Huoltokatko

Tiedoksenne, että täällä on tulossa pieni huoltokatko: nyt joutuu keittiön lisäksi blogi remonttiin. Blogi on pakko siirtää WordPress.comista self hosted -alustalle. Saan aina harmaita hiuksia kaikesta teknisestä säätämisestä, mutta onneksi apunani on muitakin bloggaajaparkoja koodipulasta pelastanut Happy Days -blogin Ida. En osaa sanoa, kauanko tässä menee, kun toimenpiteessä on monta muuttujaa matkassa, mutta toivotaan sujuvaa siirtymää. Kiitos kärsivällisyydestä jo etukäteen! PS. Kuvan freesiat kuupahtivat paljon luvattua nopeammin. Ensi kerralla taas luottoliljoja.

Pinterest-vappu ja kaunein kevätkattaus

Jos Noora & Noorasta kihlajaiskuvien ottaminen tuntui matkalta Pinterestiin (siellä he aivan varmasti kävivätkin – todella hurmaavia kuvia!), niin sama tunne oli minulla viime lauantaina.

Vietimme muutaman asennemedialaisen kanssa pre-vappua, johon Viiskulman Ullan kaunis koti tarjosi Pinterest-puitteet. Kukista ja somistuksesta on kiittäminen Luukkuja-blogin Vienaa.

Kaikki kesänmorsiamet ja muutkin juhlanjärjestäjät huomio: katsokaa nyt Vienan kukka-asetelmia! Mikään ei ole tekemällä tehtyä, vaan kimpuissa on täydellinen, herkän luonnollinen tyyli. Kimput näyttävät itse poimituilta, mutta niissä on taidokkaasti yhdistelty kukkakaupan lajikkeita markettikukkiin. Kesällä mukaan voisi sekoittaa luonnonkukkia.

Huomatkaa myös maljakot, lasiset pienet pullot ja kannelliset säilöntäpurkit. Yhtä hyvin mukana voisi olla esimerkiksi juomalaseja: huoleton eriparisuus toimii tässä tarkoituksessa paremmin kuin hyvin. Näin ei kesämorsiamenkaan tarvitse investoida sataan samanlaiseen maljakkoon, kun voi kerätä purkin sieltä ja toisen täältä.

Vaikka olen väriallerginen ihminen oman kodin ja vaatekaapin suhteen, sama ei ollenkaan päde muissa ympäristöissä. Olin aivan huumassa tästä karkkikodista ja kevään pastelleista. Mintunvihreä lipasto, sellaisen kanssa tuskin asuu onnettomia ihmisiä.

Toki viikonlopulla, auringolla ja samppiksella saattoi olla jotain tekemistä hyvän fiiliksen kanssa, seurasta puhumattakaan. Tämä olikin mahtava idea ottaa varaslähtö vappuun aurinkoisena lauantaina. Tämän päivän harmaan räntäisestä tunnelmasta ei aivan voi sanoa samaa.

Viena on kukkaistyttö kakkujenkin kanssa. Mansikoilla ja syötävillä kukilla koristellusta marenkikakusta saa täydellistä inspiraatiota kesäjuhlapöytään. Yläkulman valkoinen vappuhuiska on Vienan Milo. Sen tietää siitä, että lievästi herkkuihin päin oleva Onni olisi rohmunnut koko kakun ennen kuin olisin ehtinyt painaa kameran liipasinta. Ihanaa vappua, kippis ja skål!

Viiskulman kaunis koti

Se tunne, kun astut jugendtalossa olevaan kotiin, joka kylpee valossa ja jossa on valkoiset lautalattiat, isot ikkunat, näyttävä huonekorkeus ja kaksi kakluunia…

Kas, tulin samalla luetelleeksi oman unelmakodin tunnusmerkit. Unelma vastarakennetusta omakotitalosta elää sitkeänä suomalaisten keskuudessa, mutta itse en ole koskaan kokenut ajatusta omakseni. Sen sijaan heikkouteni on vanhat kerrostalot. Niiden tunnelmaa ei voita mikään.

Tässä kodissa asuva onnellinen ryökäle on Viiskulman Ulla (peilistä tosin heijastuu toinen asennemedialainen, Get fit, stay healthy -blogin Aino). Jos saisin tällaisen helmen käsiini, tekisin juuri niin kuin Ulla: raikastaisin ilmeen vaalean moderniksi kuitenkin ehdottomasti talon vanhaa henkeä kunnioittaen ja vaalien.

