Tuoksukynttilöiden kokoelma

Tuoksukynttilät ovat oma heikko kohtani ja kerään niitä paljon mieluummin kuin hajuvesiä. Iholle riittää yksi yksi tuoksu, kodin tuoksujen valikoima saa olla laajempi. Käytän kynttilöiden ohella huonetuoksuja, mutta kokonaisvaltaisen tunnelman luomisessa elävä tuli on ehdoton.

Ilman liekkiäkin tuoksukynttilät ovat suosikkiyksityiskohtiani sisustuksessa ja usein ne muistuttavat matkoista. Pariisi on tuoksukynttilöiden kiistaton pääkaupunki. Esimerkiksi Avec Sofien alakerrassa on aivan ihana tuoksukynttiläkauppa Nose, kun toisilla meillä on Siwa tai kolmostuoppeja tarjoava kiinalainen. Tuoksukynttilöihin liittyy aina ihan erityinen ostokokemus silkkipapereineen, laatikoineen ja paperipusseineen.  Käytön jälkeen kaunista kippoa ei tulisi mieleenkään heittää pois, vaan se voi jatkaa elämäänsä tuikkukippona, kynätelineenä, pienenä kukkamaljakkona, kylppärin pumpulipurkkina, minä vain.

Omaan kokoelmaani kuuluu Diptyque, Balmuir (saatu blogin kautta), Byredo, By Malene Birger, Skandinavisk (saatu blogin kautta Sisustuksen Koodista), Black&White ja Jo Malone. Pidän kaikista tasapuolisesti, rakkaita lapsia ei voi arvottaa. Voimakkain tuoksu taitaa olla Jo Malonessa. Balmuir taas on miellyttävän mieto eli se sopinee parhaiten tuoksuherkälle. Kerrallaan suosittelen polttamaan vain yhtä kynttilää seesteisen tuoksumaailman luomiseksi ja ainoastaan muutamia tunteja kerrallaan.

Tuoksuva koti

Elä jokainen päivä niin kuin se olisi viimeinen. Anteeksi nyt vaan, mutta motto on mielestäni todella hölmö ja naiivi. Tilaa tässä nyt joka päivä yksityiskone Nykiin.

Ajatus taustalla on kuitenkin varsin kannatettava, että elämä on tässä ja nyt. Asioita ei kannata säästellä – ei sanoja, jotka haluaa jonkun kuulevan, eikä liiemmin materiaakaan.

Säästelin aina lapsena suosikkitarroja (hyvin usein usein niissä oli valkoisen koiran kuva), enkä raaskinut liimata niitä minnekään. Kunnes koitti se teiniaikojen alun päivä, etteivät tarrat olisi voineet vähempää kiinnostaa. Hukkaan meni koko homma.

Toin Pariisista juhannuksena kaksi tuoksukynttilää, kuvien Jo Malonen sekä diptyquen. Nämä silkkipapereihin käärityt, kauniisiin paketteihin ja paperipusseihin pakatut, ylihintaiset etiketilliset tuotteet ovat yksiä kaikista suurimpia aarteitani. Niin mieluisia, että melkein lipsuin taas hulluuden puolelle ja aloin pihtailemaan polttamisen kanssa, vaikka se kai se kynttilöiden tarkoitus on, olla liekeissä.

Tarratarinan opetuksena pyrin nykyään polttamaan arvokkaitakin kynttilöitä – tämähän lähtee jo lapasesta – myös arkena! Kodin valtaava hienostunut tuoksu on parasta arjen luksusta, sanoisin, jos viitsisin käyttää kyseistä ärsyttävää kliseetä.

Oma tuoksuvalintani Jo Malonelta oli tällä kertaa raikas Wild Bluebell. Kun 45 tuntia on kulunut, ei tulisi mieleenkään heittää kynttiläkippoja roskiin. Silloin ne siirtyvät tuikkukipoiksi, kynätelineiksi, pikkumaljakoiksi tai kylpyhuoneen purnukoiksi.

Skandinavisk RO – 45 tuntia rauhaa

45 hours of Scandinavian serenity, a delicate and tranquil scent for the home. Made from a blend of perfume, natural wax and mineral wax.

