Ei mikään uusi idea joulukuusen alla, mutta vinkkaan ja muistutan kuitenkin: aikakauslehtien sivuista saa kääräistyä kauniita pieniä paketteja kierrätyshenkeen. Samoin sanomalehdestä, kun hakee rustiikkisempaa ilmettä. Olen nirso lahjapapereiden ja narujen suhteen, ja välttelen viimeiseen markettien räikeitä rullia ja ohuita kikkaranaruja. Kivoja lahjapaperirullia olen löytänyt muun muassa IKEAsta, Tigerista ja Granitista. Yksittäisiä kauniita arkkeja löytyy paperikaupoista ja esimerkiksi Pinosta. Paketoinnissa uusin suosikkini, ja veikkaan pitkäaikainen sellainen, on silkkipaperi. Silkkipaperia käytetään perinteisesti paperipussin sisällä, mutta itse käytän ryppyisen läpikuultavaa paperia myös normaaliin paketointiin. Silkkipaperia löytyy esimerkiksi Sinooperista ja Akateemisesta. Happy gift wrapping!
itse tehtyä
Tuunattu perjantaipuska
Sain kunnian olla Kodin Ykkösen Elämäni koti -sisustussivuston heinäkuun kuukauden bloggaaja. Ensimmäisessä postauksessa neljästä vinkkaan tuunaamaan perjantaipuskaa ja kerron, miten edullisesta markettikimpusta syntyy kiva tuliainen ja kaunis lahjapaketti. Kukkapostaus kokonaisuudessaan löytyy täältä ja Elämäni kodin etusivulle, jonne muut postaukseni ilmestyvät pitkin kuukautta, pääset tästä. Luvassa lisää DIY-vinkkejä sekä kesäisiä kattaus- ja piknik-tunnelmia. Enjoy!
Haaste: 11 asiaa minusta
Sain Inspired by love -blogin Sannalta nakin vastata 11 kysymyksen haasteeseen, kiitos! Kuvissa vilahtaa eteisen aikaisempi hopeinen varjostin, joka on mielestäni kauniimpi muualla kuin katossa ja jolle haluaisin keksiä toisen käyttötarkoituksen. Olen myös innostunut uudestaan maalaamaan ja mallasin siksi sotkutaulua ajatuksena maalata jotain pienemmässä koossa myös eteisen tauluhyllylle.
1. Kolme suosikkiblogiasi
Äh, en nyt halua valita kolmea (enkä ainakaan vain kolmea), suosikit löytyvät sivupalkista. Huomionarvoista on se, että vaikka muuten seuraan paljon kansainvälisiä tuulia, blogeista luen eniten kotimaisia.
2. Viimeisin kirja jonka luit
Saku Tuominen: Hyvä elämä – Lyhyt oppimäärä.
3. Mitä aiot tehdä isona
Jotain luovaa, jossa sisustus yhdistyy markkinointiin, viestintään, brändäämiseen, kirjoittamiseen ja visuaalisuuteen. Onnekseni tämän suuntaista teen jo nyt.
4. Minkä neuvon antaisit itsellesi, jos palaisit ajassa taaksepäin ja tapaisit itsesi 17-vuotiaana
Keep your head up. Älä murehdi turhia, kyllä ne finnitkin siitä iloksi muuttuu.
5. Kuka henkilö inspiroi sinua ja miksi
Esimerkiksi Saku Tuominen. Ihmiset, jotka toteuttavat unelmiaan, innostuvat asioista, ottavat muut huomioon, ovat suvaitsevia, myöntävät omat virheensä, saavat ajattelemaan asioita uusista näkökulmista, suhtautuvat elämään uteliaasti, eivät lannistu vastoinkäymisistä, ovat sopivassa suhteessa realisteja ja positiivisia.
6. Unelmien matkakohde
Sympaattiset suurkaupungit (kuten Nyc ja Barcelona – Bangkokista esimerkiksi en tykännyt), Välimeren rannat, pikkukylät ja viinitilat, muiden mantereiden syrjäiset paratiisirannat. Ruoan perässä voisin matkustaa mihin vain maailman parhaista ravintoloista.
