Pinterest-vappu ja kaunein kevätkattaus

homevialaura_6854
homevialaura_6788

Jos Noora & Noorasta kihlajaiskuvien ottaminen tuntui matkalta Pinterestiin (siellä he aivan varmasti kävivätkin – todella hurmaavia kuvia!), niin sama tunne oli minulla viime lauantaina.

homevialaura_6847
homevialaura_6740

Vietimme muutaman asennemedialaisen kanssa pre-vappua, johon Viiskulman Ullan kaunis koti tarjosi Pinterest-puitteet. Kukista ja somistuksesta on kiittäminen Luukkuja-blogin Vienaa.

homevialaura_6862
homevialaura_6876

Kaikki kesänmorsiamet ja muutkin juhlanjärjestäjät huomio: katsokaa nyt Vienan kukka-asetelmia! Mikään ei ole tekemällä tehtyä, vaan kimpuissa on täydellinen, herkän luonnollinen tyyli. Kimput näyttävät itse poimituilta, mutta niissä on taidokkaasti yhdistelty kukkakaupan lajikkeita markettikukkiin. Kesällä mukaan voisi sekoittaa luonnonkukkia.

homevialaura_6756
homevialaura_6785

Huomatkaa myös maljakot, lasiset pienet pullot ja kannelliset säilöntäpurkit. Yhtä hyvin mukana voisi olla esimerkiksi juomalaseja: huoleton eriparisuus toimii tässä tarkoituksessa paremmin kuin hyvin. Näin ei kesämorsiamenkaan tarvitse investoida sataan samanlaiseen maljakkoon, kun voi kerätä purkin sieltä ja toisen täältä.

homevialaura_6850
homevialaura_6762

Vaikka olen väriallerginen ihminen oman kodin ja vaatekaapin suhteen, sama ei ollenkaan päde muissa ympäristöissä. Olin aivan huumassa tästä karkkikodista ja kevään pastelleista. Mintunvihreä lipasto, sellaisen kanssa tuskin asuu onnettomia ihmisiä.

homevialaura_6792
homevialaura_6840

Toki viikonlopulla, auringolla ja samppiksella saattoi olla jotain tekemistä hyvän fiiliksen kanssa, seurasta puhumattakaan. Tämä olikin mahtava idea ottaa varaslähtö vappuun aurinkoisena lauantaina. Tämän päivän harmaan räntäisestä tunnelmasta ei aivan voi sanoa samaa.

homevialaura_6816
homevialaura_6831

Viena on kukkaistyttö kakkujenkin kanssa. Mansikoilla ja syötävillä kukilla koristellusta marenkikakusta saa täydellistä inspiraatiota kesäjuhlapöytään. Yläkulman valkoinen vappuhuiska on Vienan Milo. Sen tietää siitä, että lievästi herkkuihin päin oleva Onni olisi rohmunnut koko kakun ennen kuin olisin ehtinyt painaa kameran liipasinta. Ihanaa vappua, kippis ja skål!

Eat your greens and buy yourself flowers

homevialaura_6537

Eat your greens and buy yourself flowers. Tämän ohjeen mukaan on hyvä elää. Vaikka en nauti niistä ruokakauppareissuista, kun pitää kävellä maratonin verran markettikäytäviä löytääkseen kaikki kaapista loppuneet tylsät välttämättömyydet ja sen jälkeen kantaa ne selkä vääränä kotiin, rakastan mennä ruokakauppaan, kun on tarve on ostaa ”jotain kivaa yhdelle illalle”. Erityisen mielelläni menen fiilistelemään Stockan Herkkuun. Tälläkin kertaa kauppa valitsi ruoan puolestani: kahden euron parsanippu heti sisääntulon ruokakärryssä päätyi heti foodien koriin.

homevialaura_6574

Rakastan Herkussa myös ulkomailta tuttua ajatusta, että ruokaostosten lomassa voi pysähtyä suupalalle ja lasilliselle. Lisäksi pidän tavaratalon kukkatarjonnasta ja väitän, että hinta-laatusuhteeltaan kaupungin paras liljakimppu löytyy Stockalta: kolmen liljan pitkään säilyvä ja näyttävä kimppu irtoaa reilulla kympillä. Nyt hullaannuin kuitenkin freesioista, joita oli hääkimpussanikin. Freesioiden pitäisi myyjän mukaan kestää sen, minkä liljojenkin, eli lähes parisen viikkoa. Samalla muistin hankkia leikkokukkaravinnetta, pullossa sitä saa yllättävän harvasta paikasta.

homevialaura_6570

Muistattehan ystäväiset, että tänään on viimeinen päivä osallistua Boutique Rosa -lahjakortin arvontaan. Onnea matkaan! Vastailen kommentteihin illalla, kun olen suorittanut sunnuntain brunssivelvollisuudet.

Pääsiäispaloja

homevialaura_5524

Rentouttavaa pääsiäistä! Tämän huushollin pääsiäiskoristeet ovat tässä. Ei ole tonttuja jouluna eikä tipuja pääsiäisenä. Pullo punkkua ja ruukku rosmariinia on omaan makuuni. Messinginvärinen vaasi on ihanasta verkkokaupasta, Boutique Rosasta, jonka kanssa meillä on tiedossa pian kivoja yhteistyöjuttuja ja jotain teillekin.

homevialaura_5500

Pääsiäisen vapaat on loistava aika reissata (tai sitten vähemmän loistava, kun ajatellaan sesongin tuplahintoja ja ruuhkia). Usein huomaammekin viihtyvämme pääsiäisen kotimaisemissa rentoutuen ja syöden. Pääsiäisen aikana on aina pakko saada jotain keväisen raikasta, kuten parsasalaattia valkkarin kanssa, sekä jotain perinteisen tuhtia, eli tietysti lammasta yrttiperunoilla, minttukyytelöllä ja punkulla. Tänään jatkamme ruokajuhlaa israelilaisissa tunnelmissa ystävien tekemällä shaksukalla, josta on aikoinaan postannut ainakin Eeva Kolu Kauhaa ja rakkautta -blogissaan.

homevialaura_5635

Pienimmät kirkkaat Iittala Jars -purkit ovat kiikkuneet ostoslistallani vuoden, mutta melkein nukuin onneni ohi, sillä sarja on loppumassa. Ehdin onneksi ale-apajille nappaamaan kolme kipaletta ja valkoiset Fiskars Coconut -sakset päälle. Jars on mainio purkki siksi, että sormisuola ja sokeri säilyvät niissä ilmatiiviin kannen alla hygieenisesti, mutta kauniit purkit on ilo nostaa sellaisenaan suoraan kattaukseen.

homevialaura_5647

En ole leipojatyyppi pääsiäisenä sen enempää kuin muulloinkaan, mutta onneksi on sellaisia jälkiruokia, kuin luvattoman helppo, kolmen raaka-aineen lemon posset – täydellisen raikas pääsiäiseksi. Lehtijutuissa haastateltavilta kysytään usein, mitä heillä täytyy aina olla jääkaapissa. Meillä se on sitruuna, avokado, valkosipuli, oliiviöljy ja parmesan (näistä viidestä syntyy myös suosikkitahnani leivän päälle). Lusikoin jokseenkin mielelläni myös Marks & Spencerin herkkuosaston lemon curd -sitruunatahnaa croissanttien kanssa.

homevialaura_5670 2

Paras pääsiäisateria on kuitenkin tässä: kolmen ruokalajain annos kahdella keittiön tervehdyksellä. Kiitos Ben & Jerry’s – teitte tällä lähetyksellä pääsiäisestäni joulun. Korvapuustilta ja piparitaikinalta maistuva Cinnamon Buns on niin hyvää, että itkettää. Muistakaa herkutella!

Klassikkopostaus: elämäni aakkoset

homevialaura_9958

A – AIKAKAUSLEHDET Aikakauslehdillä on tärkeä rooli omassa rentoutumisessa ja samalla ruokin niillä janoani pysyä kärryillä ilmiöistä. Haluan lehteni paperisina ja lukemisen jälkeen leikkaan parhaita paloja talteen. Leikekirjojen ja moodboardien tekeminen on mahdollisesti maailman terapeuttisinta.

B – BEN&JERRY’S En ole keksien ja karkkien perään, vaan tyydytän makeanhimoni jäätelöllä. Nämä elämäni miehet ovat antaneet iloiselle herkuttelulle kasvot vastapainoksi nykyajan tiukkapipoiselle terveysintoilulle. Olen siinä määrin Ben&Jerry’s-fani, että tein seitsemän vuotta sitten mainonnan ja yritysviestinnän opinnäytetyöni brändiin Suomessa kohdistuvista mielikuvista. Rakastan myös muita kunnon jäätelöitä.

C – CAFE Elämäni tärkein koossa pitävä voima ja suurimmat tunteet herättävä juoma on aamukahvi. Olen hirvein versio itsestäni, jos en saa aamukahvia, ja jos menen yöksi poikkeukselliseen paikkaan, varmistan aina etukäteen kahvin saatavuuden. Sumpin on oltava tummapaahtoista maidolla, mielellään lämmitetyllä ja vaahdotetulla.

homevialaura_8010

D – DESIGN-TUOLIT Rakkaimmat huonekaluni ovat ehdottomasti tuoleja, niissä en tekisi koskaan sisustamisessa kompromisseja. Onnekseni olen jo päässyt toteuttamaan monia tuoliunelmia. Seuraava haave on Harry Bertoian Wire-tuoli.