Näin kauniissa kodissa oli todella inspiroivaa vierailla ja halusin poimia parhaita paloja teillekin, varsinkin, kun olette toivoneet kotivierailuja.

Tämä nappisilmä ei ole Onni, vaan myös kyläilemässä ollut Luukkuja-blogin Vienan Milo. Sisustukseen sopiva hänkin ja muutenkin maailman hurmaavin höppänä, joka herrasmiehenä hukutti kaikki leidit tuhansiin pusuihin.

Te, jotka tiedätte Ullan kodin ja tyylin, saatatte tässä kohtaa hieman ihmetellä. Aivan oikein, Viiskulman sisustus on oikeasti herkullisen värikäs, oikea karkkikoti. Värikkyyttä ja vapputunnelmia näette seuraavassa postauksessa. Tähän halusin poimia parhaita paloja oman tyylini näkökulmasta, neutraalinväristen lasien läpi.

Mukana kulki lauantaina, kuten yleensäkin, Lauren Ralph Lauren -laukku ja Balmuir Helsinki -huivi isoimmassa koossa 100×200 cm (saatu blogin kautta). Maailman pehmein kasmirhuivi on kasvanut kaulaani kiinni, koska se sopii kaiken kanssa ja on jo useasti pelastanut palelijan. Auki levitettynä huivi on kuin peitto, joka ajaa kotiin unohtuneen neuletakin virkaa.

Kyläilyn jälkeen teki vähän tiukkaa palata omaan 70-luvun kerrostaloon. Onneksi voi unelmoida ja haaveeni ehdottomasti onkin vielä joskus asua vastaavassa Helsingin helmessä. Kiitos ihanalle Ullalle koti-inspiraatiosta!

Boutique Rosa -arvonnan voittaja

Suosikkinne eilen päättyneen Boutique Rosa -arvonnan tuotteista tuntui olevan messinkinen Madam Stoltz -vaasi. En ihmettele, siihen taisin itsekin ihastua ensimmäisenä (kuten huomaatte, en myöskään saa pidettyä siitä kameraa irti). Yksi teistä pääsee verkkokauppaan ostoksille lahjakortin kanssa, ja arvonnan onnellinen voittaja on kolmoskuvaa äänestänyt Annika. Paljon onnea! Laitan sinulle sähköpostia. Arvontapostauksessa näkyvien tuotteiden lisäksi Boutique Rosa on tietysti pullollaan kaikkea muutakin kaunista ja valikoima näyttää kasvavan koko ajan. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja Boutique Rosan Sannalle!

Eat your greens and buy yourself flowers

Eat your greens and buy yourself flowers. Tämän ohjeen mukaan on hyvä elää. Vaikka en nauti niistä ruokakauppareissuista, kun pitää kävellä maratonin verran markettikäytäviä löytääkseen kaikki kaapista loppuneet tylsät välttämättömyydet ja sen jälkeen kantaa ne selkä vääränä kotiin, rakastan mennä ruokakauppaan, kun on tarve on ostaa ”jotain kivaa yhdelle illalle”. Erityisen mielelläni menen fiilistelemään Stockan Herkkuun. Tälläkin kertaa kauppa valitsi ruoan puolestani: kahden euron parsanippu heti sisääntulon ruokakärryssä päätyi heti foodien koriin.

Rakastan Herkussa myös ulkomailta tuttua ajatusta, että ruokaostosten lomassa voi pysähtyä suupalalle ja lasilliselle. Lisäksi pidän tavaratalon kukkatarjonnasta ja väitän, että hinta-laatusuhteeltaan kaupungin paras liljakimppu löytyy Stockalta: kolmen liljan pitkään säilyvä ja näyttävä kimppu irtoaa reilulla kympillä. Nyt hullaannuin kuitenkin freesioista, joita oli hääkimpussanikin. Freesioiden pitäisi myyjän mukaan kestää sen, minkä liljojenkin, eli lähes parisen viikkoa. Samalla muistin hankkia leikkokukkaravinnetta, pullossa sitä saa yllättävän harvasta paikasta.

Muistattehan ystäväiset, että tänään on viimeinen päivä osallistua Boutique Rosa -lahjakortin arvontaan. Onnea matkaan! Vastailen kommentteihin illalla, kun olen suorittanut sunnuntain brunssivelvollisuudet.

Matkainspiraatiota

Yhteistyössä Ostohyvityksen kanssa

Talviloma meni vähän ohi suun, mutta sitäkin enemmän mielessä on jo kesäloma. Niin ihana kuin Suomen kesä parhaimmillaan onkin, en osaa kuvitella, että en käyttäisi vapaata edes osittain matkustamiseen. Reissuista haaveileminen ja niiden suunnitteleminen on samalla lempijuttujani kotona. Usein hetkeen liittyy Mondo-matkalehti tai saman sarjan matkaopas.

