta on, ettei hyvitys tarkoita epämääräisiä kanta-asiakaspisteitä, vaan silkkaa fyffendaalia eli hilloa eli hynää.

homevialaura_5065

Lukijoilleni sain luvan jakaa edun: kun liityt Ostohyvitykseen uutena käyttäjänä blogini kautta ja teet vähintään 25 euron ostoksen palvelun välityksellä, saat hyvityksen lisäksi kaupan päälle 10 euron S-ryhmän lahjakortin. Liittymisaikaa on 31.4. asti ja ostos on tehtävä liittymispäivästä kolmen kuukauden sisällä. Liittyä kannattaa siis heti tässä kuussa, mutta ostoksen voi tehdä ihan rauhassa myöhemminkin, kun se tulee ajankohtaiseksi.

homevialaura_5048

Pinkeistä liljoista kaunis kiitos ystävälle – kimppu eksotiikkaa sopii täydellisesti surffimaisemista haaveilevan kotiin. Mikä kesälomareissumeininki siellä on?

Klassikkopostaus: elämäni aakkoset

homevialaura_9958

A – AIKAKAUSLEHDET Aikakauslehdillä on tärkeä rooli omassa rentoutumisessa ja samalla ruokin niillä janoani pysyä kärryillä ilmiöistä. Haluan lehteni paperisina ja lukemisen jälkeen leikkaan parhaita paloja talteen. Leikekirjojen ja moodboardien tekeminen on mahdollisesti maailman terapeuttisinta.

B – BEN&JERRY’S En ole keksien ja karkkien perään, vaan tyydytän makeanhimoni jäätelöllä. Nämä elämäni miehet ovat antaneet iloiselle herkuttelulle kasvot vastapainoksi nykyajan tiukkapipoiselle terveysintoilulle. Olen siinä määrin Ben&Jerry’s-fani, että tein seitsemän vuotta sitten mainonnan ja yritysviestinnän opinnäytetyöni brändiin Suomessa kohdistuvista mielikuvista. Rakastan myös muita kunnon jäätelöitä.

C – CAFE Elämäni tärkein koossa pitävä voima ja suurimmat tunteet herättävä juoma on aamukahvi. Olen hirvein versio itsestäni, jos en saa aamukahvia, ja jos menen yöksi poikkeukselliseen paikkaan, varmistan aina etukäteen kahvin saatavuuden. Sumpin on oltava tummapaahtoista maidolla, mielellään lämmitetyllä ja vaahdotetulla.

homevialaura_8010

D – DESIGN-TUOLIT Rakkaimmat huonekaluni ovat ehdottomasti tuoleja, niissä en tekisi koskaan sisustamisessa kompromisseja. Onnekseni olen jo päässyt toteuttamaan monia tuoliunelmia. Seuraava haave on Harry Bertoian Wire-tuoli.

E – ELÄMÄSTÄ NAUTTIMINEN En ole hurlumhei-tyyppi, joka elää koko ajan kuin viimeistä päivää, mutta silti olen ehdottomasti elämästä nauttija. Reissaan rahoilla, jotka joku muu sijoittaisi. Syön ravintolassa, vaikka saman tekisi kotona. Tilaa samppanjaa, koska aurinko paistaa. Ostan leikkokukkia, jotka ilahduttavat vain viikon. Tämä elämäntapa ja kyky nauttia pienistä asioista on merkittivä osa onnellisuuttani.

F – FENGSHUI Olen todennut, että kodin järjestyksellä on ihan todellinen vaikutus hyvinvointiini. Tarvitsen hyvät fengshuit, jotta ajatus kulkee ja olo on keveä. Tällä hetkellä on menossa aikaisempaakin minimalistisempi kausi. Koen turhasta materiasta luopumisen todella puhdistavana.

homevialaura_5035

G – G-FUNK Mitä ei aina helmikorvakoruhabituksestani arvaisi, kuuntelen paljon räppiä. En Keekkiä, josta jätän tässä mielipiteeni diplomaattisesti sanomatta, vaan 90-luvun puolivälin G-funk-tyylistä, bassoiltaan letkeää hip hopia. Yksi siisteimmistä matkakokemuksistani on hip hop -kierros Harlemissa. Pelasin koko nuoruuteni korista ja diggailen graffiteja ja katutaidetta.

H – HOMEVIALAURA Olen todella onnellinen, että päätin alkaa toteuttaa itseäni kirjoittamalla ja kuvaamalla 2,5 vuotta sitten pitkän empimisen päätteeksi. Omasta mediasta on tullut tärkeä osa elämää. Homevialaura on tuonut elämääni luovuutta sekä uusia ystäviä, taitoja ja kokemuksia.

I – IHMISET Elämän tarkoitus on muut ihmiset. Tällaisen viisauden kuulin meille pidetyissä hääsanoissa ja minusta se oli ihanasti sanottu. Sillä mitä meillä olisi ilman rakkaita ihmisiä, ei yhtään mitään. Olen onnekas, kun elämässäni on paljon läheisiä: aviomies, vanhemmat, mummu, serkut, sukulaiset, kummit, ystävät. (Kuva alla: Kirsi Hiekkarinne Photography).

homevialaura_7362

J – JUHLAT No onhan se nyt äärimmäisen kivaa katkaista arki juhlalla. Pukea parasta päälle, tavata ystäviä, kohottaa maljoja ja nauraa hervottomasti.

K – KUMMIUS Omat kummini ovat minulle todella tärkeitä ja lisäksi minulla on kunnia olla kummi neljälle ihanalle tytölle, mistä olen hurjan ylpeä. Omat kummitytöt ovat tietysti silmissäni ihan erityisen hurmaavia, kauniita ja taitavia.

L – LUMILAUTAILU Opettelin aikuisena lautailemaan leikatusta polvesta huolimatta ja siitä sinnikkyydestäni olen ylpeä. Lasken hitaasti kolmekymppisen aikuisen itsesuojeluvaistolla, mutta rakastan olla rinteessä. Yksi tärkeimmistä matkailu-unelmistani on päästä lautailemaan Alpeille.

homevialaura_8460

M – MAD MEN Erinomaisesti käsikirjoitetussa, puvustetussa ja lavastetussa draamasarjassa yhdistyy 60-luvun Manhattan ja mainosmaailma. Voiko muuta toivoa? Kaikkien aikojen paras TV-sarja, joka on paljon enemmän kuin TV-sarja. Jokaisen jakson katsominen on meille pyhä hetki, joka ajoitetaan viikonloppuiltaan ja siivitetään tunnelmavalaistuksella ja punaviinilasillisella.

N – NEW YORK Kolme lempikaupunkiani ovat New York, Barcelona ja Pariisi, mutta New York on kolmikosta erityisin, eikä vähiten siksi, että menimme siellä naimisiin. New York on niin ainutlaatuinen, ettei sitä pitäisi joutua selittämään.

O – ONNI Koko lapsuuteni hurahti koirasta haaveilemalla, luin koirakirjoja, keräsin koiratarroja ja talutin valkoista pientä lelukoiraa. Nelisen vuotta sitten haaveeni toteutui ja meille muutti höppänä coton de tulear Pirkanmaalta. Onni on silmäteräni ja perheenjäsen sanan jokaisessa merkityksessä.

homevialaura_7625

P – PINTEREST Pinterest is my happy place. Hetki kauniiden kuvien parissa rentouttaa, vaikka se olisi vain viisi minuuttia päivässä. Pinterest on itselleni loputon inspiraation lähde, hyödyllinen suunnittelutyökalu ja tärkeä tapa jäsentää ajatuksia ja selkiyttää unelmia.

Q – QUENTIN TARANTINO Lempiohjaajani yhdessä Stanley Kubrickin kanssa, ehkä on pakko mainita myös Woody Allenin sekopäiset New York -tunnelmat. Katsoin aikanaan valtavasti elokuvia, kun olin leffavuokraamossa töissä, mutta nykyään vähemmän ja valikoidusti.

R – REISSUT Reissaaminen on elämän suola, siitä ei pääse mihinkään. Rakastan matkojen suunnittelua melkein yhtä paljon kuin matkustamista itse. Parasta on fiilistellä kohdetta monta kuukautta etukäteen, lukea oppaita ja googlata tärppejä. Silti en missään nimessä halua tehdä matkustamisesta suorittamista. Aina pitää jättää tilaa myös hetkessä elämiselle.

homevialaura_9356

S – SYDÄN Vaikka pohdin asioita rationaalisesti eri näkökulmista, lopulta luotan intuitioon ja sydämen sanomaan fiilikseen. Sydän myös siksi, että en keksi, mikä ominaisuus ihmisessä olisi tärkeämpi kuin hyväsydämisyys.

T – TUNTEET En osaa kuvitella olevani ihminen, jonka naama on aina peruslukemilla. Persoonastani löytyy koko tunteiden kirjo. Olen herkkä, helposti liikuttuva ja rauhallisen diplomaattinen, toisaalta taas äärimmäisen vahva, temperamenttinen ja voimakastahtoinen. Itken jos itkettää, nauran jos naurattaa – useammin onneksi jälkimmäistä. Huumori onkin elämäni tärkeimpiä voimavaroja. Rakastan sarkastisia juttuja.

U – URBAANI Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja kaupunkilainen kerrostaloeläjä. Kaikki kotini ovat sijainneet ratikkareittien varrella kantakaupungissa. Pidän myös ulkomailla kaupunkilomista, tosin vastapainoksi rakastan toista ääripäätä, autioita rantoja, pieniä saaria ja hiljaisia kalastajakyliä. Taajamatyyppiset välimuodot eivät puhuttele.

homevialaura_0808

V – VÄLIMERI Välimeren viinitilat, oliivilehdot ja merenrannat ovat sielunmaisemani. Niiden läheisyydessä tuntuu aina siltä, kuin olisin tullut kotiin.

W – WINING AND DINING Hyvä ruoka ja viini on itselleni itsestään selvä osa elämää. Kotona kokkaan simppeliä safkaa, hifistelyn jätän ammattilaisille. Rakastan pitkiä ravintolaillallisia, mutta myös mutkatonta katukeittiömeininkiä. Olen maailman kaikkiruokaisin ihminen, joka ei mitenkään voi valita yhtä lempiannosta, mutta tämänhetkisiksi suosikkikeittiöikseni sanoisin Välimeren, Lähi-idän ja Japanin.

X – XOXO Suukot ja halaukset menevät aviomiehelleni, elämäni tärkeimmälle ihmiselle ja parhaalle ystävälle. Olen todella kiitollinen siitä, että olen löytänyt rinnalleni niin suuren tuen, kumppanin, jonka silmissä olen täydellinen kaikkine virheineni, joka jaksaa aina piristää hulluttelemalla ja jonka kanssa pystyn jakamaan kaiken. (Ja joka täyttää veroilmoitukseni.)

homevialaura_0832

Y – YLLÄTYS Rakastan yllätyksiä. Sitä, että ihmiset näkevät vaivaa ilahduttaakseen toisiaan sekä kutkuttavaa ajatusta siitä, että mitä vaan voi tapahtua milloin vain. Toisaalta minulla menee yllätyksistä vähän pasmat sekaisin. Opettelen kontrollifriikkinä hölläämään tässä asiassa.

Z – ZEN Olen sosiaalista, seurallista, ihmisläheistä ja helposti innostuvaa sorttia, mutta minussa on introverttipuoli. Se puoli tarvitsee omia aikatauluttamattomia hetkiä kotona, kalsaripäiviä. Tavallisena arki-iltana löydän mielenrauhan siitä, että himmennän valot, sytytän kynttilät ja minimoin turhat ärsykkeet.

