IKEA-klassikot kotiin

Jotenkin on sellainen bon voyage -fiilis, että olen kantanut ennenkin kotiin tämän IKEA-satsin, valkoiset säilytyslaatikot ja orkidean.

Tiedoksi muillekin pahvisia KASSETT-laatikoita suosiville, että sarja loppuu ja viimeisiä myydään nyt alennuksella pois. Toinen suosikkini on kannellinen ja pinottava PLUGGIS, joissa meillä on säilössä muun muassa siivousaineet.

Tyyny pitäisi vaihtaa uuteen noin kahden vuoden välein ja siksi koukkasimme myös makuuhuoneosaston kautta. Pään ja niskan muotoihin mukautuva viskoelastinen MÅNVIVA-vaahtomuovityyny tuntuu jo yhden yön jälkeen omalta ja tavallista tyynyä tukevammalta.

Ihmiskoe, voiko IKEAsta poistua ilman yhtäkään heräteostosta, ei onnistunut tälläkaan kertaa. Sushin ja läpinäkyvän muovin ystävänä en voinut olla nappaamatta mukaan näitä syömäpuikkoja.

Kevätsiivousta ja vaatehuoltoa

Ihana hirveä kevätsiivous. Ajatus nurkkien nuohoamisesta on toisaalta puhdistava ja innostava, mutta jos nyt ihan totta puhutaan, onhan ihmisellä parempaakin tekemistä kuin hillua pölyhuiskan varressa. Nykypäivän marttana motivoin itseäni The Laundress New York -tuotteilla.

Ikkunoiden pesua välttelen vielä, mutta kylppärin suihkukaapin kalkkitahrat saavat tässä rytäkässä kyytiä. Olen tuskaillut asian kanssa loputtomiin, kokeillut monia eri aineita ja rukoillut apua Googlesta, kunnes tajusin kokeilla Akron Taikasientä. Yksikään fysiikan Nobel ei tunnu enää miltään, kun ihmiskunnassamme on henkilö, joka on keksinyt Taikasienen. Taikasieni on ainoa, joka on tepsinyt paitsi suihkuseiniin myös tiskialtaan pinttyneisiin tahroihin ja Eames DSR -tuolien sormenjälkiin. Ylistän!

Keväthuoltoon kuuluu myös kasmirneuleiden laittaminen talviteloille, vaikka huivien kautta jatkan vielä. Helppohoitoiselle kasmirille riittää tuuletus käytön jälkeen, mutta sesongin vaihtuessa haluan pestä neuleet, jotta ne on raikas ottaa käyttöön taas syksyllä. Pesemiseen käytän villalle tarkoitettua pesuainetta ja hellävaraista käsinpesuohjelmaa ilman linkousta. Kuivaan neuleet vaakatasossa venymisen estämiseksi ja lopuksi poistan nypyt Arelan kasmirkammalla.

Hei hei! Ei tule hetkeen neuleita ikävä, vaikka oikeasti varmaan tuleekin. Kun on kasmirneuleisiin tottunut, ei osaa käyttää enää muita (parempi, etten ainakaan sano sanaakaan akryylista). Pärjään hyvin vain kahdella neuleella, mutta mustan ajattelin vielä hankkia harmaan ja nuden neuleen kaveriksi. Säilytän kenkien- ja vaatteidenhuoltotuotteet shoe polish -laatikossa. Arsenaaliin kuuluu myös OBH Nordican nypynpoistaja, joka on mainio kasmiria vähemmän herkille materiaaleille.

Vinkki kevätkotiin

Kodin järjestys on aiheista lempilapseni ja olen juuri se ihminen, joka saa kiksit valkoisista säilytysratkaisuista. Erityisesti keväällä tulee tarve karsia kaikki turha ja laittaa kamat ojennukseen. Siksi ilahduin, kun sain tutustua Zinotiin. Kyseessä on kahden suomalaisnaisen yritys, jonka tuotemerkkejä ovat MAYN ja Musta5101. Jälkimmäisen bambukeittiörätit ovat meillä käytössä päivittäin (musta konepestävä tiskirätti, mikä arkinerouden huipentuma!). Uusi tuttavuus on MAYN-metallikorit, jotka nekin valmistetaan kotimaassa.