Matkahaaveita tietysti riittää, mutta kohteista muutama on aina vuorollaan erityisesti mielessä. Viime aikoina olen ollut inspiroitunut Portugalin Lissabonista ja Sintrasta, Pohjois-Espanjan ja Etelä-Ranskan kiertomatkasta, basaarien Istanbulista sekä rauhoittavasta Islannista. Perinteinen Kioto houkuttelee kevään kirsikankukkaloistolla ja japanilaisella ruoalla. Rantakohteista Sri Lanka vaikuttaa, jos nyt ei koskemattomalta, niin vielä sopivan autenttiselta.

Saan kohteisiin Mondon lisäksi inspiraatiota Divaanin kuukauden kohde -poiminnoista. Olen ottanut tavaksi irrottaa sivut erikseen, jotta matkakuumeen yllättäessä ei tarvitse plärätä seitsemää sisustuslehden vuosikertaa löytääkseen tietyn matkailuaiheisen sivun. Alla olevasta televisiokuvasta huolimatta Folke West -tallenteet eivät liity tapaukseen.

Kaukokaipuun kourissa päätimme tänä kesänä matkustaa Euroopan ulkopuolelle. Matkaguru Adalmina’s Secretin Sri Lanka -postauksia lukiessani muistin toisenkin Intian valtameren saaren, Malediivit. Google-armas tiesi kertoa, että nykyään Malediivit ja budjettimatka mahtuvat samaan lauseeseen. Yksityiset ökyresortit eivät enää ole ainoa vaihtoehto, sillä maa vapautti muutama vuosi sitten paikallisten majoitustoiminnan. Venematka paikallissaareen maksaa euron ja sitä rataa. Ajattelimme, että nyt jos koskaan Malediiveille kannattaa mennä, sillä saarten uppoaminen on valitettavan todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Varasimme jälleen kaikki hotellit Ostohyvityksen kautta ja siitä tuli mieleeni muistuttaa suomalaispalvelusta teitäkin. Rekisteröityminen on ilmaista ja sen jälkeen omista verkko-ostoksista saa rahaa takaisin. Tarjolla on runsaasti hotelli- ja muita matkailupalveluja, kun taas lehdet-kategoriasta löytyy niin Mondo kuin Divaanikin. Yhteensä Ostohyvityksen piirissä on yli 500 verkkokauppaa sisustuksesta ja designista esimerkiksi muotiin ja kauneuteen. Verkko-ostamista suosivalle palvelu kerryttää mukavaa summaa yhden klikkauksen vaivalla. Parasta on, ettei hyvitys tarkoita epämääräisiä kanta-asiakaspisteitä, vaan silkkaa fyffendaalia eli hilloa eli hynää.

Lukijoilleni sain luvan jakaa edun: kun liityt Ostohyvitykseen uutena käyttäjänä blogini kautta ja teet vähintään 25 euron ostoksen palvelun välityksellä, saat hyvityksen lisäksi kaupan päälle 10 euron S-ryhmän lahjakortin. Liittymisaikaa on 31.4. asti ja ostos on tehtävä liittymispäivästä kolmen kuukauden sisällä. Liittyä kannattaa siis heti tässä kuussa, mutta ostoksen voi tehdä ihan rauhassa myöhemminkin, kun se tulee ajankohtaiseksi.

Pinkeistä liljoista kaunis kiitos ystävälle – kimppu eksotiikkaa sopii täydellisesti surffimaisemista haaveilevan kotiin. Mikä kesälomareissumeininki siellä on?

Keittiössä tapahtuu

Kuulkaa, nyt tapahtuu keittiörintamalla. Kun muutimme asuntoon syksyllä 2011, olin riemuissani, että edelliset asukkaat jättivät meille vuonna 2008 remontoidun neutraalinvärisen laadukkaan keittiön, jonka kanssa tulisimme toimeen, ja johon ei heti tarvitsisi hassata remonttibudjettia. Kuitenkin pikkuhiljaa, kun asetuimme taloksi, toisten valitsemat materiaalit alkoivat yhä enemmän pistää silmään, vaikka järki yritti kuinka harata vastaan. (Jokainen tietää, kumpi esteetikon maailmassa lopulta voittaa, järki vai tunteet. Niinpä tarina jatkuu.)