Sain Sisustuksen Koodista Turusta maailman mieluisimman tervehdyksen: Scandinavisk-merkin RO-tuoksukynttilän. Eipä voisi tämä huumaavan raikas tuoksu mutaisen harmaassa huurrelasissa olla enemmän makuuni. Rauhaa ja levollisuutta tarkoittava RO myös eroaa kivasti muusta, lähinnä mustavalkoisilla etiketeillä varustetusta tuoksukynttiläkokoelmastani (on syytä myöntää, että tuolit eivät ole ainoa pakkomielteeni, niitä ovat myös nämä vahalla täytetyt kupit, joihin saatoin hieman hurahtaa Pariisissa – tähän palattakoon myöhemmin).

Samaan Skandinavisk-kynttilöiden sarjaan kuuluu monia muitakin tuoksuja ja värejä, joita kannattaa ihastella Sisustuksen Koodin postauksessa. Iso kiitos Annelle tervehdyksestä – täydelliset 45 tuntia eesteisyyttä syksyyn! (Seuraavaksi voisit lähettää Lettusen ja Tyttösen).

Shakki ja matti

Pahoittelut hiljaisesta blogitahdista. Viikonloppuna sosialisoin enemmän ihmisten kuin koneen kanssa ja arjesta ison osan vie tällä hetkellä työprojekti. Ei se mitään, ehtii tässä yhden pyyhepostauksen tehdä.

Meillä kylpyhuoneen linjaksi on muodostunut se, että isommat kylpypyyhkeet ovat rauhallisen yksivärisiä, mutta käsipyyhkeissä kuosit ovat sallittuja, jopa suotavia. Missonin siksakkien vaihtareiksi hankin käsipyyhkeet Sokoksen House-merkin Pick’n mix -mallistosta. Halukkaille löytyy muuten Sokos-alennuskoodi.

Salmiakkikuviota näkee valikoimissa paljon, mutta shakkiruutua olen joutunut etsimään kissojen ja koirien kanssa (tai siis yhden koiran, joka ei löydä edes makkaraa tassunsa alta, saati shakkiruutuisia tekstiilejä).

Itselleni kuoseissa on vissi ero. Salmiakki viestii graafisuudesta, shakki klassisuudesta. Kelpuutan tässä kohtaa vain jälkimmäisen, jokaiselta sivulta yhtä pitkät ruudut. Näkisin mieluusti shakkiruutua myös laattoina kylppärin, eteisen tai erilliskeittiön lattialla, joskus sitten, jos taas remontoidaan.

Tuoksukynttilöistä on moneksi

Palataan vielä ihanan Norpan kyläilyyn. Ilmeisesti herätin purjehtivassa bloggaajassa ainakin kolme tarvetta: tehdä enemmän asetelmia, kerätä lisää coffee table -kirjoja sekä hankkia useampia etiketillisiä kynttilöitä. Tuntuu huojentavalta, että minullakin on elämäntehtävä, tehtävä osoittaa kauniiden asioiden välttämättömyyttä ja saada aviomiesten keskuudessa hölynpölyostoksiin kannustavan kaverin maine.

Tässä haluan nyt demonstroida, että etiketillisistä kynttilöistä, eli tuoksukynttiilöistä, on moneksi. Polttamisen jälkeen niitä voi käyttää muun muassa pieninä kukkamaljakkoina tai säilytyskippoina. Kuvien Sannalta saatu kaunis Joik säilöö nykyään pumpulipuikot – yhtä hyvin se voisi säilöä vaikka kotitoimiston kynät.

Etiketillisiä kynttilöitä Joikin lisäksi tekee tietysti diptyque, Byredo, Tine K, By Malene Birger, (Malin + Goetz), Jo Malone, Voluspa ja niin edelleen.

Ja ajatella, että usein ihmiset sortuvat säästelemään kynttilöitään (ja ”ihmisillä” viittaan myös itseeni), vaikka kynttiläkiposta on aivan yhtä paljon silmäniloa myös ilman steariinia.