Å – ÅR Vuosi nuoruudestani on kulunut asuessa ulkomailla, au-pairina Espanjassa ja vaihtarina Belgiassa. Molemmilla puolivuotisilla on tärkeä merkitys siihen, kuka olen tänään. Avoimempi, itsenäisempi, kansainvälisempi sekä muistoiltani ja kokemuksiltani rikkaampi.

homevialaura_7954

Ä – ÄIDINKIELI Äidinkieli on työvälineeni ja tärkeä osa viestinnän ja markkinoinnin ammattitaitoani. On kiehtovaa miettiä, mitä viestiä ja kenelle, missä kanavassa ja miten. Arvostan hyvää kielenkäyttöä ja tarinankerrontaa sekä nautin itse kirjoittamisesta.

Ö – ÖKY Öky ei ole yhtään oma juttu, kun sillä tarkoitetaan mautonta bling blingiä ja show off -meininkiä. Tyylikäs ylellisyys onkin sitten ihan eri asia.  Mielelläni majoittuisin aina kohteen kauneimmassa hotellissa, suosisin sisustamisessa vain upeimpia materiaaleja ja testaisin maailman parhaita ravintoloita kerta toisensa jälkeen.

homevialaura_8671

Pitkä juttu, kiitos jos jaksoitte lukea! Paljastivatko aakkoset jotain uutta? Ajattelin jatkaa klassikkopostausten sarjaa vielä päivä kanssani -jutulla. Tuleeko muita klassikoita mieleen, joita toivoisitte?

Turku-terveisiä: Sisustusliike Avelia

homevialaura_3536
homevialaura_3447
homevialaura_3489
homevialaura_3450
homevialaura_3428
homevialaura_3468
homevialaura_3477
homevialaura_3549
homevialaura_3525
homevialaura_3473
homevialaura_3464
homevialaura_3452
homevialaura_3527
homevialaura_3504
homevialaura_3556
Toin edellisessä postauksessa terveisiä Sisustuksen Koodista. Turun toinen sisustussuosikki on Avelia. Avelian tyyli on mielettömän kaunis yhdistelmä rouheutta, teollisuustyyliä, luonnollisuutta, skandinaavisuutta, eksoottisuutta ja kodikkuutta. Liike toimi ennen Turun keskustassa, mutta muutti viime vuonna Ruissalon telakka-alueelle noin 10 minuutin ajomatkan päähän Turun keskustasta 300 neliön tiloihin. Taidolla poimitun valikoiman ohella parasta onkin upea vanha miljöö ja liikkeen yhteydessä toimiva keittoja, leivonnaisia ja juomia tarjoava ihana kahvila. Kuvien määrä on suoraan verrannollinen siihen, miten paljon hullaannuin paikasta. Avelia ei ole pelkästään Turun suosikki, vaan väittäisin, että ihanimpia sisustuskohteita koko Suomessa – helmi, jonne kannattaa ajaa ostoksille, inspiroitumaan ja viihtymään pidemmänkin matkan takaa.

Turku-terveisiä: Sisustuksen Koodi

homevialaura_3313
homevialaura_3409
homevialaura_3374
homevialaura_3359
homevialaura_3363
homevialaura_3362
homevialaura_3393
homevialaura_3336
Jos sisustusputiikit saavat helsinkiläisen matkaamaan Turkuun, odottaa kohteessa jotain poikkeavaa. Terveisiä siis minilomalta länsirannikolta! Turussa on kaksi sisustussuosikkia, ensimmäinen niistä on Sisustuksen Koodi Linnankadulla. Valikoimassa on pientavaraa, huonekaluja ja kankaita huippumerkeiltä, kuten Flos, Artemide, Artek, by Lassen, Tom Dixon, Hay, Missoni, Pappelina, Vipp, Skandinavisk, Stelton, BEdesing, &Bros, Muuto ja niin edelleen. Kolmikerroksinen liike on ennen kaikkea modernin ja skandinaavisen sisustajan unelma, mutta pidän kovasti siitä, että Koodiin on poimittu mausteeksi myös perinteisiä klassikoita. Mulberry Home on oma ihastukseni. Tuli muuten kuvattua ruokailuryhmä Eames-tuoleilla ja Flos-kattokruunulla aika monta kertaa. Ra-kas-tan. Kiitos Muoti mielessä Anne ja Pihkalan Maija mukavasta kohtaamisesta ja inspiraatiosta!

Kuvauksista ja kuvaamisesta

homevialaura_2538

Saimme vähän aikaa sitten kunniavieraita kotiin: Mrs. Jones -blogista tutun sisustustoimittaja Jonna Kivilahden ja valokuvaaja Krista Keltasen. Kotimme kuvattiin lehteen ensimmäistä kertaa ikinä ja siksi annoin erityisen mielelläni kodin nimenomaan näiden arvostamieni ammattilaisten käsiin. Päivä, joka onneksemme oli kerrankin aurinkoinen, sujui mahdottoman rennosti. Kaukana on ne päivät, kun kodit stailattiin miljoonilla kuvauslainoilla. Kotimme sai olla juuri sellainen, kun se oli. Krista ikuisti mieluisiaan kuvakulmia ja me Jonnan kanssa höpisimme kahvikupit kädessä.

homevialaura_2542

Ei ole varmaan vaikea arvata, kuka varasti mukavana kuvauspäivänä show’n. Emme ennättäneet tehdä valtavaa suursiivousta, mutta siitä pidimme huolen, että Onni ehti ennen kuvauksia salonkiin. Sisustuskoirasta voi myös nykyään käyttää nimeä Edustuskoira. En vielä tiedä, mihin lehteen ja milloin juttu tulee, mutta lupaan sitten kertoa teille (ehkä se onkin sisustuslehden sijaan Koiramme-lehti tai kai maailmalta löytyy joku House & Poodles).

homevialaura_2529 2

Kristan vaivatonta työskentelyä ei voinut kuin ihailla. Kuvaus on ollut viime aikoina mielessä itsellänikin. Kuvaan edelleen vuosia vanhalla Canon 1100D -järkkärin kittilinssillä, mikä on todella kaukana kollegojen kalustosta. Olen yllättänyt itsenikin tällä sinnittelyllä.

homevialaura_2551

Taannoisen Pariisin messumatkan pelasti onneksi Canon, joka ystävällisesti lainasi epätoivoiselle bloggaajalle Canon EF 16-35mm f/2.8L L II USM -objektiivia pika-aikataululla. Kiitos vielä! Huippulaatuisen objektiivinen lainaaminen on kuin pääsisi treffeille Ryan Goslingin kanssa. Upeasta seurasta yrittää nauttia täysillä sen hetken, vaikka koko ajan tiedostaa, ettei seuralaista ole mahdollisuutta pitää. L-sarjan objektiivi on valitettavasti yli oman budjettini, mutta löydän varmasti Canon-kaverin edullisemmastakin hintaluokasta. Nyt vihdoin alan ymmärtää, mitä ylipäätään objektiivilta haluan.

homevialaura_2869

Jos kiitän itseäni objektiivin osalta sinnikkyydestä, niin jalustan laiminlyömisestä sätin. Nurkissani on kuukausia pölyttynyt ratkaisu parempien kuvien ottamiseen ja nyt vasta otan sen käyttöön. Koin muka jalustan käytön vaivalloiseksi, mutta sekö ei ole vaivalloista, että joutuu ottamaan saman kuvan tuhat kertaa ja siltikin paras versio on tärähtänyt, koska Suomen pimeys. Vielä kun löydän lähiaikoina itselleni sen oikean objektiivin, niin tukevan jalustan ja lisääntyvän luonnonvalon kanssa kuvaaminenhan voi taas pian olla tuskatonta, etten jopa sanoisi kivaa.

Balmuirin matkassa osa 3: Maison & Objet kokonaisuudessaan

homevialaura_2248

Balmuirin matkassa -juttusarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa kerron, mitä tuntemuksia Maison & Objet yleisesti herätti – ja herättihän se. Olin henkisesti valmistautunut, että kyseessä on isot ja vaikutusvaltaiset sisustusmessut, mutta silti tapahtuma teki odotettua suuremman vaikutuksen. Niin suuren, että tammikuusta 2015 tuli jonkinlainen vedenjakaja. Tästä lähtien ajattelen ajanlaskuani sisustajana ennen ja jälkeen Maison & Objetin.

homevialaura_2190

Pariisilaismessut pidetään kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja syyskuussa, Nord Villepinte -messukeskuksessa lähellä Charles de Gaulle -lentokenttää. Maison & Objet on Milanon huonekalumessujen ohella Euroopan merkittävimpiä sisustustapahtumia, ja kävijäluvut nousevat kymmeniintuhansiin. Messukeskuksessa itseään voi ruokkia esimerkiksi Laduréen herkuilla.

homevialaura_2320

Se, että yritysten on vaikea saada messuilta osasto, todella näkyy käytännössä. Jokaiseen messuosastoon oli panostettu, kaikilla oli kauniit esillepanot ja viimeistelty brändi-identiteetti. Osastoilla ei näkynyt merkitöntä Aasia-krääsää, eikä Habitaren tapaan Jyskin Eames-kopioita.

homevialaura_1957

Pitkän linjan messukävijän mukaan Maison & Objetissa näkyy tällä hetkellä heikko taloudellinen tilanne, mutta ensikertalaisen on vaikea ymmärtää, mitä tekemistä laskusuhdanteella ja yli tuhannen neliömetrin hulppeilla messuosastoilla on keskenään.

homevialaura_2086

Ylenpalttisimmat messuosastot olivat kuin kuninkaallisia asuntoja kristallikruunuineen, täytettyine leijonineen, paksuine silkkiverhoineen ja lukuisine huoneineen. Oli harpunsoittajaa ja kukkasista tehtyjä jättipupuja. Kuvat eivät missään määrin tee meiningille oikeutta. Seisoipa luksusosastojen edessä portsareitakin, Fendi Casan nyt ainakin.

homevialaura_2313

Vaikka hulppeudella ei ole mitään tekemistä oman sisustamisen kanssa, koin sen kaikista kiinnostavimpina. Mitä överimpi, sitä parempi. Peruskamaa näkee kotonakin, mutta Pariisissa halusin käyttää ainutlaatuisen mahdollisuuden huimien toteutusten ällistelyyn.

homevialaura_2182

Kahdeksaan halliin mahtui kaikkea maan ja taivaan väliltä, tietysti myös pienen pieniä osastoja. Ranskalaismessuilla kun oltiin, tyylillisesti pääroolia näytteli perinteinen klassisuus, sivuroolia skandinaaveille tuttu moderni keveys.

homevialaura_2308

Oli inspiroivaa pitkästä aikaa ruokkia nimenomaan oman modernin klassisen sisustustyylin klassista puolta. Kova graafisuus alkoi tuntua vieraalta ja kierrellessä muistin, miten paljon pidänkään Pariisi kohtaa Manhattanin -tyylisestä klassisuudesta.

homevialaura_1988

Erityisesti yhdestä asiasta messut avasivat silmät: nyt ymmärrän, mitä tarkoitetaan blogikodilla. En ole ennen ajattelut, että kotimme ovat samasta puusta veistettyjä, mutta maailman mittakaavassa, ovathan ne. Messujen valikoima konkretisoi sen, miten paljon markkinoilla on yksilöllisiä sisustustuotteita ja silti me pyörittelemme samoja Hayn sohvapöytiä ja IKEAn raitamattoja – minä mukaan lukien.

homevialaura_2232

Messuilla iski siis identiteettikriisi. Tarve tehdä kodista jatkossa vielä persoonallisempi ja kerroksellisempi. Metsästää joukkoon aarteita, joita kellään muulla ei ole. Löytää entistä vahvemmin oma, erottuva tyyli.

homevialaura_2168

Ilokseni törmäsin messuilla tuttuun ystävään, Iittalaan. Iittalalla oli kauniin raikas osasto heti kolmannen cook+design -hallin sisääntulossa. Harmikseni en mitenkään ehtinyt perimmäiseen kahdeksanteen now! design à vivre -halliin, jossa Suomea edustivat Johanna Gullichsen, Woodnotes ja Secto Design. Maison & Objet -kävijän onkin siinä mielessä alistuttava kohtaloonsa, että kaikkea ei vain mitenkään ehdi kerralla nähdä.

homevialaura_1914

Kysyttekö seuraavaksi, mikä on messujen mukaan seuraava sisustustrendi? Jos joku pystyy antamaan valtavasta kokonaisuudesta yhteenvedon, kyse on jo yliluonnollisista kyvyistä. Toki voisin itsekin viisastella, että ”messuilla näkyi pastelleja ja metalleja”, mutta se ei ole trendiennustus, vaan jo olemassa olevan toteamus, ja vain murto-osa totuutta. Voisin yhtä lailla sanoa, että jos messuihin on uskominen, nyt tulee siirtomaatyyli.

homevialaura_2205

Valtava kiitos vielä Balmuirille, että sain nähdä heidän matkassaan jokaisen sisustajan unelman, Maison & Objetin, ja iso kiitos teille, kun olette tykänneet lukea messukertomuksia. Juttusarjan ensimmäinen ja toinen osa on luettavissa erillisinä blogipostauksina.

