Joulu pakettiin

Instagramin mukaan monessa kodissa siivotaan jo raivoisasti joulua. Itse en ole sellaisissa tunnelmissa ollenkaan. Fyysisesti olen jo ollut töissä, mutta muuten henkisesti edelleen jossain joulukatujen ja juustotarjottimien äärellä.

Jouluun liittyen olen iloinen siitä, että lähipiirissäni ostetaan maltillisesti mieluisia lahjoja, sillä ajatus turhaa tavaraa keskenään puolipakolla vaihtavista aikuisista on vanhanaikainen ja ahdistava. Myös itseltäni sain mieluisan lahjan: pienen NET-A-PORTER-tilauksen, jossa tietysti parasta oli musta laatikko tikattuine nauhoineen ja silkkipapereineen.

Jemmassa olleella Iittala-lahjakortilla lunastin uusia Essence-olutlaseja. Kiitos Iittala, ihan mahtava lisä sarjaan! Kauniita olutlaseja kun ei ainakaan naisen näkökulmasta kasva joka oksalla.

Lisää joulutunnelmia tulee vielä tämänkin jälkeen, mutta ei sentään enää loppiaisen lähestyessä. Pehmeä lasku pyhistä puurtamiseen tuntuu nyt vain sopivan lempeältä.

Joulukaupungit Porvoo ja Helsinki

Niin se on joulu vietetty, tänä vuonna kaupungeissa Helsinki, Porvoo ja Tukholma. Postikortit keskimmäisestä muistuttavat, miten maahan laskeutui lumen myötä myös rauha.

Porvoon vanha kaupunki on jouluaattona taianomaisen uinuva ja pysähtynyt – ja lumisena niin kaunis, että tällaisen joulun luulee olevan totta vain Pinterestissä. Pikkupuodeista auki aattona on ainoastaan pari, kuten Vanille Home ja Destiny. Porvoon Paahtimo saattaa lämpimillä juomillaan viimeisetkin joulun viettoon.

Myös Helsinki piristyi tänä vuonna joulukaupunkina. Kolmen sepän patsaalla näkyi tavallista enemmän joulukojuja, Stokkan Keskuskadun valaistus joulukuusineen oli pariisimaisen upea ja uudistuneet Tuomaan Markkinat olivat todella positiivinen yllätys.

Tuomaan Markkinoiden vanhanaikaisen karusellin, kauniiden kojujen, tyylikkään valaistuksen ja nykyaikaisen ruokapihan muodostama kokonaisuus on juuri sitä, mitä Helsinki kaipaa kilpaillakseen vakavasti otettavana eurooppalaisena joulukaupunkina. Onnistuneen ilmeen takana on suunnittelija Linda Bergroth. Kiitos kotimaisille joulukaupungeille kauniista joulusta! Tukholmaan palaan erikseen.

Hyvää joulua!

Niin se on täällä, joulu. Juhla, jonka hössötystä, paikasta toiseen suhaamista, täydellisyyden tavoittelua, kauppakeskusruuhkia, krääsää, tekopirteitä rallatuksia ja pakollisia harmaat irvessä noudatettuja perinteitä en tule koskaan ymmärtämään, mutta josta olen opetellut nauttimaan tavallani. Se onkin joululahja, joka jokaisen kannattaa itselleen antaa: pysähtyä punnitsemaan, miten oikeasti haluaa pyhät viettää. Tässä kodissa ei nähdä punaposkista ja piparintuoksuista kodinhengetärtä, vaan yksi valmispipareita ostava, iisisti ottava, lumista kaupunkia ihaileva, mäti- ja kalaruokia himoitseva, Frank Sinatraa kuunteleva ja matkalaukkujaan pakkaileva tyyppi. Blogi hiljentyy nyt joulun viettoon ja haluan sydämestäni toivottaa teille onnellista, rentoa ja mahdollisimman omannäköistä joulua!

Merry christmas and happy holidays!