Sain korit ja saippuan blogiyhteistyön kautta Kettukarkki SHOPista, jota pitää Kettukarkki-blogista tuttu Maire. Tapasin Mairen ensi kertaa Iittala-brunssilla ja kun myöhemmin kuulin, että Maire oli laittanut oman verkkokaupan pystyyn, innostuin ja ilahduin saman tien hänen puolestaan. On inspiroivaa nähdä, miten kollegat toteuttavat omia juttujaan ja unelmiaan on kyseessä sitten kaupan perustaminen, kirjan kirjoittaminen tai vaikka tapahtuman luominen.

Lähdin mielelläni tekemään Mairen kanssa yhteistyötä ja kertomaan kivasta kamppiksesta: Kun tilaat mitkä tahansa kaksi MAYN-koria Kettukarkki SHOPista helmikuun loppuun 28.2. mennessä, saat kaupan päälle MAYN-minttu-kookos-käsisaippuan (arvo 16 euroa).

MAYN-koreja on saatavana valkoisena ja mustana kahdessa koossa: S (23x23x15cm) ja M (30x37x20cm). Kuvissa näkyvät ovat isompaa M-kokoa.

Keksin koreille heti tuhat käyttötarkoitusta: eteisessä voi säilöä pipot, vaatekaapissa sukat, lastenhuoneessa lelut, kodinhoitohuoneessa pesuaineet, suihkukaapissa kosmetiikat, keinutuolin vieressä lankakerät ja niin edelleen. Itse säilön koreissa lehtiä, koska niille ei tunnu olevan kodissamme koskaan liikaa säilytystilaa, sekä kasmirneuleita. Kori on oiva neuleille, joita ei saa roikottaa henkarissa, vaan joita pitää säilyttää ilmavasti viikattuna.

Käsisaippua tyylikkään mustalla pullolla on valmistettu Suomessa luontoystävällisistä raaka-aineista. Saippuassa on kosteuttavaa glyseriiniä ja huumaava mintun ja kookoksen tuoksu. Jotenkin näissä tuotteissa on kaiken kaikkiaan keväisen freessi fiilis, vaikka harmaasta ulkoilmasta ei voi sanoa samaa. Hyvää viikonloppushoppailua ja kevätsiivousintoilua Mairen kivassa Kettukarkki SHOPissa!

Missoni Home kylpyhuoneessa

Tajusin vasta, että käsipyyhkeet voivat olla kuin sisustustyynynpäällisiä: niillä saa helposti ja edullisesti uutta ilmettä yksiväristen kylpypyyhkeiden kaveriksi, eivätkä ne vie juurikaan tilaa kaapissa. Tajusin myös, että isommalla valikoimalla käsipyyhkeitä voin pidentää pyykkäämisväliä. Katsokaas kun pyykkääminen ja siihen liittyvät lieveilmiöt, kuten rumat tiellä olevat kuivaustelineet, eivät todellakaan kuulu suosikkeihini – eivät siitäkään huolimatta, miten ihanalta puhdas pyykki tuoksuu.

Aloitin parista Missonin klassikkokuosia. Omani on Missoni Home -putiikista Bulevardilta, mutta siksakkeja saa myös ainakin Stokkalta sekä Suomen Turusta Sisustuksen Koodista, jota luotsaa ihana Anne.

Vähemmän tavaraa, enemmän tyyliä

Toissaviikonloppuna iski taas kova siivousvimma: koti tyhjeni lukuisalla roska-, UFF- ja kirppissäkillä. Päätin luopua kaikesta turhasta tavarasta, jota en enää käytä tai joka ahdistaa enemmän kuin tuottaa iloa.

Sisustamisessa olen lukenut läksyni, sillä en muista, koska olisin sortunut kotitavaroihin, jotka eivät ole tarpeellisia tai joita en palavasti rakasta. Sen sijaan vaatekaappiin olen tehnyt edelleen ihan kivoja, siis täysin turhanpäiväisiä hankintoja, jotka vievät tilaa ja ärsyttävät. Mieluummin vähemmän ja parempaa.

Matkalla elegantiksi wannabe-pariisittareksi sain kimmokkeen lukea tyylikirjoja: Nina Garcian The One Hundred, Lauren Conradin Style ja Rachel Zoen Style A to Z. Seuraavaksi on ehkä hommattava Ines de la Fressangen Parisian Chic. Onko muita suosituksia klassisen pukeutujan kirjastoon?