E – ELÄMÄSTÄ NAUTTIMINEN En ole hurlumhei-tyyppi, joka elää koko ajan kuin viimeistä päivää, mutta silti olen ehdottomasti elämästä nauttija. Reissaan rahoilla, jotka joku muu sijoittaisi. Syön ravintolassa, vaikka saman tekisi kotona. Tilaa samppanjaa, koska aurinko paistaa. Ostan leikkokukkia, jotka ilahduttavat vain viikon. Tämä elämäntapa ja kyky nauttia pienistä asioista on merkittivä osa onnellisuuttani.

F – FENGSHUI Olen todennut, että kodin järjestyksellä on ihan todellinen vaikutus hyvinvointiini. Tarvitsen hyvät fengshuit, jotta ajatus kulkee ja olo on keveä. Tällä hetkellä on menossa aikaisempaakin minimalistisempi kausi. Koen turhasta materiasta luopumisen todella puhdistavana.

homevialaura_5035

G – G-FUNK Mitä ei aina helmikorvakoruhabituksestani arvaisi, kuuntelen paljon räppiä. En Keekkiä, josta jätän tässä mielipiteeni diplomaattisesti sanomatta, vaan 90-luvun puolivälin G-funk-tyylistä, bassoiltaan letkeää hip hopia. Yksi siisteimmistä matkakokemuksistani on hip hop -kierros Harlemissa. Pelasin koko nuoruuteni korista ja diggailen graffiteja ja katutaidetta.

H – HOMEVIALAURA Olen todella onnellinen, että päätin alkaa toteuttaa itseäni kirjoittamalla ja kuvaamalla 2,5 vuotta sitten pitkän empimisen päätteeksi. Omasta mediasta on tullut tärkeä osa elämää. Homevialaura on tuonut elämääni luovuutta sekä uusia ystäviä, taitoja ja kokemuksia.

I – IHMISET Elämän tarkoitus on muut ihmiset. Tällaisen viisauden kuulin meille pidetyissä hääsanoissa ja minusta se oli ihanasti sanottu. Sillä mitä meillä olisi ilman rakkaita ihmisiä, ei yhtään mitään. Olen onnekas, kun elämässäni on paljon läheisiä: aviomies, vanhemmat, mummu, serkut, sukulaiset, kummit, ystävät. (Kuva alla: Kirsi Hiekkarinne Photography).

homevialaura_7362

J – JUHLAT No onhan se nyt äärimmäisen kivaa katkaista arki juhlalla. Pukea parasta päälle, tavata ystäviä, kohottaa maljoja ja nauraa hervottomasti.

K – KUMMIUS Omat kummini ovat minulle todella tärkeitä ja lisäksi minulla on kunnia olla kummi neljälle ihanalle tytölle, mistä olen hurjan ylpeä. Omat kummitytöt ovat tietysti silmissäni ihan erityisen hurmaavia, kauniita ja taitavia.

L – LUMILAUTAILU Opettelin aikuisena lautailemaan leikatusta polvesta huolimatta ja siitä sinnikkyydestäni olen ylpeä. Lasken hitaasti kolmekymppisen aikuisen itsesuojeluvaistolla, mutta rakastan olla rinteessä. Yksi tärkeimmistä matkailu-unelmistani on päästä lautailemaan Alpeille.

homevialaura_8460

M – MAD MEN Erinomaisesti käsikirjoitetussa, puvustetussa ja lavastetussa draamasarjassa yhdistyy 60-luvun Manhattan ja mainosmaailma. Voiko muuta toivoa? Kaikkien aikojen paras TV-sarja, joka on paljon enemmän kuin TV-sarja. Jokaisen jakson katsominen on meille pyhä hetki, joka ajoitetaan viikonloppuiltaan ja siivitetään tunnelmavalaistuksella ja punaviinilasillisella.

N – NEW YORK Kolme lempikaupunkiani ovat New York, Barcelona ja Pariisi, mutta New York on kolmikosta erityisin, eikä vähiten siksi, että menimme siellä naimisiin. New York on niin ainutlaatuinen, ettei sitä pitäisi joutua selittämään.

O – ONNI Koko lapsuuteni hurahti koirasta haaveilemalla, luin koirakirjoja, keräsin koiratarroja ja talutin valkoista pientä lelukoiraa. Nelisen vuotta sitten haaveeni toteutui ja meille muutti höppänä coton de tulear Pirkanmaalta. Onni on silmäteräni ja perheenjäsen sanan jokaisessa merkityksessä.

homevialaura_7625

P – PINTEREST Pinterest is my happy place. Hetki kauniiden kuvien parissa rentouttaa, vaikka se olisi vain viisi minuuttia päivässä. Pinterest on itselleni loputon inspiraation lähde, hyödyllinen suunnittelutyökalu ja tärkeä tapa jäsentää ajatuksia ja selkiyttää unelmia.

Q – QUENTIN TARANTINO Lempiohjaajani yhdessä Stanley Kubrickin kanssa, ehkä on pakko mainita myös Woody Allenin sekopäiset New York -tunnelmat. Katsoin aikanaan valtavasti elokuvia, kun olin leffavuokraamossa töissä, mutta nykyään vähemmän ja valikoidusti.

R – REISSUT Reissaaminen on elämän suola, siitä ei pääse mihinkään. Rakastan matkojen suunnittelua melkein yhtä paljon kuin matkustamista itse. Parasta on fiilistellä kohdetta monta kuukautta etukäteen, lukea oppaita ja googlata tärppejä. Silti en missään nimessä halua tehdä matkustamisesta suorittamista. Aina pitää jättää tilaa myös hetkessä elämiselle.

homevialaura_9356

S – SYDÄN Vaikka pohdin asioita rationaalisesti eri näkökulmista, lopulta luotan intuitioon ja sydämen sanomaan fiilikseen. Sydän myös siksi, että en keksi, mikä ominaisuus ihmisessä olisi tärkeämpi kuin hyväsydämisyys.

T – TUNTEET En osaa kuvitella olevani ihminen, jonka naama on aina peruslukemilla. Persoonastani löytyy koko tunteiden kirjo. Olen herkkä, helposti liikuttuva ja rauhallisen diplomaattinen, toisaalta taas äärimmäisen vahva, temperamenttinen ja voimakastahtoinen. Itken jos itkettää, nauran jos naurattaa – useammin onneksi jälkimmäistä. Huumori onkin elämäni tärkeimpiä voimavaroja. Rakastan sarkastisia juttuja.

U – URBAANI Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja kaupunkilainen kerrostaloeläjä. Kaikki kotini ovat sijainneet ratikkareittien varrella kantakaupungissa. Pidän myös ulkomailla kaupunkilomista, tosin vastapainoksi rakastan toista ääripäätä, autioita rantoja, pieniä saaria ja hiljaisia kalastajakyliä. Taajamatyyppiset välimuodot eivät puhuttele.

homevialaura_0808

V – VÄLIMERI Välimeren viinitilat, oliivilehdot ja merenrannat ovat sielunmaisemani. Niiden läheisyydessä tuntuu aina siltä, kuin olisin tullut kotiin.

W – WINING AND DINING Hyvä ruoka ja viini on itselleni itsestään selvä osa elämää. Kotona kokkaan simppeliä safkaa, hifistelyn jätän ammattilaisille. Rakastan pitkiä ravintolaillallisia, mutta myös mutkatonta katukeittiömeininkiä. Olen maailman kaikkiruokaisin ihminen, joka ei mitenkään voi valita yhtä lempiannosta, mutta tämänhetkisiksi suosikkikeittiöikseni sanoisin Välimeren, Lähi-idän ja Japanin.

X – XOXO Suukot ja halaukset menevät aviomiehelleni, elämäni tärkeimmälle ihmiselle ja parhaalle ystävälle. Olen todella kiitollinen siitä, että olen löytänyt rinnalleni niin suuren tuen, kumppanin, jonka silmissä olen täydellinen kaikkine virheineni, joka jaksaa aina piristää hulluttelemalla ja jonka kanssa pystyn jakamaan kaiken. (Ja joka täyttää veroilmoitukseni.)

homevialaura_0832

Y – YLLÄTYS Rakastan yllätyksiä. Sitä, että ihmiset näkevät vaivaa ilahduttaakseen toisiaan sekä kutkuttavaa ajatusta siitä, että mitä vaan voi tapahtua milloin vain. Toisaalta minulla menee yllätyksistä vähän pasmat sekaisin. Opettelen kontrollifriikkinä hölläämään tässä asiassa.

Z – ZEN Olen sosiaalista, seurallista, ihmisläheistä ja helposti innostuvaa sorttia, mutta minussa on introverttipuoli. Se puoli tarvitsee omia aikatauluttamattomia hetkiä kotona, kalsaripäiviä. Tavallisena arki-iltana löydän mielenrauhan siitä, että himmennän valot, sytytän kynttilät ja minimoin turhat ärsykkeet.

Å – ÅR Vuosi nuoruudestani on kulunut asuessa ulkomailla, au-pairina Espanjassa ja vaihtarina Belgiassa. Molemmilla puolivuotisilla on tärkeä merkitys siihen, kuka olen tänään. Avoimempi, itsenäisempi, kansainvälisempi sekä muistoiltani ja kokemuksiltani rikkaampi.

homevialaura_7954

Ä – ÄIDINKIELI Äidinkieli on työvälineeni ja tärkeä osa viestinnän ja markkinoinnin ammattitaitoani. On kiehtovaa miettiä, mitä viestiä ja kenelle, missä kanavassa ja miten. Arvostan hyvää kielenkäyttöä ja tarinankerrontaa sekä nautin itse kirjoittamisesta.