8. Parhaat vinkit, millä näyttää hyvältä
Hyvät yöunet, raitis ilma ja liikunta, tuore ruoka, kevyt meikki sekä vaatteet, jotka tuntuvat omilta. Good hair day on oleellinen myös.
9. Miten flirttailet
Kai hymyilemällä ja huumorilla, silmillä.
10. Kolme paikkaa kotikaupungissasi, jotka haluasit näyttää vierailijoillesi
Kesällä kahville Regattaan ja Sinisen huvilan kahvilaan Linnunlauluun sekä skumpalle Mattolaiturille. Hyvin ulkoilma- ja merenrantapainotteista siis.
11. Tärkein esineesi
Tähän samaan olen vastannut aikaisemminkin. Vaikka en muuten ole tekniikkaihmisiä, jos jokin näistä menisi rikki, joutuisin heti ostamaan uuden vaikka mihin konkurssiin: iPhone, MacBook Air, järkkäri.
Tämä on tainnut jo kiertää aika monessa blogissa, mutta laitetaan eteenpäin seuraaville kamuille: IMAGE black and white ja lili’s sekä tietysti kaikille halukkaille.
Marmori-ikkunalauta
Kun remontoimme kylpyhuoneen reilu kaksi vuotta sitten, ostin samalla rautakauppareissulla paketin marmorilaattoja. Ostaessa en tiennyt mihin – kylpyhuoneeseen kun valittiin valkoista ja hiilenharmaata – mutta arvasin, että kaunis materiaali löytää paikkansa.
Ladoin silloin laattoja keittiön ikkunalaudalle ja siinä ne ovat edelleen. Mikä tuuri: laatat peittävät ikkunalaudan millilleen ilman, että yhtäkään on katkottu. Laatat eivät ole millään kiinni, mutta kahden aikuisen ja yhden polven korkeudella koheltavan taloudessa tukevuus on riittävä.
Loput laatat ovat palvelleet muun muassa kynttiläalustoina, juustotarjottimina ja sushilautasina. Marmorikuumeen voi siis taltuttaa näinkin, jos ei ole remonttia tiedossa tai jos marmori tuntuu budjettiin liian arvokkaalta tai ilmeeltään riskaabelilta. Vaikka marmori on klassikko, 90-luvulla eläneenä odotan pelolla, alkaako eläväpintainen materiaali taas jossain vaiheessa herättää henkiin samoja traumoja.
Haaste ja jouluisia yksityiskohtia
Sain Minä ja Morris -blogista haasteen, josta poimin tähän postaukseen kysymyksiä. Kiitos! Blogissa on muuten aivan hurmaava erilainen sisustuskoira, iso ruskea nappisilmäinen Morris.
Juttua kuvittaa jouluiset yksityiskohdat kotoa: taljat, mustavalkoiset lahjapaketit, tikattu nauha, keskieurooppalaiset suklaamakeiset, ulko-oven liitutaulutähti ja Ylva Skarpin Happy holidays -kortti.
1. Mikä on suosikkiesineesi sisustuksessasi?
Design-tuolit.
2. Minkälaiseksi kuvailisit sisustustyyliäsi?
Modernin klassinen, tyyliltään selkeä ja hillitty. Vaaleaa ja valoisaa yleisilmettä ryhdittävät neutraalit värit: mustan, harmaan, hiekan ja ruskean sävyt. Kerroksellisuus ja kontrastit ovat tärkeässä roolissa.
3. Miten rentoudut parhaiten?
Jos puhutaan kotona rentoutumisesta, niin oleellista on mukavat kotivaatteet, himmeä valaistus, kynttilänvalo, hyvä ruoka, siistit nurkat, lasi viiniä ja letkeä taustamusiikki.
4. Kenen antaisit sisustaa kodissanne tyhjän huoneen lattiasta kattoon, jos et saisi tehdä sitä itse?
Ainakin yhden makuun ja ratkaisuihin luottaisin melkein enemmän kuin omiini. Sanon Char.