Erityisesti meitä molempia häiritsee keittiön punertavan kirjava laminaattitaso. Tasossa itsessään ei ole mitään vikaa, se ei vain yksinkertaisesti tunnu meidän tyyliimme ja kotiimme omalta. Olemme puineet keittiön kohtaloa nyt 3,5 vuotta ja käyneet läpi kaikki vaihtoehdot jokaisesta näkökulmasta koko keittiön uusimisesta keittiön osittaiseen remontoimiseen ja jopa asunnon vaihtamiseen remonttikuumeen kourissa.

Todennäköisesti missä vain äänestetään paremmin kuin eilisissä vaaleissa, mutta ainakin perheemme hallitusta voin onnitella tuoreesta, hyvästä ja yksimielisestä päätöksestä: olemme päättäneet päivittää keittiön pienellä pintaremontilla. Kustannukset pysyvät kurissa, kun keittiön edelleen hyväkuntoiset rungot, välitila ja kodinkoneet säilyvät samoina, vain liesi vaihdetaan monestakin syystä induktioon. Tason vaihdon lisäksi selvitämme mahdollisuutta vaihtaa ovet valkoisiin vetimettömiin ja piilottaa vetolaatikot yhden oven taakse ilmeen rauhoittamiseksi.

Taso, josta koko ajatus lähti, on valittu ja valintamme on valkoinen Carrara-marmori. Kuulen piuhoja pitkin huolestuneet huokauksenne marmorin vaikeahoitoisuudesta, mutta pelottelusta huolimatta olemme päätymässä aitoon, samaan aikaan trendikkääseen ja klassiseen italialaismateriaaliin. Jos eteläeurooppalaiset voivat elää marmorin kanssa punkkuineen, tomaatteineen ja sitrushedelmineen, niin voimme mekin. Saimme kotiin testipalan, enkä saanut siihen koekeittiössäni jäämään yhtään tahraa. Toki sitrukset ja muu hapan voi jättää pintaan vaaleita laikkuja ja kyllä, nämä laikut huomaa, kun aurinko osuu oikein akselilleen ja kun itse on millilleen oikeassa kyyryasennossa suurennuslasin kanssa, mutta ainakaan tässä huushollissa ei eletä niin.

Olen muutenkin sitä mieltä, että elämä saa näkyä ja marmorin kirjava pinta antaa mahdollista pientä laikukkuutta hyvin anteeksi. Kesämökin marmorinen pikkupöytä ei ole mennyt vuosissa (vai vuosikymmenissä?) miksikään ja saman rohkaisun sain arvostamaltani sisustajalta, myös marmoria keittiöönsä valinneelta Alexalta. Carrara-marmorin puolesta puhuu myös yhteensopivuus harmaan välitilan kanssa. Tällaisilla suunnitelmilla tervetuloa seuraamaan tätäkin prokkista!

Tuoksukynttilöiden kokoelma

Tuoksukynttilät ovat oma heikko kohtani ja kerään niitä paljon mieluummin kuin hajuvesiä. Iholle riittää yksi yksi tuoksu, kodin tuoksujen valikoima saa olla laajempi. Käytän kynttilöiden ohella huonetuoksuja, mutta kokonaisvaltaisen tunnelman luomisessa elävä tuli on ehdoton.

Ilman liekkiäkin tuoksukynttilät ovat suosikkiyksityiskohtiani sisustuksessa ja usein ne muistuttavat matkoista. Pariisi on tuoksukynttilöiden kiistaton pääkaupunki. Esimerkiksi Avec Sofien alakerrassa on aivan ihana tuoksukynttiläkauppa Nose, kun toisilla meillä on Siwa tai kolmostuoppeja tarjoava kiinalainen. Tuoksukynttilöihin liittyy aina ihan erityinen ostokokemus silkkipapereineen, laatikoineen ja paperipusseineen.  Käytön jälkeen kaunista kippoa ei tulisi mieleenkään heittää pois, vaan se voi jatkaa elämäänsä tuikkukippona, kynätelineenä, pienenä kukkamaljakkona, kylppärin pumpulipurkkina, minä vain.

Omaan kokoelmaani kuuluu Diptyque, Balmuir (saatu blogin kautta), Byredo, By Malene Birger, Skandinavisk (saatu blogin kautta Sisustuksen Koodista), Black&White ja Jo Malone. Pidän kaikista tasapuolisesti, rakkaita lapsia ei voi arvottaa. Voimakkain tuoksu taitaa olla Jo Malonessa. Balmuir taas on miellyttävän mieto eli se sopinee parhaiten tuoksuherkälle. Kerrallaan suosittelen polttamaan vain yhtä kynttilää seesteisen tuoksumaailman luomiseksi ja ainoastaan muutamia tunteja kerrallaan.