Viittä vaille joulu

Kahden aikuisen taloudessa ei juuri tule joulukuusia osteltua pientä huonekuusta lukuun ottamatta. Kai se tuntuu turhalta ja käsittelen edelleen traumoja, joita pystyyn kuivunut puu muutama vuosi sitten aiheutti, kun kaksi pöljää kaupunkilaista raahasi varisevaa kuusta pitkin kerrostalon rappukäytäviä ja neulasia löytyi vielä juhannuksenakin.

Ostoslistalla onkin kuusipussi, joka kietaistaan kuusen ympärille ennen ulos kuljetusta. Huikatkaa, jos teillä on vinkkejä, mistä näitä nerokkaita keksintöjä saa ja nimenomaan jokavuotisena, ei kertakäyttöisenä versiona.

Vaikka kuusta ei tänä vuonna pitänyt tulla, ehdin jo viikonloppuna alkaa haikailla sen perään. Ehkä tieto kantautui suuremmille voimille, koska saimme sattumalta tuliaisiksi ison joulukuuseksi kelpaavan havupuun, sypressin.

Sypressi on kaunis pelkillä valoilla, mutta en sitten kuitenkaan malttanut mieltäni, vaan kaivoin tinkelitankelit esiin. Muutaman valkoisen joulupallon ja keramiikkataiteilija Henna Nivarpää-Ampujan posliinitähdet, tämän vuoden myyjäislöytö. Kuusenmattona toimii valkoinen lampaantalja.

Joulukoristefilosofiani on kerätä koristeita pikkuhiljaa ja mieluummin jostain muualta kuin krääsähalleista. Esimerkiksi Stokkan Argoshallin muovinen made in China -kimallus suorastaan järkytti. Sitä harmittelen edelleen, miksi en tuonut Budapestista ja Lontoosta yhtäkään matkamuistokoristetta, kun vietimme joulut siellä. Tänä vuonna korjaan asian Tukholman osalta.

Kahden aikuisen taloudessa puu saa olla pieni lahjojenkin puolesta: paketit joulukuusen alla voi laskea yhden käden sormin. Sitäkin kauniimpi on erityisesti mustavalkoinen paperikassi, taitaa antaja tuntea kummityttönsä.

Vaikka nurkkaus oli jäädä kokonaan toteuttamatta, myönnän nyt, että vasta se toi joulun kotiin. Siinä se jouluidyllin rakentaminen sitten olikin, joulusiivouksesta en kehtaa sanoa sanaakaan. Mitään muuta en odota kuin ruokaa ja rauhaa ja Mad Menin seitsemättä ja viimeistä tuotantokautta. Joulupukista viis, kunhan Don Draper poikkeaa aattoiltana kylään.

Neljäs adventti

Joulukoristeiltaan minimalistinen kotimme sai tänä vuonna yhden tunnelmanluojan lisää: messinginvärisen kynttilänjalan. En ollut vielä kypsä tekemään päätöstä siitä, mihin arvokkaampaan kynttelikköön panostaisin, by Lassenin Kubukseen, Svenskt Tennin Vänskapsknuteniin vai johonkin muuhun, eikä nyt ollut taloudellisestikaan satsaukselle oikea aika. Siksi toteutin tyylin budjettiratkaisulla, Hemtexin Vivi-kyntteliköllä, jonka lasiseinien sisään saa halutessaan esimerkiksi joulupalloja. Kynttelikkö ajaa mainiosti asiansa ja toi tänä sunnuntaina neljännen adventin tunnelman taloon yhdessä juuri avautuneen valkoisen amarylliksen, maahan leijailleen lumen ja pienten joulua jännittävien vieraiden kanssa.

Haaste: punaisen maton paikka

Sain Form follows function -blogista (kiitos Tuija!) haasteen, joka kuuluu seuraavasti.

