Eat your greens and buy yourself flowers

homevialaura_6537

Eat your greens and buy yourself flowers. Tämän ohjeen mukaan on hyvä elää. Vaikka en nauti niistä ruokakauppareissuista, kun pitää kävellä maratonin verran markettikäytäviä löytääkseen kaikki kaapista loppuneet tylsät välttämättömyydet ja sen jälkeen kantaa ne selkä vääränä kotiin, rakastan mennä ruokakauppaan, kun on tarve on ostaa ”jotain kivaa yhdelle illalle”. Erityisen mielelläni menen fiilistelemään Stockan Herkkuun. Tälläkin kertaa kauppa valitsi ruoan puolestani: kahden euron parsanippu heti sisääntulon ruokakärryssä päätyi heti foodien koriin.

homevialaura_6574

Rakastan Herkussa myös ulkomailta tuttua ajatusta, että ruokaostosten lomassa voi pysähtyä suupalalle ja lasilliselle. Lisäksi pidän tavaratalon kukkatarjonnasta ja väitän, että hinta-laatusuhteeltaan kaupungin paras liljakimppu löytyy Stockalta: kolmen liljan pitkään säilyvä ja näyttävä kimppu irtoaa reilulla kympillä. Nyt hullaannuin kuitenkin freesioista, joita oli hääkimpussanikin. Freesioiden pitäisi myyjän mukaan kestää sen, minkä liljojenkin, eli lähes parisen viikkoa. Samalla muistin hankkia leikkokukkaravinnetta, pullossa sitä saa yllättävän harvasta paikasta.

homevialaura_6570

Muistattehan ystäväiset, että tänään on viimeinen päivä osallistua Boutique Rosa -lahjakortin arvontaan. Onnea matkaan! Vastailen kommentteihin illalla, kun olen suorittanut sunnuntain brunssivelvollisuudet.

Farewell Uten.Silo

homevialaura_764
Vitran Uten.Silo saapui Stokkan verkkokaupasta ja se on ihana ihana ihana. Mutta.

Olen tässä harrastanut muutaman päivän syvällistä itsetutkiskelua, ja miettinyt, onko seinälokerikko sittenkään oikea säilytysratkaisu meille.

Pidän juuri nyt siitä, että asiat saavat olla rennosti esillä. Mutta entä vuoden tai viiden vuoden kuluttua? Haluanko sittenkään pitkän päälle katsella laskuja, avaimia ja tilpehööriä seinällä? Olen kuitenkin nipo nainen, joka haluaa kirjansakin ovien taakse.

Tällaisista ostoksista täytyy olla pomminvarma, ja koska en selvästikään ole, Uten.Silo lähti palautukseen.

Keksin varmasti tilalle jonkun näppärän ja huokeamman ratkaisun, kunhan aikani ihmettelen. Ehkä laitan vain eteisen pöydälle korin, jonne kamat voi heittää.

Auttakaa naista hädässä. Mihin te laitatte pikkusälän tullessanne kotiin? Onko olemassa muita seinäratkaisuja kuin Uten.Silo? Avainsana tässä on helppous – säilytyssysteemin on oltava heti tyrkyllä.

Kollaasi  on jälleen tehty Polyvorella, ja lähes kaikki sen tuotteet ovat rakkauteni Mujin.

Vitran Uten.Silo kesyttämään kaaos

UtenSilo
Huushollissa siellä täällä pyörivä jokapäiväinen pikkusälä on varmasti kaikille tuttua. Joillain pikkusälää varten on ratkaisu, esimerkiksi eteisen lipaston ylin vetolaatikko. Meillä ei ole. Meillä laskut tungetaan blenderin taakse keittiöön, avaimet raapivat korkeakiiltoista sivupöytää ja koirankakkapussirulla kieppuu lattialla. Toissa päivänä lähdin töihin ilman rillejä ja bussilippua en ole nähnyt sitten Lontoon reissun.

Kun näin vuonna 1969 suunnitellun Vitran Uten.Silo-klassikon Stokkan helmikuun kantistarjouksena, ajattelin, että rukouksiini on vastattu. Pistin tilauksen heti menemään, vaikka eihän tuo ilmainen ole nytkään. Nämä ovatkin näitä Buy now, keep forever -juttuja.

Uten.Silo on kuin tehty kokonsa puolesta eteisen oven viereen ja tietysti pidän kovasti lokerikon ajattomasta designista. Nämä kaupat ratkaisi kuitenkin ennen kaikkea käytännöllisyys.

Napsin kuvia, kun kaveri saapuu ja kun se saadaan paikoilleen. Kuva ja tarjous täällä.

Kun Onni tuli taloon

Meillä asuu höperö karvakuono, Onni, tammikuussa kaksi vee. Onnilla on valikoiva kuulo, kleptomania, virtsanpidätysongelmia ja paha tapa kuorsata. Kaikesta huolimatta Onni on elämäni nelijalkainen rakkaus.

Lemmikki on vaikuttanut yllättävän moneen asiaan kodissamme. Lattiaksi valitsimme laminaattia kovalla kulutusluokalla parketin sijaan. Ainakaan toistaiseksi Pergon Saarni ei ole ollut tassuista moksiskaan.

Koska Tena for Dogsia ei ole kehitetty, myös mattovalinnoissa on jouduttu ottamaan lurauttelija huomioon. Pappelinan pestävät Svea-muovimatot ovat osoittautuneet kullanarvoisiksi. Olohuoneeseen toivoisin pehmeämpää ja kodikkaampaa mattoa, mutta toistaiseksi en ole uskaltanut satsata luonnonmateriaaleihin.

Valkoinen sohva, haaveeni, ei koiran kanssa tulisi kuuloonkaan. Bo Conceptin Indivi 2 keskiharmaana antaa kuratassuja sopivasti anteeksi. Myös Onnin oma peti, simppeli punkka Askosta, on käytännöllisen harmaa.

Nappulansa ja vetensä Onni hotkii Stokkan Casa-sarjan valkoisista, ihmisten osastolta ostetuista kipoista.