Balmuirin matkassa osa 2: Maison & Objet

homevialaura_1827

Balmuirin matkassa -juttusarjan ensimmäisessä osassa raportoin, millaista on suomalaisbrändin maailmanvalloitus Pariisin Who’s Next ja Premiere Classe -muotimessuilla. Nyt jatketaan Balmuirin matkassa Maison & Objet -sisustusmessuille.

homevialaura_1620

Pariisin Maison & Objet on Euroopan merkittävimpiä ammattilaisten sisustustapahtumia Milanon huonekalumessujen ohella. Maison & Objetissa yritykset lanseeraavat uutuuksiaan sekä esittelevät ja myyvät mallistojaan kahdeksassa valtavassa hallissa.

homevialaura_1573

Balmuirilla oli tällä kertaa esiteltävänään lukuisia sisustusuutuuksia, kuten huonetuoksuja, kroko- ja strutsinnahkakuvioituja tuotteita, uusi lakanamallisto sekä merihenkisiä Jersey-juuttilyhtyjä. Vasta messuosastolla näkee, kuinka laaja Balmuirin koko ajan kasvava tuotevalikoima on.

homevialaura_1718

Balmuirin myyjät valmistautuvat messuille soittelemalla asiakkaille ympäri maailman ja sopimalla tapaamisia paikan päälle. Kaikki maat eivät käy lainkaan messuilla, heidän kanssaan kaupat on hoidettava toisaalla. Lisäksi messuosastolle pelmahtaa tietysti uusia potentiaalisia asiakkaita. Balmuirin omistajien Heidi ja Juha Jaaran pääasiallinen tavoite on tehdä franchising- ja shop in shop -sopimuksia isojen jälleenmyyjien kanssa. Asiakastyytyväisyydestä ja hyvästä vireestä kertoo, että esimerkiksi turkkilainen luksustavaratalo tuplasi tällä kertaa tilauksensa. Kuvassa hymyilevät lontoolaisasiakkaat Juhan vasemmalla puolella.

homevialaura_1503

Moni kysyy Heidiltä, miten hän jaksaa raskaita messurupeamia, joita voi olla useampi peräkkäin, mutta juuri se, kansainvälinen ilmapiiri ja ihmisten tapaaminen, on hänelle yrittäjyyden suola. Balmuirin tuotteita on myyty jo yli 70 maahaan, jokaiselle mantereelle. Viennin osuu on yli 80 %. Merkittävin vientimaa on jo pitkään ollut Japani, muut merkittävimmät vientikohteet ovat Venäjä, Sveitsi, Lontoo ja Norja.

homevialaura_1384

Pohjoismaista Norja on hurahtanut erityisesti Balmuirin harmaa- ja ruskeasävyisiin tuotteisiin. Tanskaan myydään niin ikään harmaata ja osa henkilökunnasta jatkoikin vielä messukiertuettaan Pariisista Kööpenhaminan muotimessuille, Copenhagen International Fashion Fairiin (CIFF).

homevialaura_1677

Ruotsi on Balmuirille vähemmän merkittävä vientimaa, sillä naapurimaan markkina on Heidin mukaan täynnä. Ruotsalaisilla on tapa kopioida toinen toisiaan ja omaksua merkit sekä trendit laumana. Siksi tuntemattomamman brändin ei ole helppo saada jalansijaa. Kuitenkin mahdollisuudet ovat siihenkin – onhan Ruotsin ELLEkin ihastellut tuotteita sivuillaan.

homevialaura_1532

Messuilla käy yritysasiakkaiden lisäksi merkittäviä yksityisasiakkaita, jotka sisustavat niin jahteja, hotelleja kuin ravintoloita. Yksityisasiakkaista mainittakoon vaatimattomasti Qatarin kuningashuone. Öljyllä vaurastunut Qatar on yksi maailman rikkaimmista valtioista, joten varaa olisi vaikka kullata koko huone, mutta hallitsijan valinta on laskea iltaisin lampaita suomalaisyrityksen tekstiileissä. Balmuirilla suunniteltiin kuningashuoneen makuuhuoneet: jokainen omalla värityksellä lakanoita, torkkupeittoja, pyyhkeitä ja kylpytakkeja myöten.

homevialaura_1691

Myös Monacon ruhtinasperhe kuuluu Balmuirin uskollisiin asiakkaisiin ja tälläkin kertaa he kävivät tilaamassa uutuuksia mallistosta. Tilauksen on tehnyt myös Ruotsin hovi. Ajatelkaa: siellä se Carl Gustaf linnassaan ratkoo ristikoita Balmuirin nahkaisilla toimistotarvikkeilla. Luulisi muidenkin ruotsalaisten kohta seuraavan kuninkaallisten perässä.

homevialaura_1388

Näillekään ammattilaismessuille ei mennä, näille päästään, ja pääseminen vaatii pitkäjänteistä suhdetoimintaa ja verkostoitumista. Jaarat ovat hyvissä väleissä messuorganisaation kanssa ja raportoivat aina avainhenkilöille, miten heidän myyntinsä kehittyi. Jos messuilla mielii pysyä, osaston on myös näytettävä hyvältä joka kerta.

homevialaura_1456

Ensimmäisellä kerralla Balmuirilla oli Maison & Objet -messuilla 36 m² osasto. Nyt osaston koko on jo 130 m², vaikka valikoima riittäisi kahta suurempaankin.

homevialaura_1471

Heidin seuraava tavoite ja haave on saada samasta neljännestä Interior decoration -messuhallista 400 m² osasto – ykköspaikalta tietenkin. Silloin osastolla olisi tilaa eri huonejaoille: lakanat esiteltäisiin makuuhuonemaisessa osassa, pyyhkeet kylpyhuonemaisessa ja niin edelleen. Jos ykköspaikka avautuu, silloin Jaarat panostavat ja kunnolla. Jo 130 m² osasto on lähes kuusinumeroinen kustannus, mahdollisesta neljästäsadasta neliöstä puhumattakaan. Mutta tässä bisneksessä se ei pelaa, joka pelkää.

homevialaura_1617

Ammattilaisten harjaantuneet silmät erottavat messuissa vuosittaisia tasovaihteluja ja Heidi huomauttaa taloudellisen tilanteen näkyvän Maison & Objetissakin. Mutta messuista ei auta mukista. Jos kerran luovutat vaivalla saadun osastopaikkasi, et välttämättä saa sitä koskaan takaisin.

homevialaura_1601

Ja kun vihdoin saat messupaikan, haasteet eivät lopu siihenkään. Heidiä mietityttää, löytävätkö tekstiiliostajat Balmuirin luo neljänteen halliin, kun tekstiilien päähalli on numero kaksi. Massiivista messuhallikompleksia kun ei yksikään ostaja kierrä kokonaan, ei lähellekään. Ehkä joku päivä Balmuirilla on vielä lakanoille oma osastonsa toisessa hallissa.

homevialaura_1437

Balmuirin henkeen ei sovi tyrkyttäminen, vaan asiakkaan annetaan itse löytää brändi. Parasta Heidin mielestä on, kun tuotteet ensi kertaa näkevällä asiakkaalla tai ohikulkijalla menee ihastuksesta jalat alta. Eivätkä asiakkaat ihastu yksin tuotteisiin, vaan myös esillepanoihin. Yrityksen miesten toteuttama komea lyhtyseinä hurmasi erään australialaisen: hänestä tuli uusi asiakas, joka tilasi paljon lyhtyjä ja joka haluaa tismalleen samanlaisen seinän omiin liikkeisiinsä. Siinä ei auta muu kuin Balmuirin poikien lähteä rakennushommiin toiselle puolelle palloa.

homevialaura_1666

Balmuirilla on valmistusta monissa maissa, Euroopassa esimerkiksi Portugalissa ja Italiassa. Suomessa valmistetaan torkkupeittoja, panamahatut tekee ecuadorilainen perhe ja hyväntekeväisyysnallet nepalilaiset äidit. Valmistuksessa painaa eettisyys ja ekologisuus.

homevialaura_1856

Balmuirin henkilökunta paitsi suunnittelee myös nimeää tuotteet. Eniten tuotenimissä näkyy Heidin lempimaa Italia. Moni tuote on myös Ranskan inspiroima, kuten St. Tropez -lakanat, jotka valmistetaan 18 ompelijan ateljeeompelimossa.

homevialaura_1785

Yksi Balmuirin suosituista ja kasvavista tuotemallistoista on miesten asusteet, kuten rannekelloille ja kravateille suunnitellut nahkaiset säilytyskotelot. Eräälle asiakkaalle Juha luonnosteli palaverin aikana uuden isomman rannekellokotelon, koska pienemmät mallit eivät kellokokoelmalle riittäneet. Asiakas oli tietenkin Sveitsistä, maan hienoimmasta Jelmoli-tavaratalosta. Miehille on luvassa myös huiveja, joiden suunnittelussa on huomioitu se, ettei materiaali kutita partaa.

homevialaura_1424

Intensiivisten messujen ajan koko Balmuirin henkilökunta on täpinöissään ja saa tuskin ylikierroksiltaan unta. Messuosastoa Heidi purkaa aina hurjan haikein mielin. Paluu Pariisin messujen kansainvälisestä tunnelmasta kotimaan arkeen ei ole helppo: viimeistään Oulun Prismassa iskee henkinen krapula. Tällä kertaa kotiinpaluussa oli kuitenkin puolensa, kun kotona odottivat lapset. Usein perheen pienimmät reissaavat vanhempiensa mukana messuilla.

homevialaura_2352

Maailmanluokan brändin rakentamisessa täytyy olla tinkimätön ja sitä Heidi ja Juha Jaara ovat. Yrittäjäpariskunta on niin jääräpäinen, ettei kumpikaan halua antaa periksi lakanamieltymyksissään. Sävy on yhteensopiva, mutta toinen nukkuu kotona pellavaisissa, toinen puuvillaisissa lakanoissa – kenties samoissa kuin Qatarin hallitsijakin.