Ö – ÖKY Öky ei ole yhtään oma juttu, kun sillä tarkoitetaan mautonta bling blingiä ja show off -meininkiä. Tyylikäs ylellisyys onkin sitten ihan eri asia.  Mielelläni majoittuisin aina kohteen kauneimmassa hotellissa, suosisin sisustamisessa vain upeimpia materiaaleja ja testaisin maailman parhaita ravintoloita kerta toisensa jälkeen.

homevialaura_8671

Pitkä juttu, kiitos jos jaksoitte lukea! Paljastivatko aakkoset jotain uutta? Ajattelin jatkaa klassikkopostausten sarjaa vielä päivä kanssani -jutulla. Tuleeko muita klassikoita mieleen, joita toivoisitte?

Kahvia ja sympatiaa ystävänpäivänä

homevialaura_2421

Hyvää ystävänpäivää! Täällä helmikuun neljästoista alkaa kahvilla. Teen yhteistyötä Nespresson kanssa ja lupasin tänään kertoa ystävänpäivän ajatuksista. Kahvi ja ystävyys todella kulkevat käsi kädessä.

homevialaura_2551

Viimeksi viime sunnuntaina sain ystävän kylään, iltapäiväkahville. Kohtaamisessa on ennen kaikkea kyse paljon muusta kuin kupillisesta kofeiinia. Ystävä sai kaivatun lepohetken muissa maisemissa lapsiperheen pyörteistä, minä sain odotetun vieraan ja piristystä sunnuntaihin. Puhuimme maailman halki, siinä vaahtosi niin suut kuin cappucinon maidotkin.

homevialaura_2428

Mutta kun ystävyksinä on kaksi nautiskelijaa, ei ole ollenkaan sama, millainen juoma kädessä hyöryää. Ilahduin, kun ystäväni tilasi (juuri tätä verbiä käyttäen – kai meillä sitten todella on kotona kahvila) vielä toisen maitokahvin pestoleipien ja laskiaispullien kylkeen.

homevialaura_5882_2

On mielestäni ajattelevaista vieraita kohtaan pitää kotona muutamia eri kahvimakuja, jotta jokainen voi valita mieleisensä. Mikäli Nespresso-maut eivät ole vieraalle tuttuja, teen yleensä jonkun varman, kuten Roman.

homevialaura_9696

Kuumasta juomasta tulee jotenkin aina kotoisa, tervetullut olo. Ehkä siksi se symboloi niin hyvin ystävyyttäkin. Teetä ja sympatiaa vain tarjoillaan useimmin meidän kotonamme kahvin muodossa.

homevialaura_2772

Myös Sisustuskoira sai omasta ystävästään iltapäiväkahviseuraa. Kun paristoista loppuu painimisen jälkeen virta, kaverukset antautuvat kuuntelemaan naisten juoruilua. Hännästä päätellen Onnin ystävällä on kyllä meno päällä paikalla ollessakin.

Kultaista ja kuplivaa joulupöytään

homevialaura_6723

Fiilis ei ole viime aikoina ollut mikään tipe tipe tip tap. Tässä harmaudessa, näissä antibioottihuurussa ja muissa harmituksissa joulumieltä on joutunut etsimään seitsemän navigaattorin kanssa. Mutta kyllä se löytyy. Ainakin, jos apuna on samppis.

homevialaura_6776

Päätin, että meillä juodaan jouluna samppanjaa ja nimenomaan laakeista Iittala Essence -maljoista. Tämä on pakkomielle, tekevät niin Pinterestissäkin. Sopii joulusyöjälle, joka keskittyy enemmän alkupaloihin ja kaloihin, vaikka toki punkkuakin olla täytyy.

homevialaura_6512

Inspiroiduin samppanja-ajatuksista Nicolas Feuillatten tastingissä. Kiitos järjestäjille ja blogikollegoille erinomaisesta seurasta! Koska tämän vuoden jouluväri on meillä messinki ja kulta, puen pullon tastingistä saatuun mustakultaiseen asuun.

homevialaura_6786

Oikeasti tämän postauksen pointti on vain esitellä, miten olen oppinut kuvaamaan jouluvalot bokeh-efektillä. Asetuksista en muista mitään, suurpirteinen ja hajamielinen kuvaaja kun olen.

homevialaura_6842
Huomaan poikkeuksellisesti toivovani lunta – silläkin uhalla, että se muuttuu hetkessä eniten vihaamakseni asiaksi, loskaksi. Tämä lauantaipäivä taitaakin valjeta niissä merkeissä,  että maassa on jotain lumenkaltaista. Toivottavasti teillä on hyvä joulumieli!

Koti-illallisen jälkiruokakattaus

homevialaura_5250homevialaura_5069homevialaura_2709
homevialaura_5116homevialaura_6503
homevialaura_5102

Pöllyävä jauho ja sormiin tarttuva taikina ei vastaa omaa käsitystäni kotona rentoutumisesta. Tämä leipomisen karttaminen osuu varsin hyvin yksiin sen kanssa, että olen kohtalaisen perso jäätelölle. Pakasteen valmis herkku ratkaisee koti-illallisten jälkiruokapulman (jos en leivo muutenkaan, en varsinkaan leivo silloin, kun olen ensin selvinnyt alku- ja pääruoan kokkaamisesta kuudelle).

Sain Mövenpickiltä tämän syksyn Limited edition -maut maisteltaviksi blogin kautta, kiitos! Vanilla & Macadamia -makua (kuvissa) suosittelen nougat-tyyppisen jäätelön ystäville. Omaksi suosikikseni nousi Meringue & Berries Pavlova boysenmarjakastikkeella ja pienillä marenkipaloilla. Vallan salonkikelpoinen jälkiruoka syntyy, kun annostelee premium-jäätelöä Iittalan Essence-laseihin tai muihin jalallisiin maljoihin ja tuikkaa vaikka mintunlehden tai syötäviä kukkasia päälle. Hyödynsin myös viimeisiään vetelevät ruusut ja ripottelin terälehdet Alessin tarjottimelle.

Tietysti kaikista paras tarjoiluehdotus on syödä jäätelöä tukka sotkussa, miehen verkkareissa, suoraan purkista. As you know, I enjoy long romantic walks to the fridge…

Petit dejéuner kotikahvilassa

homevialaura_4673

homevialaura_4657

homevialaura_4602

Huomenta! Sain kutsun osallistua aamiaishaasteeseen ja tehtävän tehdä Nespresson makujen inspiroiman aamiaiskattauksen. Inspiraatiota ei tarvinnut kauaa miettiä: parhaalta aamiainen maistuu Pariisin katukahviloissa heräävää kaupunkia katsellessa.

homevialaura_4556

homevialaura_4728

Toin klassisen petit dejéuner -setin kahvilla, tuoremehulla ja croissantilla omaan kotiin. Kattaukseen halusin tyylikästä, mutta rentoa tunnelmaa. Marmoria ja ruutua, maljakko hillopurkista ja pari tuoretta leikkokukkaa, tuorepuristettu mehu jalallisesta lasista, päivän Le Monde ja postikortti Nizzasta. Nespressolta sain postaukseen kahvikapseleita ja lasiset cappucino-mukit.

homevialaura_4606

homevialaura_4624

Oma aamuni käynnistyy aina maitokahvilla, tärkeä täsmennys, tummapaahtoisella maitokahvilla. Pidän Nespresso-vahvuusasteissa kipurajana kahdeksaa ja sen yläpuolella suosikkimakujani ovat muun muassa Arpeggio, Indriya ja Dharkan. Jopa limited edition -maku, vahvin mahdollinen Cubania vahvuusasteella 13 sopii erinomaisesti epäsuomalaiseen suuhuni ja pariisilaiseen aamuun.

homevialauran matkaopas Kroatian rannikolle

homevialaura_9672 2

homevialaura_0612

Kesäloma on enää muisto vain, mutta jaan teille silti nyt Kroatian ja Montenegron matkakokemukset, kun vielä muistan, jos joku suunnittelee reissua sinne päin. Klausaali on sama kuin matkapostauksissa ennenkin: suositukset on kirjoitettu omasta näkökulmastani itsenäisenä reppureissaajana. Reittimme oli Dubrovnik – Montenegro – Dubrovnik – Split – Vis – Komiza – Vis – Split, matka-aika kahdeksan yötä.

homevialaura_0554

homevialaura_0727

Kroatian rannikon maisemia ei turhaan kehuta. Merestä nousevat jylhät vuoret, vehreä luonto, turkoosina siintävä kristallin kirkas meri sekä ikivanhoja kivitaloja ympäröivät oliivilehdot ja viiniviljelmät muodostavat epätodellisen kauniita postikorttimaisemia, joiden luo ehdottomasti suosittelen lähtemään.

homevialaura_0364

homevialaura_0393

Jos rannikolla haluaa nähdä enemmän, suosittelen lentämään Dubrovnikiin ja palaamaan Splitistä – tai toisinpäin, ei väliä. Ainakin Norwegianilla tällainen yhdistelmä onnistuu helposti. Bussimatka kohteiden välillä kestää noin 4-5 tuntia, mutta aivan rantaviivaa kulkevan järisyttävän kauniin maisemareitin takia paikkansa puuduttaa mielellään kroatialaisen bussin penkeillä.

homevialaura_9830

homevialaura_0210

En henkilökohtaisesti suosittele viettämään koko lomaa Dubrovnikissa tai Splitissä, puolesta päivästä pariin riittää kumpaisessakin. Molemmissa on hurmaava vanha kaupunki, ja Splitissä myös kaunis rantabulevardi, mutta alueet koluaa muutamassa tunnissa ja sen jälkeen itsenäinen matkailija onkin valmis erkanemaan turistiryhmistä väljemmille vesille. Ostosmahdollisuudet molemmissa kohteissa ovat hyvin rajalliset, joten putiikeista ei ole ajan tappamiseksi, ja upeimmat rannat sijaitsevat muualla.