5. Oletko jouluihminen? Miten joulu näkyy kotisi sisustuksessa?
Olen niin kauan kun saan toteuttaa joulun omalla tavallani, mutta hössötystä ja paineita täydellisistä pyhistä en siedä. Joulu näkyy kotona valkoisina joulukukkina, pöytäkuusena, taljoina, kynttilöinä, paperitähtenä, liitutauluoven joulutervehdyksinä ja jouluherkkuja kyttäävänä Sisustuskoirana.
6. Lempiohjelmasi telkkarista?
Mad Men DVD-boksilta. Mainosmaailma + menneiden vuosikymmenten New York. Need I say more?
7. Mikä on suurinta herkkuasi?
Olin paikalla eturivissä, kun ruokahalua ja kaikkiruokaisuutta jaettiin, joten en pysty valitsemaan vain yhtä herkkua, mutta yritän mainita ehkä miuluisimmat keittiöt: välimerellinen, japanilainen ja sanon myös Lähi-itä.
Paketteja lapsille
Olen onnekas, että elämääni kuuluu ihania pieniä ihmisiä, jotka höpisevät hassuja ja jahtaavat Sisustuskoiraa, ja joista neljälle saan olla kummi. Tänä vuonna paketoin lasten lahjat mustaan silkkipaperiin. Sweet Paul -lehden ilmaiseksi printattavat eläinpakettikortit löysin – jaksan aina yllättää – Pinterestistä.
Sen lisäksi, että ilahdutan jollain pienellä kummilapsiani ja heidän sisariaan, olen edellisen työpaikkani esimerkistä pitänyt yllä perinnettä, että vien joka joulu muutaman lahjan Joulupuu-keräykseen. Joulupuun tarkoituksena on antaa lahja niille lastensuojelun piiriin kuuluville lapsille ja nuorille, jotka muuten jäisivät ilman. Yksin Helsingissä määrä on huimat 8500. Suren asiaa joka vuosi.
Olen muutenkin joulun aikaan erityisen herkkis. Valikoiva kuuloni ei vastaanota tontturallatuksia, mutta jo pari sointua jotain vanhaa jenkkiklassikkoa, kuten Bing Crosbyn Count Your Blessings, ja kaivan rypistyneitä nenäliinoja farkun taskuista. Pääsen omissa laskuissa pitkällä ja olen kiitollinen siitä.
Eräänlainen adventti
Kaunista ensimmäistä adventtia! En todellakaan ole odottanut koko viikkoa, että hössötys alkaa, mutta ajattelin yrittää kaivaa itsestäni joulumieltä – ostaa normaalin perjantaipuskan sijaan valkoisia hyasintteja ja tuunata hääjuhlista jääneistä valkoisista pöytäkynttilöistä adventtikelpoiset Hemtexin numeroilla.
En ole vieläkään saanut levättyä flussaa pois, joten muusta kansasta poiketen en ole pikkujouluillut, vaan käyttänyt viikonlopun muun muassa joulutervehdysten tekemiseen. Myös lahjapuoli on jo melkein hoidettu. Kumpikaan ei kerro yli-innokkuudesta, vaan inhosta viime hetken kiirettä kohtaan.
Tämän ensimmäisen adventtisunnuntain parasta antia on ollut kiireettömyys ja se, että olen saanut lukea erilaisia näkökulmia jouluun à la Avec Sofie ja Lisbet e. Virkistävää, kiitos! Jatkan omaa taisteluani joulun lieveilmiöitä kohtaan ja juhlistan modernia tapaa suhtautua jouluun kohottamalla tänään lasillisen glögiä.
Sohvankulmassa
Pohdin keväällä tekeväni epäkäytännöllisestä Burberry-huivista sohvatyynyn ja siinä se nyt on, sohvankulmalla. En omista ompelukonetta enkä ala-astetasoa kummempia käsityötaitoja, mutta tämä tyyny syntyi helposti käsin muutamalla pistolla.
Toinen sohvankulmassa näkyvä pehmeä kappale onkin sitten vaatinut hieman enemmän taitoa ja aikaa. Kyseessä on mummuni minulle ylioppilaslahjaksi kutoma torkkupeitto, jonka jokainen tilkku on erilainen.