Balmuirin matkassa osa 1: Who’s Next ja Premiere Classe

homevialaura_WhosNext2

Sain mielettömän kunnian lähteä Balmuirin mukana Pariisiin raportoimaan, millaista on suomalaisbrändin maailmanvalloitus kansainvälisesti merkittävillä ammattilaisten muoti- ja sisustusmessuilla. Tuon tuliaiseni kolmessa osassa, joista ensimmäisessä käsittelen muotimessuja.

homevialaura_WhosNext1

Pariisilaiset Who’s Next -muotimessut ja saman tapahtuman asustepuoli Premiere Classe pidetään Porte de Versailles -messukeskuksessa kaksi kertaa vuodessa. Messuilla nostetaan esiin uusia trendejä ja mallistoja sekä nuoria nousevia suunnittelijoita.

homevialaura_WhosNext5

Koko messut kattavat kahdeksan hallia eri teemoilla, kuten Urban ja Trendy. Asusteille on omistettu halleista kaksi. Pelkästään asustepuolella on 600 brändiä: koruja, kenkiä, laukkuja, huiveja. Joskus pienemmillä osastoilla on ollut mukana ainakin Minna Parikka ja Lumi, mutta yleisesti suomalaisyritykset loistavat poissaolollaan. Näille messuille ei mennä, näille päästään, joten ei ole ihan pieni juttu, että oululaisen Balmuirin tämänkertainen 50 m² osasto oli asustepuolen suurimpia.

homevialaura_WhosNext3

Mistä tunnistaa ammattilaismessut? Siitä, että messuilla vallitsee hyvä pöhinä, mutta tunnelma on leppoisa: kukaan ei tunge kyynärpäillä, eikä kauho ilmaiskarkkeja. Viileän tyylikäs muotikansa kantaa messubaarista sampanjaa, DJ soittaa taustalla. Ilta päättyy messubileisiin joka ikinen ilta.

homevialaura_WhosNext4

Kahdeksan hallin kiertämisen jälkeen on viimeistään valmis kysymään: ketkä oikeasti erottautuvat messuosastojen merestä? Ja miten se taikatemppu tapahtuu?

homevialaura_0750

Balmuir lähti nyt Premiere Classeen kaikkien aikojen parhaalla asusteiden värivalikoimalla. Kiinnittäisikö uuden malliston värisuora murretuista kirkkaisiin messuväen huomion? Miten poronmokkanahkaiset hanskat, ponchot ja muut uutuudet otettaisiin vastaan? Messut ovat Balmuirille valtava viisinumeroinen panostus ja onnistumista jännitetään joka kerta mahan pohjaa myöden.

homevialaura_0787

Oli hienoa nähdä, miten osastolla todella kävi jatkuva kuhina jopa jonoksi asti. Paikalla kävivät niin pariisilaisen Le Bon Marché -tavaratalon taiteellinen johtaja kuin Mercin ja Fortnum&Masonin ostajat. Tilauksissa tulee hyvin esille aluekohtaiset mieltymykset: Japaniin ostetaan räikeän kirkkaita värejä, Etelä-Eurooppaankin värikästä, Venäjälle herkkiä pastelleja, Ruotsiin beigeä. Siksi kansainvälisen Balmuirin värivalikoiman on oltava laaja.

homevialaura_0809

Ja sitä mitä ei hyllyssä ole, se tehdään made to order -tilauksena asiakkaan toiveesta Pantone-värikartan mukaan. Osalle jälleenmyyjistä, kuten Liberty-tavaratalolle Lontoossa, huiveihin on tehty omat väriyhdistelmät vuosien ajan. Asusteissa niin kuin sisustustuotteissa näkyy käsityön jälki: esimerkiksi huivin liukumat on käsin spraymaalattu.

homevialaura_0746

Maailmanvalloitus etenee askel askeleelta. Yleensä ensimmäisen tilauksen tekee kaupungin hienoin tavaratalo. Sana kiirii ja sen jälkeen muutkin haluavat samaa brändiä myyntiin. Vaikka moni Suomessa mieltänee Balmuirin sisustusbrändiksi, on muodin osuus myynnistä merkittävät 40 %.

homevialaura_0813

Balmuirin perustajat Heidi ja Juha Jaara eivät tee työtään tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää -suomalaismentaliteetillä. Tavoitteena on olla laadullisesti ei enempää eikä vähempää kuin maailman paras. Mitä enemmän Heidiä epäillään, sitä enemmän yrittäjä sisuuntuu. Vielä minä niille näytän!

homevialaura_0759

Laadusta kertoo, että esimerkiksi uudet Lombardia-huivit valmistetaan samassa italialaistehtaassa kuin Louis Vuittonin vastaavat. Siihen nähden Balmuirin hintataso (huivit vajaasta satasesta kahteen) on äärimmäisen maltillinen ja osuu erinomaisesti tähän aikaan: kuluttajat haluavat vuosia kestävää laatua tyylikkyyden ja ekologisuuden nimissä, mutta kuinka moni on enää taloudellisessa epävarmuudessa valmis laittamaan yhteen huiviin kuukauden vuokraa?

homevialaura_1044

Messuilla myyminen ei ole glamouria, vaan kovaa työtä: tuntien seisomista, tilausten kirjaamista, verkostoitumista, uusien ja vanhojen asiakkaiden tapaamista. Puhumattakaan siitä, millaisen työn messuille valmistautuminen vaatii. Kun edelliset messut loppuvat, seuraavia aletaan jo valmistella. Samalla pyörii tietysti muu sirkus kotimaan tilauksista juokseviin asioihin.

homevialaura_0987

Iso maailma ei ylpistä, kun jokainen Balmuirin työntekijä toimitusjohtajaa myöten osallistuu kaikkeen tuotteiden suunnittelusta silittämiseen. Työnhakijoiden on turha tulla koreilemaan Balmuirille taidekorkeakouluja pursuavan ansioluettelon kanssa, kun vain tärkeimmällä, persoonalla ja kädet saveen -asenteella, on väliä.

homevialaura_0703

Nykyään Balmuiria myy maailman ylellisimmille tavarataloille muun muassa entinen suurtalouskokki. Koko hersyvästä henkilökunnasta huokuu hyvä meininki ja hurtti huumori. Asiakkaiden ystävällinen ja asiantunteva palveleminen on balmuirlaisille kunnia-asia.

homevialaura_0935

Nautin ensimmäisen päivän muotimessuista ja kulissien taakse kurkistamisesta täysillä, mutta matkan paras osuus, Maison & Objet, oli vasta edessä. Balmuirin messuosasto siellä oli neliöiltään lähes triplat ja sisustusmessut voittivat kokonaisvaltaisessa kiinnostavuudessaan muotimessut kuusi-nolla. Palaan Maison & Objet -tunnelmiin reissuraportin osassa kaksi.

Talvinen Tukholma-vinkki ja matkamuistot

homevialaura_9600homevialaura_9582
homevialaura_9656
homevialaura_9624

Palaan vielä yhden postauksen verran Stokikseen. Sisustusmielessä matkan tarkoitus oli ennen kaikkea inspiroitua ja silmäillä, mitä kaikkea meitä aina askeleen – tai muutamankin – edellä olevassa kaupungissa tapahtuu. Kuitenkin omaan makuuni kolahtaa enemmän tanskalaisten murrettu väripaletti kuin värejä ja kuoseja suosiva ruotsalaistyyli. Silti kotiin on kiva tulla pienten ilahduttavien matkamuistojen kanssa: pienen Byredo Bibliothèque -tuoksukynttilän, Svenskt Tenn -karttaservettien, Day Home -ale-joulukoristeiden sekä parin sisustuslehden. Löydät aikaisemmin listaamani Tukholman sisustustärpit Sisustajan Tulholma jouluspesiaali -postauksesta.

homevialaura_9320

Bonuksena annan teille vielä yhden Tukholma-vinkin, jonka uskon kolahtavan kaltaisiini designista ja elämyksistä kiinnostuneisiin reissaajiin. En yleensä ensisijaisesti suosi isoja ketjuhotelleja, mutta keskustan Östra Järnvägsgatanilla sijaitseva Clarion Hotel Sign oli nappivalinta. Hotelli on sisustettu skandinaavisilla muotoiluklassikoilla ja ilmapiiri oli harvinaisen iloinen ja rento amerikkalaisravintolan live-jazzista hotellin omaan Instagram-valokuvaseinään.

homevialaura_9353

Parasta on hotellin katolla oleva Selma City Spa. Matkan unohtumattomin elämys olikin, kun uimme illalla pimeässä Tukholman kattojen yllä rapsakassa talvipakkasessa ilma huuruten samppislasit kädessä. Sain idean Divaani-lehdestä ja laitan nyt hyvän kiertämään. Vielä vinkkinä, että saimme huoneen puolet edullisemmin hotellin omilta sivuilta kuin hotellisivustojen kautta. Kylpylään voi mennä, vaikka asuisit muualla, mutta hotellin asukkaille maksu on tuntuvasti edullisempi ja raukean rentoutuneena on mukava kömpiä suoraan omaan huoneeseen vaikka spa-baarin sushien kanssa. Suosittelen, kun tarvitset lyhyen ja ikimuistoisen irtioton arjesta.

Sisustajan Tukholma jouluspesiaali

homevialaura_9291

Nyt seuraa sisustuspostaus Tukholmasta. Olimme länsinaapurissa tapaninpäivän viikonlopun, joten tunnelmat ovat jouluiset, mutta vinkit sisustusliikkeistä pätevät vuodenaikaan katsomatta.

homevialaura_9298

Tukholmassa tapaninpäivänä monet liikkeet ovat auki. Siinä, missä me suomalaiset vielä sulattelemme kinkkua, asuntolainojaan kolme kertaa pidempään maksavat ruotsalaiset tuhlaavat jo kiireen vilkkaa taskussa polttavia kruunujaan (anteeksi ja kyllä, tämä oli pilkka länsinaapurin asuntosysteemiä kohtaan). Tapaninpäivänä voi siis shoppailla ja poimia ensimmäisten joukossa parhaita ale-löytöjä.

homevialaura_9240

Pyhien jälkeen joulumarkkinoita ei enää ole, mutta tunnelmaan pääsee kyllä muuten. Kaupunki on valaistu kauniisti ja jouluiset kävelyreitit on merkattu #Stockholmsjul-karttaan. Aikaisemmin joulukuussa joulumarkkinoista voi nauttia muun muassa Skansenissa ja Vanhankaupungin Stortorgetilla.

homevialaura_9330

Tukholman sisustustarjonta on hyvä, mutta ei mielestäni poikkeuksellinen. Sanoisin, että sisustusputiikkien persoonallisuudessa Helsinki ei häviä yhtään. Skandinaavista designia – sitä samaa kuin Suomessa ja verkkokaupoissa – löytyy vaikka millä mitalla, mutta todella mielenkiintoisia konseptiliikkeitä, jossa on harvinainen valikoima ja omaperäinen tunnelma, ei löydy joka kulman takaa. Ehkä todellinen vau-efekti puuttumaan siksi, että muutamaan kiinnostavimpaan helmeen en päässyt joko rajallisen ajan tai joulun poikkeusaukiolojen takia.

homevialaura_9303

Ostosten lomassa muuten huomaa, miten paljon kauppakeskusten viihtyvyyteen on panostettu. Monet kaupungin suosituimmista ravintoloista, kuten Taverna Brillo Sturegallerianissa ja Boqueria Moodissa, sijaitsevat kauppakeskusten yhteydessä. Raakaruokaa, tuorepuristettuja terveysmehuja ja deliannoksia nauttivat tukholmalaiset epäilemättä pyörtyisivät Forumin rasvamonttuun. Viimeistelen villitysten mukaiset paikalliset ravintolat ja kahvilat ovat myös ilo sisustajan silmälle.

homevialaura_9336

Listasin alle aakkosjärjestyksessä kolmisenkymmentä Tukholman sisustusliikettä, joissa kävin tai olisin mielelläni käynyt pois lukien Södermalmin boheemit putiikit sekä vanhan kaupungin pikkupuodit, joihin en tällä kertaa perehtynyt. Huomioithan, että osalla saattaa olla kaupungissa useampi liike, vaikka listassa on vain yksi osoite. Var så god!