Blogihaaste: Punaisen pyöreän maton paikka

Kuvaa kodistasi se paikka, johon sinä laittaisit punaisen pyöreän maton, jos esittelisit kotisi ohjelmassa Suomen Kaunein Koti. Kuvaa ensin paikka, mihin maton laittaisit. Ota sen jälkeen kuvia eri suuntiin, tai siihen yhteen mieluisaan suuntaan vähän kuin matolla seisten. Voit myös perustella valintasi. Muistathan mainita  haasteen alkuperän ja linkität sen Luumutar-blogin alkuperäiseen haastetekstiin, kiitos!

Oikaisin kaivamalla tähän kokoelman vanhoja kuvia ja toiseksi toteutan haasteen auttamattoman myöhässä, koska sarja on jo päättynyt (siksi en haasta enää ketään).

Punaisen maton paikka meillä olisi avokeittiön ja olohuoneen muodostamassa tilassa – silläkin uhalla, että selän taakse jää edellisten asukkaiden remontoima keittiö, josta en pidä. Tila on meille kodin sydän, josta näkee leveiden ikkunoiden takaa parvekkeelle ja käytävän antiikkilipastolle. Eikä pidä väheksyä, että suurin osa suosikkihuonekaluistani, tuoleista, sijaitsee tässä tilassa kuvitteellisen punaisen maton ympäristössä.

Vuoden kauneimmaksi kodiksi 2014 TV-ohjelmassa valittiin heinolalainen hirsitalo. En tiedä, mikä esitellyistä kodeista oli oma suosikkini, mutta voittaja oli erittäin kaunis toteutus omassa tyylilajissaan. Äänestystulos vahvisti väitteeni siitä, että Suomen ehdottomasti suosituin sisustustyyli on maalaisromanttinen.

Paketointivinkkejä joululahjoille

• 
  
  
  
  
  Ei mikään uusi idea joulukuusen alla, mutta vinkkaan ja muistutan kuitenkin: aikakauslehtien sivuista saa kääräistyä kauniita pieniä paketteja kierrätyshenkeen. Samoin sanomalehdestä, kun hakee rustiikkisempaa ilmettä. Olen nirso lahjapapereiden ja narujen suhteen, ja välttelen viimeiseen markettien räikeitä rullia ja ohuita kikkaranaruja. Kivoja lahjapaperirullia olen löytänyt muun muassa IKEAsta, Tigerista ja Granitista. Yksittäisiä kauniita arkkeja löytyy paperikaupoista ja esimerkiksi Pinosta. Paketoinnissa uusin suosikkini, ja veikkaan pitkäaikainen sellainen, on silkkipaperi. Silkkipaperia käytetään perinteisesti paperipussin sisällä, mutta itse käytän ryppyisen läpikuultavaa paperia myös normaaliin paketointiin. Silkkipaperia löytyy esimerkiksi Sinooperista ja Akateemisesta. Happy gift wrapping!

Kultaista ja kuplivaa joulupöytään

Fiilis ei ole viime aikoina ollut mikään tipe tipe tip tap. Tässä harmaudessa, näissä antibioottihuurussa ja muissa harmituksissa joulumieltä on joutunut etsimään seitsemän navigaattorin kanssa. Mutta kyllä se löytyy. Ainakin, jos apuna on samppis.

Päätin, että meillä juodaan jouluna samppanjaa ja nimenomaan laakeista Iittala Essence -maljoista. Tämä on pakkomielle, tekevät niin Pinterestissäkin. Sopii joulusyöjälle, joka keskittyy enemmän alkupaloihin ja kaloihin, vaikka toki punkkuakin olla täytyy.

Inspiroiduin samppanja-ajatuksista Nicolas Feuillatten tastingissä. Kiitos järjestäjille ja blogikollegoille erinomaisesta seurasta! Koska tämän vuoden jouluväri on meillä messinki ja kulta, puen pullon tastingistä saatuun mustakultaiseen asuun.



Oikeasti tämän postauksen pointti on vain esitellä, miten olen oppinut kuvaamaan jouluvalot bokeh-efektillä. Asetuksista en muista mitään, suurpirteinen ja hajamielinen kuvaaja kun olen.