SodaStream ja Soda Bar -inspiraatiota

Yhteistyössä SodaStreamin kanssa

Helou kesä ja kuplat! Huippustailaaja Minna Jones Time of the aquarius -blogin takaa on stailannut SodaStreamille herkullisia ja hyväntuulisia juhlakuvia.

Olen mukana SodaStreamin Soda Bar -kamppiksessa, koska olen sitä mieltä, että hyvät kuplat eivät tule ainoastaan Champagnen alueelta – ne tulevat myös Suomesta omasta kotikraanasta.

Tässä talossa juodaan SodaStreamia joka ikinen päivä, useimmiten tuoreen sitruunan tai limen kanssa. Koska kuplavettä menee jano- ja ruokajuomana paljon, saman pullomäärän kantaminen kaupasta ei ole ainakaan meillä ekologisesti eikä taloudellisesti vaihtoehto, puhumattakaan siitä, että pullot pitäisi vielä kantaa hissittömän talon ylimpään kerrokseen.

Paitsi arkeen SodaStream sopii myös juhlaan, kuten Minnan Soda Bar -kuvista näkyy. Soda Barin idea on, että vieraat voivat toimia baarimestareina ja loihtia omia juomia tuoreista hedelmistä, marjoista ja yrteistä sekä makuvesi- ja virvoitusjuomatiivisteistä.

Yhdestä hiilihapotuspatruunasta tulee noin 60 litraa juomaa. Saa todella olla salil eka, salil vika, että saman määrän pulloja jaksaa juhlien jälkeen palauttaa kauppaan. Soda Bar sopii koristeltavaksi juhlan teeman ja värityksen mukaan samaan tapaan kuin herkku- tai karkkibuffakin.

Perustan myöhemmin oman Soda Barin ja kerron, miten tuunaan itse kesäpäivän parvekejuomat. Samassa yhteydessä järkkään teille kivan arvonnan.

SodaStreamin Facebook-sivuilla on myös toinen kesäkisa, johon kannattaa osallistua jo nyt: SodaStream Soda Bar reissaa kesällä suomalaisten juhlissa. Pirteään kesäkisaan voi osallistua 30.3.–17.5. välisenä aikana SodaStreamin Facebook-sivuilla. Pääpalkintona kolmelle juhlan järjestäjälle oma SodaStream Soda Bar lisukkeineen juhliin ja yhdeksälle SodaStreamin juhlasetti. Juhlat on järjestettävä ajalla 30.5.–30.7.2015.

Kuvat/photos: SodaStream, styling by Minna Jones, Time of the aquarius

IKEA-klassikot kotiin

Jotenkin on sellainen bon voyage -fiilis, että olen kantanut ennenkin kotiin tämän IKEA-satsin, valkoiset säilytyslaatikot ja orkidean.

Tiedoksi muillekin pahvisia KASSETT-laatikoita suosiville, että sarja loppuu ja viimeisiä myydään nyt alennuksella pois. Toinen suosikkini on kannellinen ja pinottava PLUGGIS, joissa meillä on säilössä muun muassa siivousaineet.

Tyyny pitäisi vaihtaa uuteen noin kahden vuoden välein ja siksi koukkasimme myös makuuhuoneosaston kautta. Pään ja niskan muotoihin mukautuva viskoelastinen MÅNVIVA-vaahtomuovityyny tuntuu jo yhden yön jälkeen omalta ja tavallista tyynyä tukevammalta.

Ihmiskoe, voiko IKEAsta poistua ilman yhtäkään heräteostosta, ei onnistunut tälläkaan kertaa. Sushin ja läpinäkyvän muovin ystävänä en voinut olla nappaamatta mukaan näitä syömäpuikkoja.

Oman kodin mattomarkkinat

Olen viime aikoina hokenut, miten liian kova ja kylmä graafisuus on alkanut tuntua omassa kodissa vieraalta, vaikka klassista mustavalkoisuutta rakastankin. Tästä syystä en ole tuntenut olohuoneen mustavalkoraidallisen maton ja harmaan sohvan yhdistelmää kodikkaaksi. Pidän molemmista yksittäisinä elementteinä ja näyttäväthän ne freessiltä, kuten Raitamaton raikastama olohuone -postauksesta näkyy. Silti pari yhdessä ei huokunut sellaista lämmintä tunnelmaa, jota itse kaipaan oleskelutilaan.