homevialaura_9264

Sisustusliikkeitä Tukholmassa

  • Afro Art, etnisiä tekstiilejä ja eettistä pientavaraa, Nybrogatan 29
  • Asplund, modernin muotoilun klassikko, Sibyllegatan 31
  • Bohem, ylellistä tyyliä ja luksusmerkkejä, Linnegatan 28
  • Bruka Design, perinteistä ja maalaisromanttista, Regeringsgatan 44
  • Byredo, ruotsalaisbrändin tuoksukynttilöitä, Mäster Samuelsgatan 10
  • DesignTorget, kauppapaikka muotoilijoille, Sergelgången 29
  • Fotografiska, valokuvajulisteita museokaupasta, Stadsgårdshamnen 22
  • Garbo Interiors, vintagea ja kukkia upeassa miljöössä, Brahegatan 21
  • Granit, mustavalkoista teollisuustyyliä, Kungsgatan 42
  • Illums Bolighus, tanskalaista ja skandinaavista muotoilua, Hamngatan 27
  • Lagerhaus, paperi- ja muuta pientavaraa edullisesti, Birger Jarlsgatan 18
  • Lexington, New England -tyylin lippulaivamyymälä, Birger Jarlsgatan 25
  • Lotta Agaton Shop, ruotsalaisen tähtistailaajan liike, Rådmansgatan 7
  • MIO, monipuolinen perussisustustavaratalo, Sveavägen 20
  • Moderna Museet, kiinnostavaa tavaraa museokaupassa, Skeppsholmen
  • Modernity, skandinaavista vintagea ja antiikkia, Sibyllegatan 6
  • Nathalie Schuterman, valikoimassa diptyque, Birger Jarlsgatan 5
  • NK, suurimman tavaratalon kattava sisustusosasto, Hamngatan 18-20
  • Nordiska Galleriet, modernia muotoilua ja klassikoita, Nybrogatan 11
  • Norrgavel, luonnonläheistä skandinaavisuutta, Birger Jarlsgatan 27
  • Oscar & Clothilde, näyttävä eri tyylien sekoitus, Birger Jarlsgatan 27
  • Plan ett, laadukas sisustustavaratalo, Birger Jarlsgatan 32
  • Posh Living, sekoitus muotoilua ja teollisuustyyliä, Norrlandsgatan 13
  • Slettvoll, tummaa maskuliinista siirtomaatyyliä, Regeringsgatan 65
  • Superfront, osia IKEA-huonekalujen tuunaamiseksi, Tegnérgatan 5
  • Svartvita rum, nimensä mukaisesti mustavalkoista, Kungsholmsgatan 18
  • Svenskt Tenn, kuoseistaan tunnettu ruotsalaisinstituutio, Strandvägen 5
  • The Rug Company, tunnettu mattoliike, Birger Jarlsgatan 32
  • Zara Home, espanjalaisketjun kodinsisustusta, Birger Jarlsgatan 15
  • Åhlens, tavaratalon sisustusosastolla mm. Muji, Klarabergsgatan 50

Joulukaupungit Porvoo ja Helsinki

homevialaura_8919

Niin se on joulu vietetty, tänä vuonna kaupungeissa Helsinki, Porvoo ja Tukholma. Postikortit keskimmäisestä muistuttavat, miten maahan laskeutui lumen myötä myös rauha.

homevialaura_8917

Porvoon vanha kaupunki on jouluaattona taianomaisen uinuva ja pysähtynyt – ja lumisena niin kaunis, että tällaisen joulun luulee olevan totta vain Pinterestissä. Pikkupuodeista auki aattona on ainoastaan pari, kuten Vanille Home ja Destiny. Porvoon Paahtimo saattaa lämpimillä juomillaan viimeisetkin joulun viettoon.

homevialaura_8783

Myös Helsinki piristyi tänä vuonna joulukaupunkina. Kolmen sepän patsaalla näkyi tavallista enemmän joulukojuja, Stokkan Keskuskadun valaistus joulukuusineen oli pariisimaisen upea ja uudistuneet Tuomaan Markkinat olivat todella positiivinen yllätys.

homevialaura_8885
Tuomaan Markkinoiden vanhanaikaisen karusellin, kauniiden kojujen, tyylikkään valaistuksen ja nykyaikaisen ruokapihan muodostama kokonaisuus on juuri sitä, mitä Helsinki kaipaa kilpaillakseen vakavasti otettavana eurooppalaisena joulukaupunkina. Onnistuneen ilmeen takana on suunnittelija Linda Bergroth. Kiitos kotimaisille joulukaupungeille kauniista joulusta! Tukholmaan palaan erikseen.

Toiveissa Tukholman-vinkit

homevialaura_6170

Ounastelen, että joulufiilikseni on tänä vuonna keskivertoa korkeammalla. Olen jäänyt kiinni itse teossa Pinterestissä Christmas | winter -taulun kanssa. Luulen tietäväni syyn: se on reissu. Olemme viettäneet joulun kaksi kertaa ulkomailla, Budapestissa ja Lontoossa, ja liitän niihin erityistä taikaa.

homevialaura_6125

Tänä vuonna lennämme jouluviikonlopuksi Tukholmaan. Tapaninpäivänä fiilistellään vielä täysillä joulua (Vadelmavenepakolainen mielessä kaikkihan on tietysti ruotsalaisittain täydellistä) ja sen jälkeen pari päivää yleistä kaupunkikiertelyä.

homevialaura_6270

Koska aikaisemmat kokemukseni Tukholmasta ovat teininä, jolloin laivasta juostiin hikihatussa Henkkamaukkaan ja takaisin, huudan teitä apuun. Mikä Tukholmassa on aivan must? NK, Zara Home, Massimo Dutti, Asplund, Lotta Agaton Shop, Svartvita Rum, Moderna Museet, Fotografiska… Haukon jo nyt henkeä ja psyykkaan itseäni siihen, että vain osaan tulee olemaan aikaa.

homevialaura_6103

Toivoisin vinkkejä tunnelmallisista, mutta kohtuuhintaisista ravintoloista. Ja ihan erityisen onnelliseksi tulisin, jos joku Tukholman-tietäjä osaisi vinkata, tarjotaanko jossain vielä tapaninpäivänä paikallista joulupöytää tai -menua?

homevialaura_6065

Hotelli meillä jo on – siitä tämä koko ajatus lähti. Vanhasta Divaanin numerosta, jossa vinkattiin talvisesta Tukholmasta. Ulkouima-allas Clarion Sign -hotellin katolla vakuutti, että tänä vuonna keskinäiset joululahjat annetaan tavaran sijaan rentouttavan elämyksen muodossa.

homevialauran matkaopas Kroatian rannikolle

homevialaura_9672 2

homevialaura_0612

Kesäloma on enää muisto vain, mutta jaan teille silti nyt Kroatian ja Montenegron matkakokemukset, kun vielä muistan, jos joku suunnittelee reissua sinne päin. Klausaali on sama kuin matkapostauksissa ennenkin: suositukset on kirjoitettu omasta näkökulmastani itsenäisenä reppureissaajana. Reittimme oli Dubrovnik – Montenegro – Dubrovnik – Split – Vis – Komiza – Vis – Split, matka-aika kahdeksan yötä.

homevialaura_0554

homevialaura_0727

Kroatian rannikon maisemia ei turhaan kehuta. Merestä nousevat jylhät vuoret, vehreä luonto, turkoosina siintävä kristallin kirkas meri sekä ikivanhoja kivitaloja ympäröivät oliivilehdot ja viiniviljelmät muodostavat epätodellisen kauniita postikorttimaisemia, joiden luo ehdottomasti suosittelen lähtemään.

homevialaura_0364

homevialaura_0393

Jos rannikolla haluaa nähdä enemmän, suosittelen lentämään Dubrovnikiin ja palaamaan Splitistä – tai toisinpäin, ei väliä. Ainakin Norwegianilla tällainen yhdistelmä onnistuu helposti. Bussimatka kohteiden välillä kestää noin 4-5 tuntia, mutta aivan rantaviivaa kulkevan järisyttävän kauniin maisemareitin takia paikkansa puuduttaa mielellään kroatialaisen bussin penkeillä.

homevialaura_9830

homevialaura_0210

En henkilökohtaisesti suosittele viettämään koko lomaa Dubrovnikissa tai Splitissä, puolesta päivästä pariin riittää kumpaisessakin. Molemmissa on hurmaava vanha kaupunki, ja Splitissä myös kaunis rantabulevardi, mutta alueet koluaa muutamassa tunnissa ja sen jälkeen itsenäinen matkailija onkin valmis erkanemaan turistiryhmistä väljemmille vesille. Ostosmahdollisuudet molemmissa kohteissa ovat hyvin rajalliset, joten putiikeista ei ole ajan tappamiseksi, ja upeimmat rannat sijaitsevat muualla.

homevialaura_0070

homevialaura_0038

Jos Dubrovnikissa tai Splitissä on yhtään pidempään, hyvä vaihtoehto on lähteä retkille. Me lähdimme toisena päivänä Dubrovnikistä rajan yli Montenegroon, jonka yllä näkyvä Kotor-lahti, Unescon maailmanperintökohde, oli henkeäsalpaavan kaunis. Kannattaa ehdottomasti mahdollisuuksien mukaan pyörähtää naapurimaan puolella omaan tahtiin vuokra-autolla tai järjestetyllä retkellä.

homevialaura_0114

Montenegron-retken toinen pysähdys, Budva, oli vanhan kaupungin osalta kaunis sekin, mutta muuten kohde ei hirmuisesti ollut omaan makuuni. Budvassa haiskahti liikaa uusi raha, taivasta kurkotteli rakenteilla olevat hotellikompleksit ja näyttäytymiseen tarkoitetut diskot.  Turismi se tulee Montenegroonkin, idästä erityisesti.

homevialaura_0137

Kroatian parhaista paloista, maisemista ja merestä, pääsee parhaiten nauttimaan saarilla, joita on lukuisia rannikon tuntumassa. Meidän valintamme oli Splitin edustan saarista kauimmaisin, pienin ja vähiten turistisoitunein Vis.

homevialaura_0417

homevialaura_0462

Lautta rantautuu saaren samannimiseen kaupunkiin, mutta jos olet tapaani erityisesti sympaattisten ja pienien kalastajakylien ystävä, suosittelen vielä ottamaan satamasta lähtevän paikallisbussin saaren toiselle puolelle Komizaan. Tämä sääntö pätee muuten aina: pikkusaarilla ei kannata jäädä satamakaupunkiin, vaan jatkaa saaren toiselle puolelle.

homevialaura_0400

homevialaura_0757

Ja sieltä se löytyi, paikka, jossa en kuullut kertaakaan suomea (Splitistä ja Dubrovnikissa se tuntui olevan hallitseva kieli), ja joka täytti muutkin toiveemme: Komizan herttainen kylä poikamine ja pienine kivirantoineen. Kompaktissa koossa kaikki riittävät palvelut, mutta todella letkeä ja kiireetön tunnelma.

homevialaura_0650

homevialaura_0665

Vis-saarella hyvä idea on vuokrata auto, vene tai skootteri. Kulkupeli mahdollistaa saarella löytöretkeilyn, kuten satumaisen Stiniva-lahden ja viiniviljelmien näkemisen.