homevialaura_0070

homevialaura_0038

Jos Dubrovnikissa tai Splitissä on yhtään pidempään, hyvä vaihtoehto on lähteä retkille. Me lähdimme toisena päivänä Dubrovnikistä rajan yli Montenegroon, jonka yllä näkyvä Kotor-lahti, Unescon maailmanperintökohde, oli henkeäsalpaavan kaunis. Kannattaa ehdottomasti mahdollisuuksien mukaan pyörähtää naapurimaan puolella omaan tahtiin vuokra-autolla tai järjestetyllä retkellä.

homevialaura_0114

Montenegron-retken toinen pysähdys, Budva, oli vanhan kaupungin osalta kaunis sekin, mutta muuten kohde ei hirmuisesti ollut omaan makuuni. Budvassa haiskahti liikaa uusi raha, taivasta kurkotteli rakenteilla olevat hotellikompleksit ja näyttäytymiseen tarkoitetut diskot.  Turismi se tulee Montenegroonkin, idästä erityisesti.

homevialaura_0137

Kroatian parhaista paloista, maisemista ja merestä, pääsee parhaiten nauttimaan saarilla, joita on lukuisia rannikon tuntumassa. Meidän valintamme oli Splitin edustan saarista kauimmaisin, pienin ja vähiten turistisoitunein Vis.

homevialaura_0417

homevialaura_0462

Lautta rantautuu saaren samannimiseen kaupunkiin, mutta jos olet tapaani erityisesti sympaattisten ja pienien kalastajakylien ystävä, suosittelen vielä ottamaan satamasta lähtevän paikallisbussin saaren toiselle puolelle Komizaan. Tämä sääntö pätee muuten aina: pikkusaarilla ei kannata jäädä satamakaupunkiin, vaan jatkaa saaren toiselle puolelle.

homevialaura_0400

homevialaura_0757

Ja sieltä se löytyi, paikka, jossa en kuullut kertaakaan suomea (Splitistä ja Dubrovnikissa se tuntui olevan hallitseva kieli), ja joka täytti muutkin toiveemme: Komizan herttainen kylä poikamine ja pienine kivirantoineen. Kompaktissa koossa kaikki riittävät palvelut, mutta todella letkeä ja kiireetön tunnelma.

homevialaura_0650

homevialaura_0665

Vis-saarella hyvä idea on vuokrata auto, vene tai skootteri. Kulkupeli mahdollistaa saarella löytöretkeilyn, kuten satumaisen Stiniva-lahden ja viiniviljelmien näkemisen.

homevialaura_0498

homevialaura_0342

Dubrovnikista ja Splitistä poiketen Komizan rantakadun kansoittivat pakettimatkailijoiden ja venäläisjahtien sijaan satunnaiset purjehtijat ja kroatialaiset hipsterit, joita löytyi erityisesti suosikkiravintolastamme Fabrikasta. Jugoslavian aikaiset televisiot ruokapöytinä ja kekseliäs menu oli virkistävä poikkeus keskenään samanlaisten turistibaarien jälkeen.

homevialaura_0473

Niin, ruoka. Moni on hehkuttanut Kroatian ruokaa, mutta en valitettavasti voi yhtyä samaan muutamia onnistuneita poikkeuksia lukuun ottamatta. Edellytykset olisivat kunnossa – mikä meri ja ilmasto! – mutta 95 % matkakohteiden ravintoloista tarjoaa samaa ruokaa samanlailla valmistettuna: perus pitsaa, pastaa, burgeria ja pihviä. Ruoan mielikuvituksellisuudesta huolimatta ravintoloiden viihtyisyyteen ja tyylikkyyteen oli panostettu.

homevialaura_0754

Uskon ja toivon, että  ravintoloitsijoiden kunnianhimo kasvaa ja palvelukulttuuri paranee koko ajan. Jo nyt joka paikasta löytyy myös kiinnostavia ja persoonallisia helmiä, mutta foodien on syytä selvittää nämä kuppilat etukäteen muun muassa TripAdvisorista ja Lonely Planetista.

homevialaura_0782

Splitissä esimerkiksi suosittelen kävelemään vanhasta kaupungista syrjään Firule-rannalle, josta löytyy hurmaava ulkoilmaravintola Dvor (näin valkoisen tuolimeren Pinterestissä ja päätin sen perusteella mennä).

homevialaura_0778

Juuri sellainen helmi, jonne kukaan ei takuulla vahingossa eksy, mutta joka ehdottomasti palkitsee kävijänsä. Dvor-ravintolan upeista maisemista ja tyylikkäästä miljööstä kannattaa nauttia, jos ei lounaan tai illallisen, niin vähintään kahvikupillisen tai valkkarilasillisen verran.

homevialaura_0742

Vielä loppuun käytännönläheinen täsmävinkki: Kroatian rannat ovat kivikkoisia, joten pakkaa mukaan uimakengät – tekee merielämästä monin verroin mukavampaa. Meillä tämä unohtui kotimaassa, mutta onneksi montenegrolainen urheilukauppa pelasti pälkähästä. Toivottavasti tämä kooste inspiroi syksyn pimeydessä reissusta haaveilevia (muistot herättivät muuten aika kivasti omankin matkakuumeen).

Brändäys- ja sokeritaivaassa

homevialaura_1622

homevialaura_1603

Näitä juhannuksen Pariisin-matkaan liittyviä postauksia tulee näin jälkijunassa useampikin. Nyt aiheena on pariisilainen herkkukauppa Hugo & Victor.

homevialaura_1629

Jotkut seuraavat matkaoppaita sateenvarjon perässä patsaille, minä seurasin opastani Avec Sofieta Rive Gauchen patisserieen. Paras räätälöity kierros ikinä, jota ilman en olisi koskaan löytänyt uutta suosikkiherkkukauppaani. Kiitos Sohvi! Viiden tähden #avecsofietravels.

homevialaura_1562

Hugo&Victor myy kaikenlaisia herkkuja, jäätelöä, leivonnaisia ja tietysti macaronseja. En yleisesti innostu kekseistä ja olen niputtanut macaronsit samaan nippuun. Vieläkään tämä trendileivonnainen ei ole oma ykkösherkkuni, mutta Hugo & Victor todisti, että parhaimmillaan macaronsit ovat makuyhdistelmiltään kiehtovia ja koostumukseltaan suussa sulavia. Siis aivan jotain muuta kuin suomalaiskahviloiden vitriineissä kuivahtaneet serkut.

homevialaura_1615

Sekosin putiikissa, mutta en ehkä muiden asiakkaiden tavoin sokerin vuoksi, vaan maailman kauneimman mustavalkoisen brändäyksen takia. Uhrauduin ostamaan matkamuistoiksi macaronseja (jotka eivät kyllä montaa iltaa ehtineet vanheta kotona), jotta sain kaikki tilpehöörit, kauniin rasian ja paperipussin, päälle.

homevialaura_1595

Ei-syötäväksi matkamuistoksi mukaan lähti puodin kangaskassi (laita mustavalkoinen tikattu rusetti vaikka Alepan muovipussin ympärille, niin olen myyty). Nättiä kangaskassia roikottaa mielellään esillä rekissä ja koukuissa, mutta kotiin päästyäni mieleeni juolahti myös toinen idea: miksi en tekisi kassista taulua!

homevialaura_1636

Tiedättehän, että kehystelen muutenkin ennakkoluulottomasti milloin mitäkin, kuten mainoksia. Olen nähnyt upeita silkkihuiveista tehtyjä tauluja ja tässä on mielestäni samaa ideaa. Näin visuaalista silmääni kovin puhutteleva ilme ja Pariisin-muistot pääsisivät vielä paremmin osaksi sisustusta.

Raclette-ilta

Syöttekö te raclettea? Tuntuu, että en juuri koskaan kuule kyseisen ruokalajin vilahtavan kenenkään puheessa. Kauppojen valikoimassa on hädin tuskin yhtä raclette-grilliä (ei sillä, että enempää tarvittaisiinkaan – ihanaa, kun aina ei tarvitse rämpiä vaihtoehtojen suossa).

homevialaura_3941

Liekö syynä Keski-Euroopassa asuvat sukulaiset, meillä on aina syöty raclettea. Raclette on siis Sveitsistä lähtönsä saanut erityisesti syksyyn ja talveen sopiva ruokalaji, jossa pöytägrillissä sulatettua juustoa nautitaan erilaisten lisukkeiden kanssa.

homevialaura_3924

Toivoimme omaan kotiin raclette-grilliä lahjaksi viime jouluna ja korkkasimme sen nyt ensi kertaa. Tämä on kuvaavaa, syömme raclettea kerran pari vuodessa, mutta ne kerrat, silloin juustohiiri pääsee taivaaseen. Meidän grillimme on OBH Nordican kahdeksalle, tämä. Nyt syöjiä oli kuusi, Ikean partsipöytä hoiti jatkopalan virkaa.

homevialaura_4002

Parasta racletessa on paitsi maut myös tapa, jolla ruoka nautitaan. Raclette sopii fonduen tapaan täydellisesti kiireettömään illanviettoon. Juuston lämmittäminen ja lautasen kokoaminen on oma ohjelmanumeronsa. Myös kokki pääsee vähällä vaivalla ja stressillä, muutaman säilykepurkin avaamalla ja parit kasvikset pilkkomalla.