Ymmärtänette, millaisena aarteena torkkupeittoa pidän, ja siksi, varsinkin kun väri on herkän luonnonvalkoinen, olen suojellut torkkupeittoa pitämällä sitä visusti kaapissa suojapussissa.
Heräsin tänä syksynä omaan tyhmyyteeni. Se, että torkkupeittoon voi sen esillä ollessa roiskua kahvitahra, on paljon pienempi paha kuin se, ettemme koskaan nauttisi rakkaudella tehdystä uniikista lahjasta.
Tässäkin asiassa elämä on nyt. Jääkaapissa odottava erikoisherkku kannattaa raaskia avata ennen kuin huomaa parasta ennen -päiväyksen menneen. Lempimekkoa on turha säästellä tulevaisuuteen, sillä silloin toinen vaatekappale on jo lunastanut paikan. Suosikkituoksukynttilä ansaitsee tulla poltetuksi tässä ja nyt.
Ei mikään huone ja mukamas Ghost
Virtuaalinen asuntoesittely jatkuu, tänään vuorossa on kolmiomme kolmas huone, ei mikään huone.
Aluksi huone oli olevinaan työhuone, mutta miehen vanhaa järeää pöytäkonetta (jota kutsun Nasa-asemaksi) ei koskaan käytetty. Emme myöskään kertaakaan avanneet kakkostelevisiona toimivaa näyttöä, joten onnekseni turha tekniikka sai lähteä kiertoon.
Ikean Vittsjö-tietokonepöytä sai kuitenkin jäädä paikoilleen ja näytön tilalla on nyt mitä milloinkin kamaa. Pöydän alle raahasin aluksi vaatehuoneessa olleen puuarkun, joka miellyttää taas silmääni tauon jälkeen.
Vieras- ja päiväunisänkynä toimii vanha sänkyni, josta olen muokannut Zazan pellavalakanoilla ja H&M Homen isoilla pellavatyynyillä köyhän miehen Ghost-sohvan. Paola Navonen Gervasonille suunnittelema Ghost-mallisto on suosikkini, ja olen iloinen, että diy-aikaansaannokseni muistuttaa sitä edes etäisesti.
Jotta ette saisi liian siloteltua kuvaa, kerron, että tämä kuvissa seesteiseltä näyttävä huone on 97 % ajasta kodinhoitohuone ja varasto. Se kaoottinen tila, jossa kuivatetaan pyykit, lajitellaan kirppisroinia ja jonka ovien taakse heitetään matkalaukut odottamaan purkamista.
Haaveilen huoneeseen valkoisesta Hay Loop Stand -rekistä ja toki tila kaipaa viimeistelyä muutenkin, tauluja seinille, ehkä maton. Hiljaa hyvä tulee, näyttää tuumivan isännän elkein sängyllä loikoileva Sisustuskoirakin.
N°10 The Silk Blouse
Suhtaudun hyvin mutkattomasti tauluihin: mielestäni mitä vain voi kehystää ”taiteeksi”, kunhan se on tarpeeksi littanaa mahtumaan lasin ja pahvin väliin. Arvatkaa, mitä makuuhuoneen taulurykelmän kuvat ovat – Espritin kuvastosta repäistyjä sivuja.
Pidän kuvasti mainosten visuaalisesta ilmeestä sekä ajatuksesta. Mallisto esittelee klassikot, jotka jokaisen naisen vaatekaapista tulisi löytyä, kuten N°10 The Silk Blouse. Mustat ohuet kehykset ovat Clas Ohlsonilta.
Alempana näkyvä Feel beautiful -kuvapari taas ulkomaisen aikakauslehden mainos. Olen myös kehystänyt LP-levyn kansia, paperikasseja, lahjapaperiarkkeja, karkkipaperin ja mitä vielä. Mustavalkoinen ulkomaisen sanomalahden sivu olisi varmasti myös kaunis näky kehyksissä, Hermesin silkkihuiveista puhumattakaan.
Tuleeko teillä mieleen muita ideoita?