homevialaura_0498

homevialaura_0342

Dubrovnikista ja Splitistä poiketen Komizan rantakadun kansoittivat pakettimatkailijoiden ja venäläisjahtien sijaan satunnaiset purjehtijat ja kroatialaiset hipsterit, joita löytyi erityisesti suosikkiravintolastamme Fabrikasta. Jugoslavian aikaiset televisiot ruokapöytinä ja kekseliäs menu oli virkistävä poikkeus keskenään samanlaisten turistibaarien jälkeen.

homevialaura_0473

Niin, ruoka. Moni on hehkuttanut Kroatian ruokaa, mutta en valitettavasti voi yhtyä samaan muutamia onnistuneita poikkeuksia lukuun ottamatta. Edellytykset olisivat kunnossa – mikä meri ja ilmasto! – mutta 95 % matkakohteiden ravintoloista tarjoaa samaa ruokaa samanlailla valmistettuna: perus pitsaa, pastaa, burgeria ja pihviä. Ruoan mielikuvituksellisuudesta huolimatta ravintoloiden viihtyisyyteen ja tyylikkyyteen oli panostettu.

homevialaura_0754

Uskon ja toivon, että  ravintoloitsijoiden kunnianhimo kasvaa ja palvelukulttuuri paranee koko ajan. Jo nyt joka paikasta löytyy myös kiinnostavia ja persoonallisia helmiä, mutta foodien on syytä selvittää nämä kuppilat etukäteen muun muassa TripAdvisorista ja Lonely Planetista.

homevialaura_0782

Splitissä esimerkiksi suosittelen kävelemään vanhasta kaupungista syrjään Firule-rannalle, josta löytyy hurmaava ulkoilmaravintola Dvor (näin valkoisen tuolimeren Pinterestissä ja päätin sen perusteella mennä).

homevialaura_0778

Juuri sellainen helmi, jonne kukaan ei takuulla vahingossa eksy, mutta joka ehdottomasti palkitsee kävijänsä. Dvor-ravintolan upeista maisemista ja tyylikkäästä miljööstä kannattaa nauttia, jos ei lounaan tai illallisen, niin vähintään kahvikupillisen tai valkkarilasillisen verran.

homevialaura_0742

Vielä loppuun käytännönläheinen täsmävinkki: Kroatian rannat ovat kivikkoisia, joten pakkaa mukaan uimakengät – tekee merielämästä monin verroin mukavampaa. Meillä tämä unohtui kotimaassa, mutta onneksi montenegrolainen urheilukauppa pelasti pälkähästä. Toivottavasti tämä kooste inspiroi syksyn pimeydessä reissusta haaveilevia (muistot herättivät muuten aika kivasti omankin matkakuumeen).

Brändäys- ja sokeritaivaassa

homevialaura_1622

homevialaura_1603

Näitä juhannuksen Pariisin-matkaan liittyviä postauksia tulee näin jälkijunassa useampikin. Nyt aiheena on pariisilainen herkkukauppa Hugo & Victor.

homevialaura_1629

Jotkut seuraavat matkaoppaita sateenvarjon perässä patsaille, minä seurasin opastani Avec Sofieta Rive Gauchen patisserieen. Paras räätälöity kierros ikinä, jota ilman en olisi koskaan löytänyt uutta suosikkiherkkukauppaani. Kiitos Sohvi! Viiden tähden #avecsofietravels.

homevialaura_1562

Hugo&Victor myy kaikenlaisia herkkuja, jäätelöä, leivonnaisia ja tietysti macaronseja. En yleisesti innostu kekseistä ja olen niputtanut macaronsit samaan nippuun. Vieläkään tämä trendileivonnainen ei ole oma ykkösherkkuni, mutta Hugo & Victor todisti, että parhaimmillaan macaronsit ovat makuyhdistelmiltään kiehtovia ja koostumukseltaan suussa sulavia. Siis aivan jotain muuta kuin suomalaiskahviloiden vitriineissä kuivahtaneet serkut.

homevialaura_1615

Sekosin putiikissa, mutta en ehkä muiden asiakkaiden tavoin sokerin vuoksi, vaan maailman kauneimman mustavalkoisen brändäyksen takia. Uhrauduin ostamaan matkamuistoiksi macaronseja (jotka eivät kyllä montaa iltaa ehtineet vanheta kotona), jotta sain kaikki tilpehöörit, kauniin rasian ja paperipussin, päälle.

homevialaura_1595

Ei-syötäväksi matkamuistoksi mukaan lähti puodin kangaskassi (laita mustavalkoinen tikattu rusetti vaikka Alepan muovipussin ympärille, niin olen myyty). Nättiä kangaskassia roikottaa mielellään esillä rekissä ja koukuissa, mutta kotiin päästyäni mieleeni juolahti myös toinen idea: miksi en tekisi kassista taulua!

homevialaura_1636

Tiedättehän, että kehystelen muutenkin ennakkoluulottomasti milloin mitäkin, kuten mainoksia. Olen nähnyt upeita silkkihuiveista tehtyjä tauluja ja tässä on mielestäni samaa ideaa. Näin visuaalista silmääni kovin puhutteleva ilme ja Pariisin-muistot pääsisivät vielä paremmin osaksi sisustusta.

Perjantaipuska ja -pullo

homevialaura_7054

homevialaura_2321

homevialaura_3541

homevialaura_2361

homevialaura_7068

homevialaura_2373

Jakkuminä on tänä perjantai-iltana kaikkensa antanut tältä viikolta. Kiitos tilalle huppari, Bassoradio laulamaan ja jonkun muun rullaamaa japanilaisruokaa pöytään. Suurille voimille kiitos siitä, että lähistöllämme on nykyään oikeasti hyvä, tällaiset illat pelastava sushipaikka. Sen soisi olevan kansalaisoikeus, että kehittyneessä PISA-testissä menestyneessä maassa kaupunkilainen voi halutessaan hakea tai tilata lähietäisyydeltä hyvää take-awayta, muuta kuin natriumglutamaattikiinalaista tai kebbepitsaa.

Sushin kanssa kokeillaan tänään ilmeisen hyvin kalalle sopivaa Savia Viva -luomuvalkkaria, jonka sain perjantaipulloksi blogin kautta (samasta sarjasta kokeilussa myös täyteläinen ja maanläheinen tempranillo-punkku – sitä sitten padan tai pihvin seurana). Viini on Barcelonan läheiseltä Penedès-alueelta, jossa kävimme pari vuotta sitten viinitilakierroksella. Oli muuten elämäni parhaita reissupäiviä. Kun näin Katalonian auringossa kylpevät viiniviljelmät ja oliivilehdot, koin, että olin tullut kotiin.

homevialauran pieni matkaopas Pariisiin

Tänä sateisena sunnuntaina haluan jakaa teille omat Pariisi-tärppini. Metropolissa on loputtomasti nähtävää, eli luonnollisesti tämä ei ole joka makuun sopiva kaiken kattava matkaopas, vaan oma näkökulmani kaupunkiin.

homevialaura_7680

Parhaimmat kaupunkiosat kiertelyyn ja fiilistelyyn ovat mielestäni Le Marais (3. ja 4. ar.) ja Saint-Germain-des-Prés (6. arr.). Molemmista löytyy viehättäviä kujia, kortteleita, kahviloita, putiikkeja, aukioita ja puistoja, mutta sopivan erilaisissa tunnelmissa.

homevialaura_7831
homevialaura_7846
homevialaura_7805

Saint-Germain-des-Prés edustaa klassista ja fiiniä Pariisia. Tässä 6. kaupunginosassa kannattaa lepuuttaa jalkojaan Jardin du Luxembourg -puistossa ja vierailla viereisen 7. kaupunginosan laidalla Pariisin vanhimmassa tavaratalossa, Le Bon Marchéssa. Le Bon Marché on toisella puolella Seineä sijaitsevia tavarataloja, Galeries Lafayettea ja Printempsiä rauhallisempi ja tunnelmallisempi, ja kätkee sisälleen sykähdyttävän ruokahallin, La Grande Épicerien.

homevialaura_7703homevialaura_Hugo_Victor

Le Bon Marché -tavaratalon lähellä on toinen helmi, herkkupuoti, jota suosittelen vaihtoehdoksi pikkusievälle Laduréelle. Hugo & Victor edustaa tälle esteetikolle kauneinta mahdollista mustavalkoista brändäystä ja ansaitsee tuliaisten osalta ihan oman postauksensa. En olisi löytänyt puotiin ilman ihanaa matkaopastani, Avec Sofiéta, jonka kanssa jaksoimme ihastella loppuun asti mietittyjä yksityiskohtia ja omaa luokkaansa olevia herkkuja. Toinen omaan makuuni vetoava herkkupuoti on Pierre Hermé (6. arr.).

homevialaura_8021
homevialaura_8040

Trendikkään ja rennon Le Marais -alueen must-kohde on ansaittuun maineeseen noussut lifestyle-konseptiliike merci. Shoppailun lomassa kannattaa nauttia lounas liikkeen ulkokahvilassa ja kahvit liikkeen Used Book Café -kirjakahvilassa.

homevialaura_8071
homevialaura_8053

Le Maraisin puistomainen aukio Place des Vosges tarjoaa parhaat puitteet tauolle, kun viereisestä Amorinosta hakee vielä annoksen erinomaista gelatoa siestan seuraksi. Le Maraisista löytyy myös yksi pyhiinvaelluspaikoistani, pariisilaisen diptyquen liike.

homevialaura_7688

Lyhyellä lomalla en ole se, joka jonottaa museoihin. Saman ajan ja rahan käytän mieluummin toisenlaisiin elämyksiin, kuten (ylihintaisiin) lounaisiin paikoissa, jotka on konseptoitu kiinnostavasti, joissa on elämää ja joista on tullut jonkin sortin ilmiöitä.

homevialaura_7789
homevialaura_7775
homevialaura_7771

Ralph’s on Ralph Laurenin vaikuttavan lippulaivamyymälän yhteydessä oleva ravintola (6. arr). Idylliselle sisäpihalle kannattaa tehdä pöytävaraus, mutta lounas sisälläkin on puitteiltaan ikumuistoinen. French sophistication meets casual American -yhdistelmä on hurmaava.

homevialaura_8367homevialaura_hotel_costes1
homevialaura_8362

Toinen paikka, jossa halusin ehdottomasti lounastaa, on Hôtel Costes (1. arr.), joka ei ole mikä tahansa majoitusliike, vaan hotellin, ravintolan, baarin, tuoksujen, ruusujen ja musiikin lifestyle-kokonaisuus. Myös tämä ravintola sijaitsee valoisalla sisäpihalla, mutta sisällä, punaisen satiinin katveessa, on sitäkin hämyisempää. Hotellin lounge-kokoelmat, joita olen kuunnellut vuosia, heräsivät todella henkiin Rue St. Honorélla.

homevialaura_7728homevialaura_antiikkimarkkinat

Viimeiseksi suosittelen eksymään pariisilaisille antiikki- ja taidemarkkinoille. Tunnelma, joka rakentuu pariisilaismummojen vanhojen Chanel-helmien ja Hermès-huivien ympärille, on vertaansa vailla.

Postikortteja Pariisista

 

homevialaura_8017homevialaura_8332
homevialaura_8247
homevialaura_8379
homevialaura_7980
homevialaura_8088
homevialaura_8007
homevialaura_8308
homevialaura_7954
homevialaura_7677
homevialaura_7692
homevialaura_7809
Terveisiä Pariisista! Juhannus aurinkoisen Seinen rannalla vaihtui sateisen harmaaseen työmaanantaihin. Tuntuu, ettei välissä ollut vain kolmen tunnin lentomatka, vaan teleporttaus universumista toiseen.

En halua kääntää veistä kylmässä kotimaassa värjötelleiden haavassa, mutta keskikesä Pariisissa oli kliseisen ihana ja ällöttävän onnellinen. Tiedän, että kaupunki osaa olla myös oikukas, mutta tällä reissulla, elämäni toisella Pariisi-visiitillä, kaupunki todella tarjosi parastaan.