homevialaura_4033

Perinteisesti raclettea söydään keitetyn perunan kanssa ja tietysti sulatettu juusto on taivaallista myös patongin tai maalaisleivän päällä. Lisukkeiden punainen lanka on etikkaiset säilykkeet, kuten pikku- tai hillosipulit, grillatut paprikat liemessä, coctail-kurkut, oliivit ja kaprikset. Tuoreista kasviksista meillä oli pöydässä paprikaa, kirsikkatomaatteja, punasipulia ja herkkusieniä.

homevialaura_3997

Liha ei ole välttämätön, mutta usein raclette-grillin parilalevyn päälle on mukava heittää vielä tuoremakkaroita tai salamia, tai tarjota leikkelelautasena esimerkiksi ilmakuivattua kinkkua. Juustoksi käy, no luonnollisesti raclette-juusto, mutta myös esimerkiksi gouda ja appenzeller. Kaikki light-merkinnälliset on syytä kiertää kaukaa. Juustoa on hyvä varata noin 150-200 grammaa per henkilö nälästä ja muista tarjottavista riippuen. Tarjolle voi vielä laittaa maustemyllyjä, oma suosikkini juuston päälle on paprikamauste.

homevialaura_3942

Syökää raclettea, syökää! Jaksan ihmetellä, miksi ihmeessä emme nauti enempää tätä sveitsiläisten vuoristopaimenten perintöä. Lämmin ja seurallinen raclette on täydellinen ruoka kylmään ja pimeään pohjolaan. Vielä kun olisi ennen illallista käynyt rinteessä.

Perjantaipuska ja -pullo

homevialaura_7054

homevialaura_2321

homevialaura_3541

homevialaura_2361

homevialaura_7068

homevialaura_2373

Jakkuminä on tänä perjantai-iltana kaikkensa antanut tältä viikolta. Kiitos tilalle huppari, Bassoradio laulamaan ja jonkun muun rullaamaa japanilaisruokaa pöytään. Suurille voimille kiitos siitä, että lähistöllämme on nykyään oikeasti hyvä, tällaiset illat pelastava sushipaikka. Sen soisi olevan kansalaisoikeus, että kehittyneessä PISA-testissä menestyneessä maassa kaupunkilainen voi halutessaan hakea tai tilata lähietäisyydeltä hyvää take-awayta, muuta kuin natriumglutamaattikiinalaista tai kebbepitsaa.

Sushin kanssa kokeillaan tänään ilmeisen hyvin kalalle sopivaa Savia Viva -luomuvalkkaria, jonka sain perjantaipulloksi blogin kautta (samasta sarjasta kokeilussa myös täyteläinen ja maanläheinen tempranillo-punkku – sitä sitten padan tai pihvin seurana). Viini on Barcelonan läheiseltä Penedès-alueelta, jossa kävimme pari vuotta sitten viinitilakierroksella. Oli muuten elämäni parhaita reissupäiviä. Kun näin Katalonian auringossa kylpevät viiniviljelmät ja oliivilehdot, koin, että olin tullut kotiin.

Syyssunnuntai ja etu Balmuir-verkkokauppaan

Olen todellinen kotikissa sunnuntaisin, erityisesti syksyisin. Haahuilen liian isoissa villasukissa Frank Sinatra taustalla. Burgundinpata hautuu uunissa, tunti vaihtuu toiseen, akut latautuvat.

homevialaura_3658

Burgundinpadan kyytipoikana on espanjalainen biodynaamisesti tuotettu Matsu El Picaro -punkku. Oiva syysviini, maanläheinen ja lämmin. Sanoin juuri miehelle, että jos olisin graafikko, haluaisin suunnitella viinipullojen etikettejä. Tässä on mielestäni onnistuttu luomaan mieleenpainuva, tuotteen luonteeseen mainiosti sopiva ilme. Sain viinin maisteltavaksi blogin kautta.

homevialaura_3589

Iittalan Sarpaneva-pata tullut meille aikoinaan anoppilasta heidän lehtitilauksensa seurauksena – paras kylkiäinen ikinä. Pellavainen lautasliina sävyssä Linen on Balmuirin, samaista löytyy myös keittiöpyyhkeenä.

homevialaura_3621

Piti mainitsemani tästä myöhemmin, mutta mitä sitä pidättelemään, kun tuotteet ovat jo nyt herättäneet paljon kyselyjä ja kiinnostusta blogissa ja Instassa. homevialauran lukijoina saatte -20 % Balmuir-verkkokaupassa koodilla Laura20 vuoden loppuun asti. Hyvää shoppailua ja kertokaa sitten löydöistänne!

Iittala-blogihaaste: paras sisustuskuva

Tänään oli kalenterissa erityisen mieluisa sunnuntaiaamupäivä, kun kokoonnuimme pienellä porukalla Iittala-brunssille syksyn sisustusuutuuksia koskevan kampanjan päätteeksi.

homevialaura_2841

Kampanjan varsinaiset yhteistyöblogit Divaaniblogeista stailasivat kotiinsa kaikkia Iittalan tämän syksyn sisustusuutuuksia, me ystäväblogit Iittala Aitio -tuotetta.

homevialaura_2856

Herkuttelun päätteeksi brunssilla julistettiin kaksi kuvaa, jotka Aition suunnitellut tanskalainen muotoilija Cecilie Manz oli valinnut stailaushaasteesta suosikeikseen. Pääyhteistyöblogien kategoriassa voitti Kettukarkin tämä kuva ja ystäväblogien kategoriassa – no mää tällä kuvalla.

homevialaura_2897

Olen todella otettu, koska kaikki kuvat olivat hurjan hienoja. Tämä on tällainen iso hetki pienen sisustusbloggaajan elämässä. Toivottavasti ei mene ihan Oscar-puheeksi, mutta kiitos Iittala, Cecilie Manz ja ystäväblogiksi minut kutsunut Char and the city. Kiitos myös huippumukavasta seurasta Valkoinen Harmaja, Modernisti Kodikas, Cozy home ja Kettukarkki, jolle lisäksi onnittelut!

homevialaura_2834

Brunssi pidettiin Erottajalla Kontoret-tilassa, joka on sisustettu Iittala-tuotteilla. Haluan vinkata konseptista pääkaupunkiseudulla liikkuville työläisille: Kontoretista voi kuka vain varata tilan etätyö- tai kokoustarpeisiin – ja viihtyisän tilan voikin.

homevialaura_2862

Toinen vinkki: suosittelen Sandron safkaa, josta antimet brunssin notkuviin pöytiin oli tilattu. Kolmannen linjan ravintolan lisäksi Sandro avaa toisen pisteen Eiraan. Erinomaista kasvispainotteista ruokaa ja Helsingin parhaita brunsseja, sanoisin.

LKOP

homevialaura_1330

LKOP, Luojan kiitos on perjantai. Se tarkoittaa kokkausta, viinilasillista ja kukkia. Mietinpä tässä, miten onnekkaita ovat he, jotka voivat kerätä leikkokukkansa omalta pihalta. Ja viedä sellaisia tuliaisiksi, kuten meidän keittiöön. Kyseessä on syyshortensia, luulisin.

homevialaura_1278
homevialaura_6531

Sain blogin kautta maisteltavaksi luomuna viljellyt, eettisesti tuotetut ja Reilun kaupan periaatteita noudattavat Live-a-Little-viinit. Tässä lasissa on kivan raikas Wildly Wicked White -valkkari. Live-a-Little on osuva nimi ainakin tälle elämästä nauttijalle, joka ei tunne kieltosanoja, jos joku tarjoaa hyvää suupalaa tai lasillista.

homevialaura_1298

Perjantai tarkoittaa myös Habitare-viikonloppua. Kiersin messut nopeasti keskiviikkoiltana ja ajattelin aluksi mennä uudestaan ajan kanssa, mutta jätänkin varmaan väliin. Instagram-kamut kyllä jakavat kiinnostavia muotoilu-uutuuksia, mutta miksi itse näin pääasiassa vain samaa vanhaa ja Jyskin järkyttäviä Eames-tuolikopioita? Tämän tuoliepisodin otin tietysti henkilökohtaisena loukkauksena.

Monikäyttöiset kristallilasit

homevialaura_1161
homevialaura_1178
En tiedä, miten on fysiikan lakien mukaan mahdollista, että keittiönkaapeissa myslipussi on lyntätty pastapurkkien väliin ja leipäpussi tursuaa oven raosta, mutta silti saan aina kaappeihin mahtumaan astioita jotkanytvaanolipakkohankkia.

Yleisesti en juokse muotivillitysten perässä, enkä ole minkään kovin koristeellisen ystävä, mutta kristallilaseihin hurahdin minäkin. Mikon vihjeestä suuntasin Char seurani Nougatiin ja kiikutin kassalle kuusi mummoloista trendiravintoloihin tiensä raivannutta lasia.