Sain yksi päivä päähänpiston kokeilla työ-/vierashuoneen mattoa olohuoneeseen ja katsoa, miten hiekansävy toimii harmaan kanssa. Yllätyksekseni en vain pitänyt sävyjen yhdistelmästä, vaan tykästyin juuri kyseiseen mattoon uudella paikallaan. Kooltaan pienempi matto ei näyttänytkään nukkekodin matolta kolmenistuttavan sohvan edessä! Makuuhuoneen raheilla mallasin, miten hyvin maton päälle sopisi kontrastiksi musta sohvapöytä. Ainakin toistaiseksi vanha kunnon valkoinen Hay Tray Table jatkaa silti roolissaan. Unohdin vain tähän hätään kuvata sen, koska niin kuin kaikki sisustushepuleita saavat tietävät, kohtauksen kourissa ajatus ei kulke kirkkaasti.

Vastavuoroisesti kokeilin olohuoneen raitamattoa pikkuhuoneeseen, vaikka olin jälleen varma, että eihän se sopisi – koon täytyisi olla liian iso. Vaan kuinka kävi, matto mahtuu hyvin ja näyttää uudessa tilassa paljon lämpimämmältä. Silmänkääntötemppu johtunee siitä, että puhdasta valkoista vasten maton luonnonvalkoisuus näyttääkin pehmeältä ja kodikkaalta. Raitamatossa häiritsi olohuoneen kohdalla myös levottomuus, kun kaverina oli liuta kirjavia tyynyjä. Tässä huoneessa sitä vaaraa ei ole, kun Gervasoni Ghost -henkinen DIY-sohva on seesteisen yksivärinen valkoisella pellavalla.

Raitamatto on CarpetVistan Dorri Stripe -villamatto koossa 140×200 cm ja hiekanvärinen Ellos Home Bryne-villamatto koossa 120×180 cm. Olen ollut mattoina molempiin oikein tyytyväinen. Miten hyvä fiilis voikaan tulla oman kodin mattomarkkinoista: uusi mieluisa ilme ilman euronkaan ostosta. Onko teistä parempi näin vai olisitteko pitäneet vanhan järjestyksen?

IKEA NIPPRIG ja kesän kutsu

Menin huomaamaan inspiroivassa Coffee table diary -blogissa IKEAn NIPPRIG -malliston ja ihastumaan kollegan tavoin tunnelmiin. Kuvat kiteyttävät hyvin tämänhetkisen mielentilan: kesän odotuksen, matkakuumeen ja kaukokaipuun.

Sen olotilan, kun aurinko porottaa iholle ja ainoat äänet ovat tuulessa havisevat lehdet ja sirittävät sirkat. Kun on varpaat hiekassa, hiukset kosteudesta kiharalla eikä tietoa viikonpäivästä.

Käsin punotut tuotteet ovat syntyneet yhdessä vietnamilaisten ja indonesialaisten käsityöläisten kanssa ja niissä on käytetty perinteisiä punontatekniikoita ja uusiutuvia luonnonmateriaaleja, kuten bambua, meriheinää ja vesihyasinttia. Aasialaisen eksoottisuuden, luonnonläheisen safarityylin ja skandinaavisen värimaailman liitto on todella onnistunut. Tässähän alkaa pikkuhiljaa partsihommatkin kiinnostella. NIPPRIG-erikoismallisto tulee nettisivujen mukaan myyntiin toukokuussa.

Kuvat / photos: IKEA.

Kevätsiivousta ja vaatehuoltoa

Ihana hirveä kevätsiivous. Ajatus nurkkien nuohoamisesta on toisaalta puhdistava ja innostava, mutta jos nyt ihan totta puhutaan, onhan ihmisellä parempaakin tekemistä kuin hillua pölyhuiskan varressa. Nykypäivän marttana motivoin itseäni The Laundress New York -tuotteilla.

Ikkunoiden pesua välttelen vielä, mutta kylppärin suihkukaapin kalkkitahrat saavat tässä rytäkässä kyytiä. Olen tuskaillut asian kanssa loputtomiin, kokeillut monia eri aineita ja rukoillut apua Googlesta, kunnes tajusin kokeilla Akron Taikasientä. Yksikään fysiikan Nobel ei tunnu enää miltään, kun ihmiskunnassamme on henkilö, joka on keksinyt Taikasienen. Taikasieni on ainoa, joka on tepsinyt paitsi suihkuseiniin myös tiskialtaan pinttyneisiin tahroihin ja Eames DSR -tuolien sormenjälkiin. Ylistän!