Kun puputtaa croissanteja katukahvilassa, katselee Vespalla ohi kiitäviä paikallisia, torkahtaa papparaisten kanssa puistoon, seuraa kylmä rosee kädessä naapuribaarin kisakatsomoon karkaavia tarjoilijoita ja kuuntelee Pharrel Williamsin Happya lähikorttelin katubileissä, sitä todella tuntee elävänsä.

Lienee turha mainita, että myös sisustajan silmä lepäsi Pariisissa. Erityisesti pariisilaiset lattiat – kalanruotoparketit ja shakkilaatat – ovat omaan makuuni kauneinta, millä astella. Näiden tunnelmien ja postikorttien lisäksi palaan myöhemmin erikseen muutamiin Pariisi-tärppeihin ja ostoksiin.

Pariisilainen tyyli

homevialaura_pariisi01
homevialaura_pariisi02
homevialaura_pariisi03
homevialaura_pariisi04
homevialaura_pariisi05
homevialaura_pariisi06
Täällä on ajatukset patonkien, ballerinojen ja baskerien kaupungissa. Olen käynyt Pariisissa kerran vuonna 2006. Talvi oli juuri taittumassa kevääksi. Ensimmäisenä iltana kevyt lumipeite satoi Montmartreen, seuraavana aamuna aurinko porotti kuiville kaduille. Olen siitä asti tiennyt, että palaan.

Juhannuksena minä ja Pariisi kohtaamme uudestaan – ja mies kolmantena pyöränä. Pöydällä on kaksi kirjaa, aina pakollinen ostos Mondon opas, sekä Parisian Chic: A Style Guide by Ines de la Fressange. Siinä, missä Lauren Conradin oppaat tuntuvat itselle liian amerikkalaisilta ja nuorisolle suunnatuilta (ai kamala, olen todella kolmekymppinen), Ineksen kanssa puhumme jokaisesta asiasta samaa kieltä trenssin yhdistämisestä miestenkellojen lainaamiseen ja legginssien kieltämiseen.

Tyylin lisäksi kirja käsittelee pariisittaren, joka on yhtälailla mielentila kuin merkintä syntymätodistuksessa, kauneusrutiineja sekä kotia. Sisustamisessa Ines suosii tavaroiden järjestelmällistä organisoimista Mujin laatikoihin ja kannustaa kehystämään kauniita mainoksia. Oui! I told you so.

Kyseessä on tyylikirja, mutta myös matkaopas: iso osa on omistettu Pariisi-tärpeille. Täydelliset 240 sivua kahvikupin tai viinilasin kylkeen. Itselleni fiilistely on niin iso osa matkaa, etten tiedä, osaisinko koskaan valita äkkilähtöä. Tulisi kiire pinnata taulu täyteen kolmen tunnin lentomatkalla.

Kelomökin sisustus uusiksi

homevialaura_lappi_mökki
Terkut Lapista ja kiitos edelliseen postaukseen tulleista onnitteluista! En olisi voinut toivoa mieluisampaa siirtymistä uudelle vuosikymmenelle – kaupunkilaisena osasin todella arvostaa lumista talvea, hyväkuntoisia rinteitä, tunturien äärimmäistä hiljaisuutta ja illallisia, joille huristeltiin potkukelkalla.

Asuimme pienessä kelomökissä. Saunan lämpö ja takan rätinä olivat niin suurta luksusta, että en häiriintynyt mökin kirjavista kappaverhoista ja muista 90-luvun tyylijäänteistä, mutta koska olen mikä olen, tietenkin sisustin tilan mielessäni uusiksi heti ensimmäisen viiden minuutin aikana.

Jos sisustaisin mökin pohjoiseen, valitsisin tyyliksi maskuliininen alppimaja kohtaa mystisen Lapin. Värimaailma olisi mustaa, valkoista, harmaata ja konjakinruskeaa.

Tekstiileiksi valitsisin verhoihin valkoista pellavaa, lattialle porontaljoja ja lämmikkeeksi ruudullisia huopia. Seinällä – tai yhtä hyvin tyynyssä – saisi komeilla vanhat mustavalkoiset shamaaniaiheet by nord -henkeen. Tuoleiksi sopisivat esimerkiksi Artekin Domus-klassikot tai Hayn About A Chairit ryhdikkään mustina.

The big three-O

homevialaura_2197
homevialaura_8671
homevialaura_2211
homevialaura_8657
homevialaura_2188
homevialaura_8706
Täytän loppiaisena pyöreitä. En millään muotoa pode ikäkriisiä, mutta synttärikriisiä poden vähän joka vuosi. Loppiainen syntymäpäivänä on tunnelmaltaan kuin masentava sunnuntai potenssiin sata. Ravitsemusliikkeet ovat kiinni ja kaupungin ainoa tapahtuma viime vuonna oli Hakaniemen torin maalaismarkkinat, jonne mies vei minut värjöttelemään ja tarjosi herrasmiehenä makkaran.

Voinette ymmärtää, että kolmekymppisiltä toivoin pientä upgreidausta.

Kuvista huolimatta en valitettavasti tule juomaan skumppaa newyorkilaisella kattoterassilla vaikka kuinka haluaisin. Kuvat ovat muisto ihan parhaasta vuodesta 2013 ja sen kohokohdasta, elämäni tärkeimmästä matkasta. Siitä muistuttaa myös yhdessä Charin kanssa kehystetty, osaksi tauluseinää tuleva David Ehrenstråhlen Monumental Guide to New York -juliste. Näillä fiiliksillä on hyvä ottaa vastaan uusi kymmenluku ja toteuttaa tulevaisuudessakin haaveita, jotka alkavat Pinterestistä ja päättyvät todellisuuteen.

Erilaisen reissun saimme kuitenkin varattua: villi ja vapaa kolmekymppinen lähtee Lappiin harrastamaan nuorisolajeja eli lautailemaan. Kuullaan pienen breikin jälkeen, voikaa hyvin ja haaveilkaa!

Thanks Grenada, you treated us well

homevialaura_9255
homevialaura_9507
homevialaura_9356
homevialaura_9196
homevialaura_9225
homevialaura_9643
homevialaura_9597
homevialaura_8924
homevialaura_8997
homevialaura_8952
homevialaura_8857
homevialaura_9590
homevialaura_8822
Kirjoitan sisustusblogia, mutta sivuan mielelläni muitakin lifestyle-aiheita. Nyt koen lähes velvollisuudeksi kertoa häämatkakohteestamme, monelle vieraasta saaresta, josta ei löydy turhan paljon Google-osumia.

Olen tässä elämäntilanteessa, kun matkustamme nuorina ja kahdestaan, allerginen pakettimatkoille, all inclusive -paketeille ja kompleksihotelleille. Toisaalta en aivan ole myöskään naispuoleinen Riku tai Tunna, vaan kaipaan reissulta mukavuuksia ja turvallisuutta.

Näillä kriteereillä kohteeksi valikoitui Karibialla sijaitseva Grenada (jonne siirryimme suoraan Nykistä). Pieni saari oli mitä vehrein, kaunein ja sympaattisin. Mausteistaan tunnetun maan ruoka oli maukasta, ihmiset ystävällisiä (ja englantia puhuvia) ja rannat paratiiseja. Maata vuonna 2004 kaltoin kohdelleen Hurrikaani Ivanin edelleen näkyvät jäljet, kuten katottomat kirkot, saivat myös pysähtymään ja hiljentymään.

Majoituimme Mango Bayssa ja La Sagessessa. Molemmat pienet yksityiset majoitukset löytyivät TripAdvisorin tutkimisella. Lisäksi teimme päiväreissun Carriacou-saarelle.  Rauha olikin meille suurinta luksusta, ei joutseneksi taitellut pyyhkeet tai muut honeymoon-kliseet. Varsinkin Mango Bayssa henkilökunnan (= yksi rastaveikko) aika meni johonkin aivan muuhun: reggaen luukuttamiseen, mangojen poimimiseen takapihalta ja muskottipähkinäpannukakkujen paistamiseen. Nyt tiedän, mitä on elämä Jack Johnsonin biiseissä.

Sisustusinspiraatiota ravintoloista: Tartinery Nolita

Kuva 6
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 8
Kuva 1
Kuva 4
Kuva 7
Kuva 5
Kerroin aikaisemmin, että toin New Yorkista kotiin sisustustuliaisina vain vähän Dean & DeLuca -kamaa. Sisustusanti jäi siis putiikkien osalta vaisuksi, jos nyt maailman mielenkiintoisimmasta kaupungista voi missään yhteydessä kyseistä adjektiivia käyttää.

Putiikkien sijaan parhaan sisustusinspiraation tarjosi ravintolat. Asuimme Nolitassa, joka yhdessä kävelymatkan päässä sijaitsevien lähialueiden kanssa tarjosi korttelitolkulla kiinnostavia ravintoloita.

Yksi vaikuttavimmista oli Tartinery, jossa rouheat materiaalit, teollisuustyyli ja jylhä loftmainen tila yhdistyivät kodikkaaseen bistrohenkeen. Liitutaululle sutattu menu ja betoninen baaritiski hivelivät silmää, tuore leipä ja välimerelliset viinit makuaisteja.

Koska olen toivoton kulinaristi-esteetikko, en tiedä mitään parempaa kuin hyvässä, tunnelmallisesti sisustetussa raflassa illallistaminen. Pinnailen inspiraatiota Wining & Dining -boardille, haaveilen ruokakriitikon ammatista ja olisin siitä ilosta valmis vaihtamaan farkkukokoni isompaan. Viime lauantaina liikutuin kyyneliin, kun katsoin dokumenttia maailman parhaan ravintolan, elBullin, viimeisestä illallisesta.

Kuvat lainattu: Tartinery.

Little brown bag

homevialaura_9760
homevialaura_9859
homevialaura_9770
homevialaura_9866
homevialaura_9803
homevialaura_9757
homevialaura_9873
homevialaura_9829
Hyppään nyt hetkeksi sisustuksesta tyyliin, tässä vaatekaappiin päätyneitä New Yorkin ostoksia.

Talvesta yritän selviytyä Uniqlon harmaalla kasmirneuleella, Marc by Marc Jacobsin kasmirsukilla ja Ugg Australian Bailey Button -kengillä. Edelliset sämpylät lämmittivät jalkojani menestyksekkäästi monta vuotta, nyt oli aika ostaa uudet loppuun kuluneiden tilalle.

Asusteet ovat heikko kohtani, tyylini se juttu, jolla vaihtelen muuten simppelien asujen ilmettä. Marc by Marc Jacobsia, Reissiä ja Ray-Bania tällä kertaa.

Paperikassit taittelin tietenkin silkkihansikkain matkalaukkuun ja toin matkamuistona kotiin. Kyllä ei ole sama asia saada klassikkoaurinkolasit mukaansa yhdentekevänä arkipäivänä kotimaisen optikkoliikkeen muovikassissa kuin Bloomingdale’sin Little brown bagissä häämatkalla.

Parhaita ovatkin ajatuksella tehdyt ostokset, joihin liittyy erityinen tunnetila, merkitys tai muisto. Ne on myös huomattavasti helpompi hyväksyä jälkikäteen Visa-laskussa kuin turhanpäiväiset rätit ja ihan kivat hankinnat.

Näin puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä muka aikuistunut rouvashenkilö, joka on kuskannut elämänsä aikana aivan liian monta epäonnistunutta hankintaa kirppiskassiin. Näistä jokaista aion pitää pitkään.