En ostanut laseja pelkän kauneuden, vaan myös monikäyttöisyyden vuoksi. Samoista voi nauttia kuumaa kahvia, kylmää drinkkiä, jälkiruoka-annoksen, aamiaisjugurtin tai vaikka alkupalakeiton. Meillähän ei ole kahvitarjoiluun laisinkaan perinteisiä kuppi ja asetti -settejä, vaan muutamia yksittäisiä mukeja ja sitten laseja: Iittalan HotCooleja ja nyt näitä kristallisia.

homevialauran pieni matkaopas Pariisiin

Tänä sateisena sunnuntaina haluan jakaa teille omat Pariisi-tärppini. Metropolissa on loputtomasti nähtävää, eli luonnollisesti tämä ei ole joka makuun sopiva kaiken kattava matkaopas, vaan oma näkökulmani kaupunkiin.

homevialaura_7680

Parhaimmat kaupunkiosat kiertelyyn ja fiilistelyyn ovat mielestäni Le Marais (3. ja 4. ar.) ja Saint-Germain-des-Prés (6. arr.). Molemmista löytyy viehättäviä kujia, kortteleita, kahviloita, putiikkeja, aukioita ja puistoja, mutta sopivan erilaisissa tunnelmissa.

homevialaura_7831
homevialaura_7846
homevialaura_7805

Saint-Germain-des-Prés edustaa klassista ja fiiniä Pariisia. Tässä 6. kaupunginosassa kannattaa lepuuttaa jalkojaan Jardin du Luxembourg -puistossa ja vierailla viereisen 7. kaupunginosan laidalla Pariisin vanhimmassa tavaratalossa, Le Bon Marchéssa. Le Bon Marché on toisella puolella Seineä sijaitsevia tavarataloja, Galeries Lafayettea ja Printempsiä rauhallisempi ja tunnelmallisempi, ja kätkee sisälleen sykähdyttävän ruokahallin, La Grande Épicerien.

homevialaura_7703homevialaura_Hugo_Victor

Le Bon Marché -tavaratalon lähellä on toinen helmi, herkkupuoti, jota suosittelen vaihtoehdoksi pikkusievälle Laduréelle. Hugo & Victor edustaa tälle esteetikolle kauneinta mahdollista mustavalkoista brändäystä ja ansaitsee tuliaisten osalta ihan oman postauksensa. En olisi löytänyt puotiin ilman ihanaa matkaopastani, Avec Sofiéta, jonka kanssa jaksoimme ihastella loppuun asti mietittyjä yksityiskohtia ja omaa luokkaansa olevia herkkuja. Toinen omaan makuuni vetoava herkkupuoti on Pierre Hermé (6. arr.).

homevialaura_8021
homevialaura_8040

Trendikkään ja rennon Le Marais -alueen must-kohde on ansaittuun maineeseen noussut lifestyle-konseptiliike merci. Shoppailun lomassa kannattaa nauttia lounas liikkeen ulkokahvilassa ja kahvit liikkeen Used Book Café -kirjakahvilassa.

homevialaura_8071
homevialaura_8053

Le Maraisin puistomainen aukio Place des Vosges tarjoaa parhaat puitteet tauolle, kun viereisestä Amorinosta hakee vielä annoksen erinomaista gelatoa siestan seuraksi. Le Maraisista löytyy myös yksi pyhiinvaelluspaikoistani, pariisilaisen diptyquen liike.

homevialaura_7688

Lyhyellä lomalla en ole se, joka jonottaa museoihin. Saman ajan ja rahan käytän mieluummin toisenlaisiin elämyksiin, kuten (ylihintaisiin) lounaisiin paikoissa, jotka on konseptoitu kiinnostavasti, joissa on elämää ja joista on tullut jonkin sortin ilmiöitä.

homevialaura_7789
homevialaura_7775
homevialaura_7771

Ralph’s on Ralph Laurenin vaikuttavan lippulaivamyymälän yhteydessä oleva ravintola (6. arr). Idylliselle sisäpihalle kannattaa tehdä pöytävaraus, mutta lounas sisälläkin on puitteiltaan ikumuistoinen. French sophistication meets casual American -yhdistelmä on hurmaava.

homevialaura_8367homevialaura_hotel_costes1
homevialaura_8362

Toinen paikka, jossa halusin ehdottomasti lounastaa, on Hôtel Costes (1. arr.), joka ei ole mikä tahansa majoitusliike, vaan hotellin, ravintolan, baarin, tuoksujen, ruusujen ja musiikin lifestyle-kokonaisuus. Myös tämä ravintola sijaitsee valoisalla sisäpihalla, mutta sisällä, punaisen satiinin katveessa, on sitäkin hämyisempää. Hotellin lounge-kokoelmat, joita olen kuunnellut vuosia, heräsivät todella henkiin Rue St. Honorélla.

homevialaura_7728homevialaura_antiikkimarkkinat

Viimeiseksi suosittelen eksymään pariisilaisille antiikki- ja taidemarkkinoille. Tunnelma, joka rakentuu pariisilaismummojen vanhojen Chanel-helmien ja Hermès-huivien ympärille, on vertaansa vailla.

Arvonta: Nespresso Inissia -kahvikone

homevialaura_5866

Jos en saa aamuisin kahvia, siinä ei todellakaan riitä marttiahtisaaret sovittelemaan maailmanrauhaa. Kahvia on saatava, sitä on oltava riittävästi ja sen on oltava tuoretta ja hyvää. Myös päivä- ja iltapäiväkahvit maistuvat, samoin dinnerin jälkeinen espresso.

homevialaura_6115
homevialaura_6040

Kahvifanaatikkona oli helppo suostua Nespresson yhteistyöehdotukseen, jossa sain meille kotiin uuden Nespresso Inissia -kahvikoneen. Kaikkien aikojen pienin Nespresso-masiina puskee erinomaiset kaffet 19 barin paineella ja mahtuu niin pieneen tilaan, että ajattelin alkaa kantaa konetta käsilaukussa siltä varalta, että lähistöllä on tarjolla vain seissyttä kitkerää huoltoasemasumppia.

homevialaura_5903homevialaura_5832

Ja hei, kaverille kans. Nyt seuraa homevialauran historian ensimmäinen arvonta ja kiva arvonta seuraakin. Yksi teistä voittaa itselleen Nespresso Inissian haluamassaan värissä kahvisatsin kera.

homevialaura_6032
homevialaura_6123

Osallistu arvontaan 5.6. mennessä kommentoimalla tätä postausta. Haluaisin kuulla, mikä on sinun suosikkitapasi nauttia kahvia ja minkävärisen Inissian haluaisit: valkoisen, mustan, sinisen, punaisen vai oranssin. Vaihtoehdot ja lisätietoa kahveista löydät täältä.

homevialaura_5882homevialaura_6017

Itse nautin kaikista mieluiten kahvia leivän kanssa, eikä mikään karppausbuumi ikinä saisi luopumaan tästä pyhästä liitosta. Yksi suosikkiyhdistelmistäni, joka korvaa usein myös kevyen viikonloppulounaan, on vuohenjuusto-viikuna-basilika. Kaveriksi keitän mieluiten pehmeän tummapaahtoisen kahvin maidolla.

Onnea arvontaan!

#greekingood

homevialaura_4002homevialaura_3936homevialaura_4069homevialaura_3947homevialaura_4020homevialaura_3974homevialaura_4091homevialaura_3943homevialaura_4014homevialaura_4075Kuten osa on varmasti huomannut, adressin ja oikeiden henkilöiden myötävaikutuksella Norppa ja minä saimme kuin saimmekin Ben & Jerry’s -lähetyksen. Kun huomaa lehmäpukuisen jäätelölähetin seisovan työpaikan aulassa, usko elämään palautuu kertaheitolla. Maailmassa on oikeutta jäljellä!

Oli siis aika kaivaa jäätelökauha esiin. Heti samana iltana meillä oli miehen kanssa kolmen ruokalajin tasting-illallinen kotona kynttilänvalossa. Alkuruoaksi nautimme Dough-ble Whammy Impact Core -makua: yhdistelmä suklaajäätelöä, Cookie Dough -jäätelöä ja suklaasydäntä.

Sen jälkeen oli aika siirtyä varsinaisiin uutuuksiin, Greek Style -jugurttijäätelöihin. Vanilla Honey Caramel -maun juju on juokseva hunaja ja pehmeä karamelli. Raspberry Chocolatey Chunk taas on sekoitus raikasta vadelmajäätelöä ja rapeita suklaapaloja.

Megalomaanisen makeannälän sattuessa syön edelleen mielelläni tuhdimpia makuja ja otan sydänkohtauksen riskin, mutta jugurttijäätelöt vetoavat omiin makunystyröihini aivan yhtä lailla, koska raikkaudestaan ja keveydestään (suhteellinen käsite) huolimatta maut ovat erittäin uskollisia Ben & Jerry’s -hengelle.

Tällaisen lähetyksen ja ulkona olevan takatalven seurauksena koen juuri viettäväni toista joulua. Kiitos!

Smoothiesta ja jäätelöstä

homevialaura_3695
homevialaura_3692
homevialaura_3703
homevialaura_3685
homevialaura_3687
Edellisviikon sunnuntaina hörpin smoothieta, johon huristelin sekaisin banaania, mangoa, maustamatonta jugurttia ja appelsiinin mehun. Huonon ja hajonneen Severin-blenderin korvannut Wilfa on ajanut asiansa peruskäytössä oikein hyvin: testivoittajassa on hinta-laatusuhde kohdillaan.

Tällä hetkellä mielessä ei kuitenkaan ole mitkään Feel beautiful -terveysjuomat, vaan 0,5 litraa sitä itteensä. Kävi nimittäin niin ikävästi, että valtakunnan intohimoisimmat Ben & Jerry’s -fanit, Norppa ja minä, jäimme hippijäätelön maistiaisjakelun ulkopuolelle.

Norpan ruokaympyrästä Ben & Jerry’s kattaa noin 87 % ja itse valitsin kaikista maailman aiheista mainonnan ja yritysviestinnän opinnäytetyöni aiheeksi Ben & Jerry’s -brändin mielikuvat.  Lopputyö palkittiin, koska siinä ”heijastui kirjoittajan intohimo aiheeseen”. Röyh!