Tästä lähtien noudatan harkittua ostoslistaa, vaikka täysin en tietenkään voi sulkea pois henkeäsalpaavia heräteostoksia. Olen myös edelleen vannoutunut alennusmyyntien kannattaja. Se ei ole alejen vika, vaan shoppailijan, jos niissä karkeloissa sortuu huonoihin päätöksiin. Alennukset, koodit ja edut taitavat muutenkin olla päivän sana. Bongasin taas yhden etuja tarjoavan sivuston osoitteesta Alennussankari.fi.

Shoppailu, niin kuin sisustaminen, on taitolaji, jossa kehittyy koko ajan. Pikkuhiljaa sitä oppii, mihin kannattaa panostaa ja missä pihistää, ja milloin kyseessä on oikeasti loistava alelöytö, milloin typerä alehairahdus.

Erinomainen esimerkki alelöydöstä on uusi, naulakossa roikkuva COS-merkin ajaton musta mekko, materiaaliltaan täyttä puuvillaa ja hintalapussa merkintä -70 %. Se näyttää hyvältä toivottavasti myös päälläni, mutta ainakin juuri siivotussa, puhtaassa, värijärjestyksessä olevassa vaatekaapissa.

Ei mikään huone ja mukamas Ghost

Virtuaalinen asuntoesittely jatkuu, tänään vuorossa on kolmiomme kolmas huone, ei mikään huone.

Aluksi huone oli olevinaan työhuone, mutta miehen vanhaa järeää pöytäkonetta (jota kutsun Nasa-asemaksi) ei koskaan käytetty. Emme myöskään kertaakaan avanneet kakkostelevisiona toimivaa näyttöä, joten onnekseni turha tekniikka sai lähteä kiertoon.

Ikean Vittsjö-tietokonepöytä sai kuitenkin jäädä paikoilleen ja näytön tilalla on nyt mitä milloinkin kamaa. Pöydän alle raahasin aluksi vaatehuoneessa olleen puuarkun, joka miellyttää taas silmääni tauon jälkeen.

Vieras- ja päiväunisänkynä toimii vanha sänkyni, josta olen muokannut Zazan pellavalakanoilla ja H&M Homen isoilla pellavatyynyillä köyhän miehen Ghost-sohvan. Paola Navonen Gervasonille suunnittelema Ghost-mallisto on suosikkini, ja olen iloinen, että diy-aikaansaannokseni muistuttaa sitä edes etäisesti.

Jotta ette saisi liian siloteltua kuvaa, kerron, että tämä kuvissa seesteiseltä näyttävä huone on 97 % ajasta kodinhoitohuone ja varasto. Se kaoottinen tila, jossa kuivatetaan pyykit, lajitellaan kirppisroinia ja jonka ovien taakse heitetään matkalaukut odottamaan purkamista.

Haaveilen huoneeseen valkoisesta Hay Loop Stand -rekistä ja toki tila kaipaa viimeistelyä muutenkin, tauluja seinille, ehkä maton. Hiljaa hyvä tulee, näyttää tuumivan isännän elkein sängyllä loikoileva Sisustuskoirakin.

Jatkuvan järjestyksen haaste

Sitä vaan, että kyllä on maailman paras fiilis se, kun tavarat on ojennuksessa ja koti siisti.

Tällä hetkellä totuus on toinen kuin näissä pari viikkoa sitten napatuissa kuvissa. Laskut ovat taas hukassa, en ole vieläkään keksinyt pikkusälälle hyvää säilytysratkaisua, koira tuo kotiin kilon hiekkaa päivässä ja pikkuhuone on tupaten täynnä pyykkiä, kirppiskamoja ja purkamattomia laukkuja.

Elämä meidän huushollissa tuntuu noudattavan kaavaa: arkena sotketaan ja viikonloppuna siivotaan. Kun saan puuskan, olen maailman järjestelmällisin ihminen, merkkailen laatikoita Dymolla ja viikkaan t-paitapinot vatupassisuoriksi.

Vaan mitä tapahtuu arkena. Muutun väsyneeksi neandertalnaiseksi, jonka luolassa hikiset jumppatopit roikkuvat siellä täällä ja joka ei jaksa viedä tavaroita paikoilleen vaan laskee ne ikkunalaidoille, pöydille ja tasoille muka vain hetkeksi. Pian tuloksena on Ämmässuon korkuinen vuori kamaa.