Nyt tää lähtis ruokakauppaan Dean & DeLucaan

homevialaura_9891
homevialaura_9881
homevialaura_9886
homevialaura_9892
homevialaura_9875
Unelmieni maailmassa maassa oli rauha, kaikilla hyvä olla – ja lähikauppana Dean & DeLuca. Newyorkilaisdeli, jolla on tyylikäs mustavalkoinen ilme ja jonka hyllyt notkuvat kauniisti pakattuja herkkuja, on puoti minun makuuni. Siellä tekisin onnellisena päivittäisostokseni ja törmäisin muihin samassa puodissa viihtyviin kulmakunnan rouviin. Ehkä siinä ehtisi ostosten lomassa nauttia kahvit ja jutella päivänpolttavat.

Sanomattakin siis selvää, että pyhiinvaelsin New Yorkin reissulla SoHoon Prince Streetin kulmaan. Täydensin mukivalikoimaa ja ostin keittiöpyyhkeet ja kauppakassin. Valitettavasti kassin hohto kärsii kotimaassa, kun sillä joutuu kantamaan lähi-Siwan parhaat päivänsä nähneitä elintarvikkeita, mutta en anna sen häiritä.

Tässä olivatkin ainoat tuliaiset kotiin. Vaikka pyörimme paljon putiikeista tunnetuilla alueilla, kuten Nolitassa, SoHossa ja Greenwich Villagessa, muuta sisustuskamaa ei tarttunut mukaan. Sen sijaan ajattelin tavoistani poiketen valottaa myös hieman vaatekaappipuolta ja tyylilöytöjä. Miltä kuulostaa?

One happy day

homevialaura_0832
homevialaura_8421
homevialaura_8314
homevialaura_8439
homevialaura_9852
homevialaura_8386

homevialaura_8218
homevialaura_8429
En hirveästi kerro henkilökohtaisuuksia blogissa niin kuin ei kovin moni muukaan. Mutta toisinaan eteen tulee kuulumisia, joita ei ole mitään tarvetta jättää kertomattakaan.

Tänään kerron mihin matkani liittyi: menin mieheni kanssa naimisiin New Yorkissa. Kahdestaan, maailman kauneimpana syyskuisena päivänä, seitsemän yhteisen vuoden jälkeen.

Aihetta voi jatkossa seurata blogissa Avio-onni-tunnisteen alla. No ei sentään. Mutta asiaa tavalla tai toisella sivuavia postauksia on tulossa ja siksikin halusin kertoa. Pureudun ainakin New Yorkin löytöihin, vinkkaan reissaajille matkamme toisesta kohteesta (jota kai honeymooniksi kutsutaan) ja myöhemmin lupaan valottaa ystävillemme pidettävien hääkekkerien visuaalisia valintoja.

Uteliaille, samaa harkitseville ja muillekin tiedoksi: New Yorkissa on äärimmäisen helppo mennä naimisiin kirkollisena vihkimisenä Suomen lakien mukaan, TJEU. Tarvitaan vain yksi esteettömyystodistus ja tyllihame.

Offline

homevialaura_offline
Arvatkaa, miltä tuntuu lähteä kesälomalle, kun on painanut hommia pitkän vuoden ja katsonut vierestä kolmen neljän kuukauden ajan, kun kollegat pakkaavat tavaroitaan ja hehkuttavat lomalle lähtöään.

En voi uskoa, että vihdoin se tuli – meidän vuoro. Meidän vuoro lotrata aurinkorasvaa, mennä syömään valmiisiin pöytiin, toteuttaa unelmia ja herätä aamuun tietämättä mikä viikonpäivä on.

Minunkin vuosiin on mahtunut kaikenlaista ja mietin usein, mitä elämältä haluan ja millaisen matkan olen kulkenut ollakseni tässä kun nyt olen. Siksi tällaisista hetkistä osaa olla erityisen kiitollinen. Paljon on tapahtumassa ja onnellisempi kuin koskaan. Hyppään koneeseen hymy korvissa ja erityinen fiilis sydämessä.

Pidän lomaa myös blogista ja netistä. En ajasta postauksia enkä muutenkaan päivystä linjoilla. Korkeintaan saatan napsia kuvia Instagramiin, mutta vain, jos siltä tuntuu. Ennen kaikkea keskityn elämiseen.

Palaan jälleen myöhemmin syyskuussa. Voikaa hyvin!

Inspiraatio: sininen sisustuksessa ja vaatekaapissa

homevialaura_sininen_kollaasi
sininen4
sininen7
sininen2
sininen20
sininen5
sininen3
sininen1
sininen16
sininen10
sininen17
Olen alkanut salakavalasti pitää sinisestä. Enkä nyt puhu laivastonsinisestä tai raidoista, jotka ovat itsestään selvä osa klassista tyyliä, vaan värin muista sävyistä ja kuvioista. Ikat, paisley, ombre, kukat, kaikki.

Ennen en voinut sietää sinistä sisustuksessa, sillä yhdistin sen väistämättä suomalaiseen kansallistyyliin: Sotkan nahkasohviin ja pyökkivitriineihin. Nyt olen kuitenkin alkanut nähdä sinisen uudessa valossa, raikkaana tuulahduksena merellistä Kreikkaa.

Meidän kaupunkikotiin sininen ei edelleenkään sovi, mutta jos sisustettavana olisi se kesämökki tai Etelä-Euroopassa sijaitseva kakkoskoti, näkisin siellä valkoisella pellavasohvalla erilaisia sinisävyisiä tyynyjä sekä astiakaapissa valkoisia, savisia ja sinikuosisia astioita. Kollaasi tuotetietoineen löytyy täältä ja kuvat täältä.

Uskokaa tai älkää, villitys löysi tiensä jopa vaatekaappiini, jossa ei yleensä nähdä ei kuoseja eikä värejä. Syytän lomakuumetta, merelle kaipuuta ja ensi kesälle suunniteltua Välimeren purjehdusta – sekä alennusmyyntejä. Kun hinnat ovat alhaiset, tällainen henkisesti keski-ikäinenkin uskaltaa vähän villiintyä vaatekaupoissa ja kokeilla omia tyylirajojaan kestää villitys sitten viikon tai vuosia.

Aleista puheen olleen, sain yhteydenoton liittyen CupoNation-sivustoon, joka voisi kiinnostaa mahdollisesti muitakin Jorma Tarjoushaukkoja. Sivusto kokoaa verkkokauppojen tarjoukset yhteen paikkaan, josta ne on helppo löytää kategorian tai verkkokaupan mukaan lajiteltuna. Lisäksi sivustolla on alennuskoodeja, joita ei saa muualta. Mukana muun muassa Finnish Design Shop ja Stokka sekä useita lehtiä, kuten Olivia.

Lexington-haaveita Tammisaaressa

homevialaura_6912
homevialaura_6921
homevialaura_7003
homevialaura_6963
homevialaura_6881
homevialaura_6974
homevialaura_6928
homevialaura_7021
homevialaura_6971
homevialaura_6947
homevialaura_6940
Terveisiä Tammisaaresta! Idyllinen, meren välittömässä läheisyydessä sijaitseva vanha kaupunki nousi suoraan suosikikseni ohi Porvoon. Vanha kaupunki oli suhteessa melko iso ja niin rauhallinen, että lyhtypylväiden reunustamia mukulakivikujia kävellessä voi olla varma ajan pysähtyneen. Ainoa ääni kuului tuulessa lepattavista syreeneistä ja kissan naukunasta. Paikka oli kuin suoraan ruotsalaisesta lastensadusta. Odotin vain, koska Vaahteranmäen Eemeli juoksee aidan takaa ja rikkoo hiljaisuuden.

Piipahdin kolmessa sisustusputiikissa torin laidalla, mutta uskon, että Tammisaari olisi tarjonnut niitä enemmänkin. Suosikikseni nousi Popana. Yhdessä putiikissa meinasin sortua sataan Lexingtonin merihenkiseen keittiöpyyhkeeseen kunnes muistin, että todellisuuteni on helsinkiläisellä kerrostaloalueella eikä tammisaarelaisessa merenrantahuvilassa. Tällä kertaa tuliaisiksi riitti pieni kappa paikallista perunaa.

Suosittelen ainakin nauttimaan kahvit ja taivaallisia piirakoita Cafe Gamla Stanin omenapuiden alla. Me olimme päiväretkellä, mutta yöpymistapauksessa buukkaisin ehdottomasti huoneen Alapiha-majatalosta.

Olen jäänyt koukkuun kotimaan retkiin. Tammisaaren lisäksi olemme vierailleet Hangossa, Porvoossa, Fiskarsissa ja Billnäsissä, ja listalla on Sipoon Gumbostrand Konst & Form. Osaatteko suositella muita kohteita kohtuullisen matkan päässä Helsingistä: suloisia alueita, vierailemisen arvoisia sisustusputiikkeja, paikallisia ulkoilmaravintoloita tai merenrantapoukamia?

Heippa hima

homevialaura_9001homevialaura_9002

Kotona on ihana olla ja sinne on ihana palata, mutta on sieltä välillä kiva lähteäkin. Nyt mielessä on vain rinteet, ihan sama mitkä, Etelä-Suomen nyppylät kelpaavat hyvin. Niihin suunnataan viikonlopuksi.

Lautailulla on iso paikka sydämessäni, koska se muistuttaa yhdestä tärkeästä asiasta, sisusta.

Päätin aloittaa lautailemisen kolmisen vuotta sitten. Sitä ennen edellinen kertani rinteessä oli mukulana suksien kanssa, joten tiesin jo aloittaessani, että lautailun opetteleminen ei tule olemaan helppoa – ei varsinkaan malttamattomalle naiselle, jolta on toinen polvi leikattu ja hermot näissä asioissa heikkoa tekoa.

Miljoonien kaatumisten, mustelmien, turhautumisten ja Tää on ihan perseestä -raivarien jälkeen opin tulemaan rinnettä alas niin, että Levin maisemat vilisivät silmissä. Sitä voittajafiilistä en heti unohda.

Toteuttakaa haaveitanne, koska elämä on nyt. Freessiä viikonloppua!

Haaste: kuusi kesäkuvaa

homevialaura_2351
homevialaura_8744_2
homevialaura_P1030522
homevialaura_2530
homevialaura_2544_2
homevialaura_9727_2

Sain kauniilta All you need is White -blogilta haasteen muistella viime kesää kuudella kuvalla. Varsin mieluinen homma kesäihmiselle, kiitos! Mukana kuuden kuvan satsissa on myös hieman vanhempia kuvia, sillä viime kesä kului pitkälti toimistolla uuden työn takia ja otaksun, että ei kukaan mappeja halua katsoa.

Kesä herättää monia rakkaita mielikuvia: henkiin herännyt Helsinki, mökin rauha, pitkät puistopiknikit, kimalteleva meri, rääkyvät lokit, käsille sulava jäätelö, vieno tuuli, onnentäyteiset kesähäät, kylmä valkkari ja huumaava helle. Jos aurinkoa voisi säädellä nappuloilla, meikällä olisi nupit kaakossa koko ajan.

Viime vuosina erityisiä muistoja ovat jättäneet retket. Purjehdus Tallinnaan ystävien kanssa oli ikimuistoinen – siitä huolimatta, että merisairaana vedin pahoinvointipillereitä viisin käsin ja makasin aloillani (keskimmäinen harhaanjohtava kuva on otettu, kun venho oli liikkunut noin metrin). Olen myös vasta keksinyt kotimaan matkailun (anteeksi turkkulaiset, parempi kai myöhään kun ei milloinkaan).

Mutta vaikka kaipaan sinua kesä ja olet ikuinen ykkönen, älä pidä vielä kiirettä. Tällä hetkellä mietin vain, mitä rinnettä pääsisin lautailemaan alas. Olenkohan oppinut elämään hetkessä.