Jos haluat auttaa tämän vääryyden korjaamisessa, käy allekirjoittamassa adressimme tästä. Iso kiitti!

Edit 13.3.: Vääryys korjattu. Kiitos Ben & Jerry’s, kiitos kampanjaorganisaatio, kiitos universumi! Palaan aiheeseen tarkemmin myöhemmin, nyt siirryn kolmen ruokalajin illallisen kimppuun. 

Joulu tuli aikaisin

homevialaura_0035
Olemme eläneet aikamoisen joulun naimisiinmenon jälkeen. Koti pursuaa lahjoista, jotka saimme ystäviltä heille pidetyissä juhlissa sekä muilta rakkailta.

Koska meillä (lue rouvalla) on tunnetusti tarkka maku, halusimme helpottaa vieraiden elämää lahjalistalla. Joku saattaa ajatella, että lahjalista on kylmä tapa esittää vaatimuksia, mutta omasta mielestäni se on pelkästään nykyaikainen ja ekologinen ratkaisu toivoa sitä, mitä oikeasti haluaa. Kirppiksillä ja Huuto.netissä on jo aivan tarpeeksi materiaa, joka ei ehdi juhlapaikalta kotiin ennen kuin se jo laitetaan kiertoon.

Kaikkien lahjojen kuvaamiseen olisin tarvinnut laajakuvalinssin, mutta näistä vilkaisuista saa käsityksen. Kartellin Take-valaisin tuli pariksi Gé-kattovalaisimelle – Suomen syksyssä valoa ei koskaan voi olla liikaa. Amfitheatrof-kulho on ensimmäinen aarteemme italialaiselta Alessi-merkiltä.

homevialaura_0053

homevialaura_0039
homevialaura_0046
Iittala-perhe kasvoi Essence-laseilla, Artik-lusikoilla, Sarpaneva Steel -vadilla ja Lantern-kynttilälyhdyllä. Villeroy & Boch New Wave -lautasilta tarjotaan jatkossa sushit ja viikonloppusafkat.

homevialaura_0080
homevialaura_0089
homevialaura_0086Balmuirin Kensington-lyhdyssä kelpaa polttaa kynttilää ja Hay Loop Stand -naulakossa roikottaa asuja.

homevialaura_0097
homevialaura_0063
homevialaura_0100
Tarpeellisimman lahjan tittelin myönnän Tivoli Audio -radiolle, joka korvasi kotimme häpeäpilkun, Clas Ohlsonin vanhan rätisevän halpismankan. Radiolla saa soitettua myös Spotifya puhelimen kautta.

homevialaura_0095Lisäksi meitä ilahdutettiin muilla keittiötarpeilla, lahjakortein, elämyksin, huippuviinein, ravintolaillallisin ja -aamiaisin, valokuvakirjoin ja New York Magazine -tilauksella. Kaikki lahjat, niin listalta poimitut kuin itse keksityt, olivat meille äärimmäisen mieluisia ja täynnä mittaamatonta tunnearvoa. Kiitos!

homevialaura_0070

Sisustusinspiraatiota ravintoloista: Tartinery Nolita

Kuva 6
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 8
Kuva 1
Kuva 4
Kuva 7
Kuva 5
Kerroin aikaisemmin, että toin New Yorkista kotiin sisustustuliaisina vain vähän Dean & DeLuca -kamaa. Sisustusanti jäi siis putiikkien osalta vaisuksi, jos nyt maailman mielenkiintoisimmasta kaupungista voi missään yhteydessä kyseistä adjektiivia käyttää.

Putiikkien sijaan parhaan sisustusinspiraation tarjosi ravintolat. Asuimme Nolitassa, joka yhdessä kävelymatkan päässä sijaitsevien lähialueiden kanssa tarjosi korttelitolkulla kiinnostavia ravintoloita.

Yksi vaikuttavimmista oli Tartinery, jossa rouheat materiaalit, teollisuustyyli ja jylhä loftmainen tila yhdistyivät kodikkaaseen bistrohenkeen. Liitutaululle sutattu menu ja betoninen baaritiski hivelivät silmää, tuore leipä ja välimerelliset viinit makuaisteja.

Koska olen toivoton kulinaristi-esteetikko, en tiedä mitään parempaa kuin hyvässä, tunnelmallisesti sisustetussa raflassa illallistaminen. Pinnailen inspiraatiota Wining & Dining -boardille, haaveilen ruokakriitikon ammatista ja olisin siitä ilosta valmis vaihtamaan farkkukokoni isompaan. Viime lauantaina liikutuin kyyneliin, kun katsoin dokumenttia maailman parhaan ravintolan, elBullin, viimeisestä illallisesta.

Kuvat lainattu: Tartinery.

Kahvia Dean & DeLuca -mukista

homevialaura_7983
homevialaura_8005
homevialaura_7994
homevialaura_7985
homevialaura_8002Lauantaiaamun aiheena on suosikkilitkuni kahvi. Meillä valmistetaan sumppia viidellä eri tapaa.

Aamuisin keitän ämpärillisen Presidentti Tumma Paahto -suodatinkahvia valkoisella Kenwood kMix -kahvinkeittimellä. Joskus dinnerin jälkeen maistuu espressot roomalaiselta torilta (hyvin tärkeä yksityiskohta) ostetusta mutteripannusta. Erinomaiset viikonloppukaffet tulee myös Aeropress-vekottimella (ei kuvassa). Lisäksi kehtaan myöntää ääneen, että välillä mieleni tekee pikakahvia.

Tuorein tapaus on Paulig Cupsolo -kahvikone, jonka voitin heidän massiivisessa Facebook-kilpailussaan – taisivat jakaa satakunta laitetta ja tuomaristossa istui muuan hurmaava Char. Täytyy myöntää, että ainakin espressokapselit käynnistävät aamun erinomaisen hyvin.

Hommassa ei kuitenkaan ole oleellista pelkkä laite ja kahvi, vaan myös muki. Ehdin tehdä lähes viisi vuotta töitä suuren katumuksen kanssa: Miksi oi miksi en tuonut Dean & DeLuca -mukia New Yorkin matkalta 2008!

Kunnes yksi ihana, joka tiesi tämän elämäni virheen ja joka ymmärtää näitä juttuja, toi sellaisen tänä kesänä tuliaisena. Kiitos vielä! Miten onnellinen kahvinhörppijä olenkaan ollut siitä lähtien.

Iittalaa, Arabiaa ja herkullinen keitto

homevialaura_7287
homevialaura_7313
homevialaura_7289
homevialaura_7293Asioita, joista saan kiksejä: hyvän ruoan tekeminen jämistä.

Herkullisessa keitossa reseptinä on vihanneslaatikon perälle unohtuneet perunat, yksinäinen bataatti, syömättä jääneet porkkanat, viimeinen sipuli, kesäkurpitsanrippeet, vanhentuva kerma, avatun valkkarin pohjat, viimeisiään vetelevän sitruunan mehu, yrttejä pakasteesta, runsaasti valkosipulia ja töräys mausteita.

Tämä ekologis-taloudellinen kodinhengetär voisi samalla sanoa pari sanaa astioistaan. Meillä on astiastona Arabian valkoinen 24h. Aterimet ovat Artik-, lasit Kartio- ja aluset Sarpaneva Steel -sarjaa, kaikki Iittalaa.

Päätin osan sarjoista kymmenen vuotta sitten, ja valitsisin edelleen tismalleen samat. Talk about Lasting everyday design against throwawayism. Mikä tekee astioista erityisen tärkeät on se, että olin opiskeluaikoina töissä Iittalan myymälässä, ja halusin ehdottomasti uhrata joka palkasta osan aarteiden keräämiseen – huolimatta opiskeluajan muista intresseistä. Toki olemme saaneet paljon lahjaksikin.

Kartio-lasit ovat ainoat, jotka ovat menneet hieman huonoon kuntoon ja niitä en muutenkaan rakasta niin intohimoisesti, ovat sellaiset ei-tunteita herättävät peruslasit. Muuten olen vannoutunut Iittala- ja Arabia-tyttö. Tässä pikakatsaus meidän keittiön kaappeihin, lisää astia-asiaa luvassa myöhemmin.

Lexington-haaveita Tammisaaressa

homevialaura_6912
homevialaura_6921
homevialaura_7003
homevialaura_6963
homevialaura_6881
homevialaura_6974
homevialaura_6928
homevialaura_7021
homevialaura_6971
homevialaura_6947
homevialaura_6940
Terveisiä Tammisaaresta! Idyllinen, meren välittömässä läheisyydessä sijaitseva vanha kaupunki nousi suoraan suosikikseni ohi Porvoon. Vanha kaupunki oli suhteessa melko iso ja niin rauhallinen, että lyhtypylväiden reunustamia mukulakivikujia kävellessä voi olla varma ajan pysähtyneen. Ainoa ääni kuului tuulessa lepattavista syreeneistä ja kissan naukunasta. Paikka oli kuin suoraan ruotsalaisesta lastensadusta. Odotin vain, koska Vaahteranmäen Eemeli juoksee aidan takaa ja rikkoo hiljaisuuden.

Piipahdin kolmessa sisustusputiikissa torin laidalla, mutta uskon, että Tammisaari olisi tarjonnut niitä enemmänkin. Suosikikseni nousi Popana. Yhdessä putiikissa meinasin sortua sataan Lexingtonin merihenkiseen keittiöpyyhkeeseen kunnes muistin, että todellisuuteni on helsinkiläisellä kerrostaloalueella eikä tammisaarelaisessa merenrantahuvilassa. Tällä kertaa tuliaisiksi riitti pieni kappa paikallista perunaa.