Arjenhallinta, tule minuun. Opeta laittamaan tavarat heti paikoilleen, pyykit suoraan koriin ja astiat viipymättä koneeseen. Opeta tekemään näin, vaikka kuinka väsyttää, tökkii tai ei huvita. Ystävällisin terveisin, Laura.

Säilytyskassivinkki

Tiukkaa kuria kaapeissaan pitävä järjestelynatsi on tehnyt löydön.

Bongasin Akateemisen Ordning & Reda -osastolta mustan muovipintaisen säilytyskassin. Vetoketjullinen kassi on kätevän neliskanttinen, joten se sopii hyvin kaappeihin ja miksei vaikka lappeeltaan sängyn alle. Meillä sisällä on varatyynyjä, mutta yhtä hyvin näkisin kassin vaikka pyykkikorina.

Ikean klassikkokassit ovat korvaamattomia muutoissa ja kirppisreissuilla, mutta ei-ryhdikkään muotonsa takia ne soveltuvat vain tavaroiden kuskaamiseen, ei säilyttämiseen. Ja sinikeltainen väriyhdistelmä, anteeksi vain ruotsalaiset ja ukrainalaiset, on kyllä sellainen, jota en halua nähdä kaapeissani edes ovien takana.

Toinen ilonaihe on saman lafkan paperikassi, täydellisen kaunis ”kylkiäinen”.

The Laundress New York

Taas viedään pässiä narussa. Löysin jotain niin ihanaa, että sydän heitti viisi volttia.

The Laundress New York.

Pesuaineita, siivousvälineitä, huonetuoksuja ja muita kodinhoitotavaraa pakattu mustavalkoisiin ja raidallisiin pakkauksiin. Ostaisin tuolla lailla brändättynä vaikka pilaantuneita kananmunia, mutta uskallan epäillä, että nämä Gwenin ja Lindseyn antaumuksella kehittämät myrkyttömät ja ekologiset tuotteet myös toimivat.

Siivoa tässä sitten jollain Pirkka-puhdistusaineella, kun kotityöt eivät ole muutenkaan viime aikoina kiinnostaneet.

Totaalisesti hämmästyin, kun huomasin, että tuotteita myydään myös Suomessa: nettisivujen mukaan ID The Boutiquessa ja M and M Designissa. Ensimmäinen on googlailun perusteella mystinen liikelahjakauppa, jolla ei ole nettisivuja. Jälkimmäinen tarkoittaa Mariankadun Olkkaria. Pahoin pelkään, että valikoima Olkkarissa on hyvin pieni. Hyvä – tai sitten huono – uutinen on se, että The Laundressin sivuilla on Worldwide Shipping.

Tuotevalikoima löytyy täältä ja merkin blogi täältä. Kuvat lainattu.

Keväiset siivousraivarit

Sain viikonloppuna pitkästä aikaa siivousraivarit. Siivousraivarit eivät tarkoita kepeää pyyhinpä nyt kirjahyllystä pölyt -tyypistä tekemistä, vaan aggressiivista tavaroiden kaapista alas repimistä, uudelleen järjestelemistä ja jokaisen turhan asian niskaperseotteella jätesäkkiin tai kirppiskassiin viskaamista. Jos joku tulisi meille kylään kesken operaation, hän luulisi, että hurrikaani Sandy on juuri ohittanut Länsi-Helsingin.

Painajaiseni on iso omakotitalo loputtomine autotalleineen ja varastoineen, jonne kertyy vuosikymmenien saatossa kymmeniä ja taas kymmeniä laatikoita tarpeetonta ja aikansa elänyttä tavaraa. Myöskään mökki ei mielestäni ansaitse olla kaatopaikka. Pienehkön kerrostaloasunnon eduksi voi kai tässä tapauksessa lukea sen, että kaappeja on yksinkertaisesti pakko käydä tasaisin väliajoin läpi.

Ihan kaikkea en saanut valmiiksi, joten jään odottamaan seuraavaa puuskaa, jonka toivon iskevän vielä alkukevään aikana. Sillä välin tuijottelen tyhjiä hyllyjä ja huokailen helpotuksesta. Pelkoa siitä, että juoksisin saman tien kaupoille hamstraamaan hyllyt takaisin täyteen, ei ole.