Keväthuoltoon kuuluu myös kasmirneuleiden laittaminen talviteloille, vaikka huivien kautta jatkan vielä. Helppohoitoiselle kasmirille riittää tuuletus käytön jälkeen, mutta sesongin vaihtuessa haluan pestä neuleet, jotta ne on raikas ottaa käyttöön taas syksyllä. Pesemiseen käytän villalle tarkoitettua pesuainetta ja hellävaraista käsinpesuohjelmaa ilman linkousta. Kuivaan neuleet vaakatasossa venymisen estämiseksi ja lopuksi poistan nypyt Arelan kasmirkammalla.

Hei hei! Ei tule hetkeen neuleita ikävä, vaikka oikeasti varmaan tuleekin. Kun on kasmirneuleisiin tottunut, ei osaa käyttää enää muita (parempi, etten ainakaan sano sanaakaan akryylista). Pärjään hyvin vain kahdella neuleella, mutta mustan ajattelin vielä hankkia harmaan ja nuden neuleen kaveriksi. Säilytän kenkien- ja vaatteidenhuoltotuotteet shoe polish -laatikossa. Arsenaaliin kuuluu myös OBH Nordican nypynpoistaja, joka on mainio kasmiria vähemmän herkille materiaaleille.

Iloisia uutisia: Homevialaura ja Asennemedia

Iloisia uutisia! Homevialaura on saanut kunnian liittyä osaksi Asennemediaa. Asennemedia on itsenäisten bloggaajien verkosto, joka kokoaa yhteen tyyli-, hyvinvointi-, sisustus- ja ruokablogeja, joita yhdistää asenne, energia ja inspiraatio. Homevialaura pysyy jatkossakin samassa osoitteessa ja tyylilleen uskollisena. Myös kaikki päätäntävalta sisältöjen suhteen pysyy täysin omissa käsissäni, eli en menetä pisaraakaan vapauttani, mutta saan uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja hyvien tyyppien tukiverkoston ympärilleni. Asennemediassa on mukana Jonnamaista, Luukkuja, 5Kulma, Carefree Casualness, Wellberries, Uusia Tuulia, Vaimomatskuu, Lifted, Hyvän olon kokki, Yellow mood ja Get Fit, Stay Healthy.

Teen jatkossakin itsenäisesti yhteistyötä omien yhteistyökumppanien kanssa, mutta Asennemedian kautta saan mahdollisuuden tarttua myös muihin, juuri minulle sopiviin prokkiksiin. Tämä on sitä, mitä olen kaivannut bloggaamiseen: uusia inspiroivia tuulia ja motivoivia haasteita, jotka pitävät mielen virkeänä ja auttavat kehittymään, mutta jotka eivät kahlitse millään tavalla. Samalla jatkan omaan tapaani ja tahtiini muita postauksiani ennen kaikkea oman kodin sisustamisesta, mutta myös urbaanista ja nautinnollisesta elämäntavasta, matkustamisesta ja tyylistä. Kiitos Asennejengi ja lukijat, kun olette siellä – tästä on hyvä jatkaa!

(Kuva: Sami Jämsen)

Boutique Rosa -arvonta

Yhteistyössä Boutique Rosan kanssa

Uskomme, että kodistaan ja itsestään huolehtiminen on yksi askel lähemmäksi harmonista ja onnellista elämää. Haluamme kuitenkin, että liikkeestämme välittyy välittämisen arvot kaiken materiaalisen takana.

Näin kauniisti kirjoitti Boutique Rosan Sanna yhteydenottoviestissään ja löysimmekin heti yhteisen sävelen. Boutique Rosa on uusi verkkokauppa, jonka skandinaavisuutta ja eksoottisuutta todella kauniisti yhdistelevään valikoimaan kuuluu sisustusta, koruja, vaatteita ja kosmetikkaa pohjoismaalaisilta merkeiltä, kuten Tine K, Madam Stoltz ja Pipol’s Bazaar. Boutique Rosan verkkokauppa ja showroom sijaitsevat Ruotsissa, mutta putiikki toimittaa myös muualle Eurooppaan ja Suomeen – yhteydenotonkin sain kotoisasti suomen kielellä.

Yhteistyön merkeissä sain valita tuotteita verkkokaupan valikoimasta ja mahdollisuuden järjestää teille kivan arvonnan. Osallistu arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen viimeistään sunnuntaina 26.4.2015, mikä neljästä kuvasta tuotteineen on sinun suosikkisi ja voit voittaa lahjakortin Boutique Rosa -verkkokauppaan (arvo 500 SEK eli noin 50 €).