Suosittelen ainakin nauttimaan kahvit ja taivaallisia piirakoita Cafe Gamla Stanin omenapuiden alla. Me olimme päiväretkellä, mutta yöpymistapauksessa buukkaisin ehdottomasti huoneen Alapiha-majatalosta.

Olen jäänyt koukkuun kotimaan retkiin. Tammisaaren lisäksi olemme vierailleet Hangossa, Porvoossa, Fiskarsissa ja Billnäsissä, ja listalla on Sipoon Gumbostrand Konst & Form. Osaatteko suositella muita kohteita kohtuullisen matkan päässä Helsingistä: suloisia alueita, vierailemisen arvoisia sisustusputiikkeja, paikallisia ulkoilmaravintoloita tai merenrantapoukamia?

Parveketta, puutarhoja ja pala Pariisia

homevialaura_6546
homevialaura_6581
homevialaura_6603
homevialaura_6557_2
homevialaura_6547
Mikä ihana aurinkoinen sunnuntai.

Parveke ei ole edistynyt mihinkään suuntaan. Oli fiksu veto ottaa yhteyttä isännöitsijään pintojen maalaamisen tiimoilta toukokuussa, kun silloin pitäisi olla jo sutimishommissa. Isännöitsijäthän tunnetusti hoitavat asioita nopeasti, eli kesää 2014 odotellessa. Haluaisimme siis maalata parvekkeen seinät, listat, katon ja ehkä lattiankin, mutta jotkut mitkä lie asbestinäytteet täytyy tutkia ensin.

Mutta ihan sama! Pääasia, että aurinko paistaa ja että parvekkeella on kansituoli, jossa levyttää, ja ruokapöytä, jossa illallistaa. Kylmä rosé nenän edessä vie tehokkaasti huomion pois likaisista seinistä.

Hietsun kirppikseltä löysin kauniin puutarhurointikirjan, joka aiheutti jälleen ylitsepääsemättömän Välimeri-ikävän. Käppyräiset oliivipuut, kimalteleva meri, paahtava aurinko, saviruukuissa kasvavat yrtit, viinitilat, trattoriat ja kapeat kujat – ehdoton sielunmaisemani numero yksi aina ikuisesti aamen.

Samaan syssyyn suosittelen kahvila-kukkakauppa Fleuristea, joka on mitä hurmaavin ja romanttisin pala Pariisia Helsingin Uudenmaankadulla, ja jossa huomasin poistuessani erään tv:stäkin tutun kokin nauttivan manchego-salaattia ja kylmää valkkaria iltapäivän ratoksi. Jokainen tällainen, eineksistä, väljähtyneestä keskikaljasta ja ketjuravintoloista poikkeava hetki, auttaa uskomaan, että asun sittenkin sivistysvaltiossa.

Kotikokin skeida blenderi

homevialaura_6054_2
homevialaura_6065_2
homevialaura_6057_2

Kokeilin vähän aika sitten Eeva Kolun vinkkaamaa yhden raaka-aineen kohupehmistä. Reseptissä pakastetut banaaninpalat pitäisi hurauttaa pehmikseksi tehosekoittimessa.

Kun lykkäsin mollukat blenderiin ja painoin nappia, banaanin palat eivät liikkuneet mihinkään ilman litraa nestettä. Senkus nainen yrität soseuttaa, buaahhhhaa, nauroi monta vuotta vanha neljän kympin Severin räkäisesti. Myös smoothieiden kanssa joudun aina tappelemaan.

Tavallisesta kahvinkeittimestä tai leivänpaahtimesta en maksaisi maltaita, mutta blenderin kohdalla juttu taitaa olla vähän toinen – Kitchen Aidissa, Vitamixissä ja kumppaneissa laatu varmasti tuntuu.

Tosin Vitamix on niin hirveän hintainen, että johan sen täytyisi jauhaa porkkanoista kultaa. Jutun mukaan Eeva sekoittaa pehmiksensä KitchenAidillä.

Millaisia kokemuksia teillä on? Oletteko panostaneet kunnon vehkeisiin? Mitä suosittelette Severinin tilalle?

PS. Vaikka kaunis viinipullo (myönnän, etiketin perusteella valittu) hengaa sivupöydällä, meillä ei silti laiteta punkkua blenderiin. Toisaalta, miksi ei. Sangria-smoothie, mmm…

Pääsiäistunnelmia

homevialaura_5148_2
homevialaura_5065_2
homevialaura_5108_2
homevialaura_5182_2
Terkut täältä narsissien seasta ja pieni kurkistus tämän huushollin pääsiäistunnelmiin. Olen periaatteessa teemavärien pakkokäyttöä vastaan, eli sitä, että jouluna pitäisi aina olla punaista ja pääsiäisenä keltaista, mutta niin vaan teki tämän värikammoisen mieli hieman auringon sävyjä kotiin. Tälläkin kerralla hankin mieluummin katoavaisia kuin pysyviä koristeita: kukat ja servetit eivät jää riesaksi kaappeihin pyörimään.

Pöytä on notkunut lampaasta ja punaviinistä, ja vastapainoksi keväisistä mauista, kuten lohesta, herneenversoista, tillistä, retiisistä, kanamunasta ja sitruunamajoneesista kootusta salaatista. Pashaa en valuttanut, mutta onnistuin sekoittamaan erinomaisen ja maailman iiseimmän pääsiäisjälkkärin vaniljarahkasta, appelsiinituorejuustosta, maustamattomasta jukurtista ja ananasmurskasta. Suosittelen!

Tässä talossa on siis vietetty yllättäen aika ruoka- ja kotipainotteista pääsiäistä, johon on kuulunut myös Woody Allenin viehkeän neuroottisia leffoja, parvekesuunnittelua, kaupungilla luuhaamista, auringon palvomista ja pyjaman vaihtamista verkkareihin siinä iltapäivän tienoilla.

Kuvissa vilahtelevat Therese Sennerholtin postikortti, H&M Homen servetit, Lexingtonin lautasliinarenkaat, vanha Gant in the kitchen -keittokirja ja Bauhausin marmorilaatat.

Joanna Laajiston Bar & Co

Bar&Co_Helsinki_01
Bar&Co_Helsinki_05
Bar&Co_Helsinki_08
Bar&Co_Helsinki_11
Bar&Co_Helsinki_02
Bar&Co_Helsinki_07
Bar&Co_Helsinki_03
Bar&Co_Helsinki_04
Käväistiin ravitsemassa itsemme vähän aika sitten Kitchen & Co -ravintolassa Helsingin Yrjönkadulla. Dinneri oli ainakin meillä oikein onnistunut ja paikka tunnelmallinen, joten suosittelen vapaaillan ratoksi.

Varsinainen asiani koskee kuitenkin raflan yhteydessä olevaa Bar & Co -kuppilaa, jonka tyylistä ollaan kohistu kiitettävästi alan forumeilla. Ilmeen on suunnitellut sisustuksen supernainen Joanna Laajisto.

Helsinki ja me helsinkiläiset tarvitsemme tällaisia über cooleja, Wallpaper-lehden uutiskynnyksen ylittäviä hip and trendy -paikkoja. Se ei ole tukholmalaisten ja berliiniläisten etuoikeus. Siksi olen fiiliksissä tulokkaasta, joka paikan päällä osoittautui yhtä persoonalliseksi, harkituksi ja eleettömän kauniiksi tilaksi kuin kuvissa.

En tosin voinut uskoa silmiäni kun näin, ettei trendikkään baarin puolella istunut lauantai-iltana ristin sielua, ei siis yhden yhtä ihmistä. Haloo hipsterit, antaas mennä niin kuin olis jo!

Kuvat täältä.

Kirjoista ja viineistä

Kävin tänään Messukeskuksessa, jossa oli neljä tapahtumaa saman katon alla: Kirjamessut, Viini, Ruoka & Hyvä elämä, Musiikkimessut ja Art Forum. Kävin, koska sain ilmaislipun. Muuten olen sitä mieltä, että messut ovat usein yhtä tyhjän kanssa.

Ruoka- ja viinipuolella vesi herahti kielelle tuoksuista, mutta sanoisin, että samat messut voi kokea joka viikonloppu Stokkan Herkussa. Viinien ja juustojen keskellä myytiin Black Horsen kalsareita ja TV-Shop-henkisiä kapistuksia niin kuin messuilla kai kuuluu.

Kirjamessut palvelevat varmasti himolukijoita, sillä romaaneita riitti ständi tolkulla ja joka suunnasta kuului kirjailijahaastatteluita. Vaikka rakastan kirjojen maailmaan uppoutumista, olen tällä hetkellä valitettavan huono lukija – siis kirjojen lukija, lehtiä plärään sitäkin enemmän. Yölaatikossa odottaa kaksi kirjaa, David Nichollsin Sinä Päivänä ja Paul Austerin Näkymätön. Ensimmäisen kanssa olen päässyt sivulle 21.

Romaanien rinnalle olisin kaivannut messuilla tieto- ja harrastekirjoja. Keittokirjoja oli sentään jonkin verran, mutta sisustus- ja muiden tyylikirjojen anti oli kerrassaan surkea.

Yhden tärkeän ostoksen tein, Juha Berglundin ja Antti Rinta-Huhmon kirjan Viinistä viiniin 2013. Opus on jokavuotinen must, joka erottelee Alkon helmet hutiostoksista.

Kirjanmerkki on kotoisin Artekin Espan myymälästä, jossa vierailee tällä hetkellä berliiniläinen do you read me?! -kirjakauppa.