Huomaan poikkeuksellisesti toivovani lunta – silläkin uhalla, että se muuttuu hetkessä eniten vihaamakseni asiaksi, loskaksi. Tämä lauantaipäivä taitaakin valjeta niissä merkeissä,  että maassa on jotain lumenkaltaista. Toivottavasti teillä on hyvä joulumieli!

Viiden tähden hotelli

Tämä on ollut käsitykseni kylpytakeista: ne ovat froteisia puolijoukkuetelttoja. Liian isoja ja leveitä joka suuntaan, hihat uivat käsienpesualtaassa ja kainalokohta roikkuu jossain polven korkeudella. En ole vaivautunut käyttämään vuosikausiin.

Onneksi teen yhteistyötä Balmuirin kanssa, koska sen myötä löysin oikeasti erinomaisesti mitoitetun, istuvan ja viimeistellyn kylpytakin. Sain itselleni kylpytakin blogin kautta ja kerron siitä teillekin, koska tässä on ehkä ihanista ihanin joululahjavinkki.

Portugalissa valmistettu Portofino-kylpytakki on 450-grammaista puuvillaa, valkoinen mustilla kanttauksilla ja B-logolla. Oma kuvissa näkyvä kylpytakkini on kooltaan S, saatavana on myös M, L ja XL.

Tervetuloa kylpytakki- ja muillekin ostoksille Ornamon Design Joulumyyjäisiin Kaapelitehtaalle nyt viikonloppuna 5.–7.12. Mukana on Balmuir paljon muita kivoja brändejä syksyisen Design Marketin henkeen. Myös 20 % etu Balmuir-verkkokauppaan on edelleen teille voimassa koodilla Laura20.

Olen kaikkien ällöttävien arjen luksus -tyyppisten kliseiden käyttöä vastaan, mutta nyt on pakko todeta, että tällä kylpytakilla kerrostalokylppärikin tuntuu sen hetken viiden tähden hotellilta (jossa kylläkin henkilökunta on jättänyt kuivuneet hammastahnatahrat siivoamatta).

Olen yrittänyt kehittää iltasuihkusta rauhoittavan rituaalin himmeillä valoilla, kynttilällä ja teekupilla, ja viikonloppuaamuisin haahuilen tietysti pitkään kahvikuppi kourassa. Kylpytakki tuli todella tarpeeseen, kiitos! Vielä on ratkaisematta, miten ripustan kylpytakin, mutta ehdottomasti se tulee osaksi kylpyhuoneen sisustusta.

Suomen merci

Pariisin merci on ehdottomasti mieleenpainuvimpia lifestyle-konsepteja: kolme kerrosta, kolme ravintola-kahvilaa ja äärimmäisen kiinnostavasti ja hyvällä maulla kuratoitu tuotevalikoima. Inspiraatiosta muistuttaa matkamuisto, messinkinen merci-rannekoru. Nyt luulen, että olemme saaneet Suomeen oman pienen merciin. Näin ajattelin heti, kun näin Turun Ruissalon telakka-alueelle muuttaneen sisustusliike Avelian kuvat. Olen jo valmiiksi haltioitunut liikkeen miljööstä, tuotteista ja kahvilasta, ja aion ehdottomasti suunnata länsirannikolle heti tilaisuuden tullen. Kuvia näkee vaikka kauniista We love homes -blogista.

Playtype Calendar Poster

Hyvää joulukuun ensimmäistä itse kullekin! Niin se vaan on kalenterin mukaan marraskuu ja ensimmäinen adventti takana. Tätä Playtypen kalenterijulistetta ehdin katsella sillä silmällä pidempään, joten ilahduin, kun Pino oli alentanut hinnan loppuvuoden kunniaksi. Kalenterin kuukauden päästä koittava vanhentuminen ei tunnu missään: näen kehyksissä vain kauniin julisteen, vuodesta viis. Roomalaiset numerot ovat muuten mielestäni äärimmäisen hienoja, samaan aikaan modernin graafisia että arvokkaan perinteisiä. Ensi vuoden Playtype Calendar Poster 2015 onkin fontiltaan tujumpi.