DIY-tyyny Burberry-huivista
Sain vuosia sitten Burberryn kasmirvillaisen huivin second handina. Olisin varmasti pitänyt klassikon puhki, mutta omituisen pituuden takia huivi on jäänyt vähälle käytölle. Se ei mahdu kaulan ympärille kahta kertaa ja kerran kieputettuna huivi ei lämmitä tarpeeksi ja päät roikkuvat mahaan asti. Ylitsepääsemätön ongelma.
En kuitenkaan ole halunnut luopua aarteestani. Nyt vaateinventaariota tehdessäni keksin, että voisi duunata tai teettää huivista sohvatyynyn syksyksi (kuvissa huivi on vain nopsasti kietaistu tyynyn ympärille).
Vaikka sisustan suhteellisen modernisti, olen myös klassisen tyylin ystävä. Siksi ripaus englantilaista eleganssia tai amerikkalaista Lexington- ja Gant Home -henkeä on meille erittäin tervetullut.
Burberrystä tulee mieleeni myös Mulberry, jonka ruutuja sisarukset, Valkoisen Harmajan Suvi ja Sisustuksen Koodi -puotia pitävä ja Muoti mielessä -blogia kirjoittava Anne, yhdistävät äärimmäisen kauniisti moderniin tyyliin. Kuuluu ehdottomasti haaveilulistalle. Katsokaa ja kuolatkaa: klik ja klik.
Raitoja ja pilkkuja kehyksissä
Pistin taas taulunäyttelyä vähän uusiksi kevään (ai minkä kevään) kunniaksi. Voisikohan näitä nyt sitten kutsua DIY-jutuiksi? Ainakaan taiteeksi ei voi.
Raitapakkomiellettä hellittääkseni taion taulun S.A.L.I.:n jo hieman huonoon kuntoon menneen ison paperikassin sisäpuolesta. Pilkkutaulu taas syntyi askartelukaupan silkkipaperista.
En käy usein askartelukaupoissa ja muistin taas silkkipaperia ostaessani miksi. En ole mikään älytön askartelijapaskartelija muutenkaan, mutta kauniita pakkausmateriaaleja kiikuttaisin kyllä kassalle. Sen sijaan vaaleanlilasta tyllistä en innostu, enkä glittertarroista, ja niitähän ne sinellit ja sinooperit ovat pullollaan.
Missä on kaikki nykyaikainen askartelu- ja paketointikama?
Jotain superkivoja juttuja löytyy tietenkin Pinosta ja Papershopista. Tosiaan, yhden uuden taulun olen myös kyhännyt Pinosta ostetusta lahjapaperiarkista. Täytynee palata siihen myöhemmin.
Paperikassien ihanuudesta
Päässä soi Erykah Badun Bag Lady. Biisi kertoo toisenlaisesta laukkunaisesta, mutta tulipahan mieleen paperikassit.
Paperikassit ovat elämän pieniä suuria iloja. Siitä tietää usein hankkineensa jotain asteen parempaa ja harkitumpaa, kun ostoksen saa mukaan paperi- eikä muovikassissa. Paperikasseja ei myöskään tulisi mieleen heittää pois.
Kotona paperikasseissa on kätsy säilyttää kaikenlaista pikkusälää. Ne saavat olla rauhassa esillä ja pyöriä nurkissa. Esimerkiksi S.A.L.I.:n musta paperikassi on ehtinyt killua meillä vaikka missä, muun muassa eteisen naulassa ja olohuoneen nurkassa.
On tämä paperikassifani kerran jopa kehystänyt kauniin paperikassin tauluksi, enkä näemmä ole ainoa. Rykelmänä kehystetyt paperikassit toimivat erityisen kauniisti, vaikka voin kuvitella, että jonkun silmissä tuo alkaa näyttää kyseenalaiselta brändien palvomisen alttarilta. Kyllä Chanel kuitenkin perusjulisteen voittaa, eihän siitä ole kahta puhetta.
Viimeinen kuva on lainattu täältä.
Pistin paketoiden
Viimeksi kerroin, etten ole punaisten tonttu-ukkojen, jouluisten kappaverhojen ja tinkelitankelien ystävä ja samaan listaan voi lisätä räikeän värikkäät joulupaperit ja kiharretut ohuet lahjanarut.
Sen sijaan paketoinnin ystävä olen!
Entisenä myyjänä olen paketoinut paljon. Muistan, että suurimmalla osalla kollegoista alkoivat hikipisarat valua, kun asiakkaat kiikuttivat kassalle paketoitavaksi kaikenlaisia härpäkkeitä paistinpannuista kynttilänjalkoihin ja joulukiire painoi päälle. Omasta mielestäni se oli mahtavaa aikaa se.
Tänä vuonna paketoin omat nyssykkäni musta-valko-hopeisiin jutskiin. Pakkaustarvikkeet ovat sellaisista eksoottisista kaupoista kuin Ikea, Tiimari ja Clas Ohlson.
Pilkkivä amaryllis ja muuta joulua
En ole punaisten tonttu-ukkojen, jouluisten kappaverhojen ja tinkelitankelien ystävä ensinkään, mutta tuon joulua, tai talvea, kotiin muutamalla muulla asialla.
Jouluvalot, kynttilät, taljat ja valkoinen amaryllis ovat vakkareita. Tällä kertaa tosin amaryllis alkoi pilkkiä heti kättelyssä, joten siirsin kukan maljakkoon virkoamaan.
Valoiksi ostin ”ne”, monesta blogista ja lehdestä tutut Clasun valot. Hauskan ulkonäön lisäksi valot ovat kivan monikäyttöiset: ne sopivat sekä ulos että sisälle ja yhtä hyvin kesän puutarhajuhliin kuin jouluun.
Olkkarin kaapin päällä nojailee nyt myös maalaamani taulu. Onhan tuo vähän hassu levoton sotku, mutta itse tehty mikä itse tehty. Vain signeeraus puuttuu.
Sotkutaulu
Viikonloppu jatkui inspiroivissa merkeissä. Nyt on hyvä draivi päällä luovuusrintamalla.
Olen suuri kiireettömien kalsariviikonloppujen ystävä ja tarvitsen kalenteriini joutilaita päiviä. Joutilaisuudessa on se hyvä puoli, että kun ei ole suunnitellut tekevänsä mitään, voikin fiiliksen mukaan tehdä vaikka mitä – kuten maalata taulua.
Olen suunnitellut abstraktin taulun maalaamista jo pitkään, joten maalit ja kangas odottivat valmiina. Sen kun aloin sotkemaan kerros kerrokselta.
Äärimmäisen terapeuttista touhua niin maalaaminen kuin keramiikkakin, sopivat molemmat suurpiirteiselle ihmiselle. Jos menee mönkään, aina voi muotoilla uudestaan tai maalata päälle.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että en ainakaan heti hautaa taulua kellariin tai väitä sitä kummitytön tarhassa maalaamaksi. Hyvässä lykyssä se saa paikkansa olohuoneesta.
Keramiikkaa
Nyt se on ohi, Luovan Sisustussuunnittelun kurssi. Olo on haikea, mutta toisaalta huojentunut, sillä edessä häämöttävä joulukuu tuntuu kiireiseltä ilman kurssipäiviäkin.
Jos joku miettii kurssin käymistä, voin omalta osaltani suositella. Kolmen kuukauden käytännönläheinen kurssi oli passeli vaihtoehto ainakin minulle, joka en halunnut lähteä vuosiksi istumaan luennoille. Pienryhmän kesken vallitsi alusta asti kiva fiilis ja kurssia veti ammattitaitoinen sisustusarkkitehti.
Mahtava bonus kurssilla oli workshop-päivät, joista suosikkini oli Johanna Rytkölän keramiikkapaja. Yritin tavoittaa töissäni herkän paperimaisen fiiliksen, ja mukavana yllätyksenä uunista tuli kuin tulikin ulos kauniita ryppyisiä yksilöitä, joista olen himppasen ylpeä.
Ehkä intoudun savikurssille niin kuin Coco. Luovuus tekee hyvää.
Luovan Sisustussuunnittelun kurssia järjestää Harmonia Design Helsingissä.
HOMEVIALAURA 