1. Cozy Room -simpukkakoristepallot.

2. Pipol’s Bazaar Diagon -kosmetiikkalaukku ja Maria Åkerberg -luonnonkosmetiikkaa.

3. Kolmen mustan Cozy Room -bambulaatikon sarja.

4. Madam Stoltz -vaasi messinginvärisenä.

Voit myös kertoa kommentissa, onko suosikkisi jokin muu verkkokaupan valikoimasta tutustumalla Boutique Rosan muihin ihaniin tuotteisiin. Onnea kaikille tasapuolisesti!

Pääsiäispaloja

Rentouttavaa pääsiäistä! Tämän huushollin pääsiäiskoristeet ovat tässä. Ei ole tonttuja jouluna eikä tipuja pääsiäisenä. Pullo punkkua ja ruukku rosmariinia on omaan makuuni. Messinginvärinen vaasi on ihanasta verkkokaupasta, Boutique Rosasta, jonka kanssa meillä on tiedossa pian kivoja yhteistyöjuttuja ja jotain teillekin.

Pääsiäisen vapaat on loistava aika reissata (tai sitten vähemmän loistava, kun ajatellaan sesongin tuplahintoja ja ruuhkia). Usein huomaammekin viihtyvämme pääsiäisen kotimaisemissa rentoutuen ja syöden. Pääsiäisen aikana on aina pakko saada jotain keväisen raikasta, kuten parsasalaattia valkkarin kanssa, sekä jotain perinteisen tuhtia, eli tietysti lammasta yrttiperunoilla, minttukyytelöllä ja punkulla. Tänään jatkamme ruokajuhlaa israelilaisissa tunnelmissa ystävien tekemällä shaksukalla, josta on aikoinaan postannut ainakin Eeva Kolu Kauhaa ja rakkautta -blogissaan.

Pienimmät kirkkaat Iittala Jars -purkit ovat kiikkuneet ostoslistallani vuoden, mutta melkein nukuin onneni ohi, sillä sarja on loppumassa. Ehdin onneksi ale-apajille nappaamaan kolme kipaletta ja valkoiset Fiskars Coconut -sakset päälle. Jars on mainio purkki siksi, että sormisuola ja sokeri säilyvät niissä ilmatiiviin kannen alla hygieenisesti, mutta kauniit purkit on ilo nostaa sellaisenaan suoraan kattaukseen.

En ole leipojatyyppi pääsiäisenä sen enempää kuin muulloinkaan, mutta onneksi on sellaisia jälkiruokia, kuin luvattoman helppo, kolmen raaka-aineen lemon posset – täydellisen raikas pääsiäiseksi. Lehtijutuissa haastateltavilta kysytään usein, mitä heillä täytyy aina olla jääkaapissa. Meillä se on sitruuna, avokado, valkosipuli, oliiviöljy ja parmesan (näistä viidestä syntyy myös suosikkitahnani leivän päälle). Lusikoin jokseenkin mielelläni myös Marks & Spencerin herkkuosaston lemon curd -sitruunatahnaa croissanttien kanssa.

Paras pääsiäisateria on kuitenkin tässä: kolmen ruokalajain annos kahdella keittiön tervehdyksellä. Kiitos Ben & Jerry’s – teitte tällä lähetyksellä pääsiäisestäni joulun. Korvapuustilta ja piparitaikinalta maistuva Cinnamon Buns on niin hyvää, että itkettää. Muistakaa herkutella!

Balmuir-showroomin avajaiset Lauttasaaressa

Onpa kiva, ettei enää ”tarvitse” lähteä Pariisiin messuille nähdäkseen Balmuirin valikoiman koko komeudessaan. Nyt sen voi nähdä kotoisasti Helsingin Lauttasaaren uudella showroomilla. Onnea ja tervetuloa kaupunkiin!

Avaijaisissa oli käytetty erityisen kivasti hyödyksi coolereita: niissä oli tarjolla pienet pienet skumppa- ja virvokepullot ja ne toimivat myös ruukkuina orkideoille ja puksipuulle. Kensington-lyhdyt taas sopivat paitsi kynttilöiden polttamiseen myös kukkakimppujen maljakoiksi. Hyvä idea kevään valmistujaisiin ja muihin juhliin. Peilistä pilkistää seuralainen Inspired by love.

Tekstiiliuutuuksien ohella kiinnostavin uusi aluevalloitus on Balmuirin lasit ja kristallit kynttilänjaloista kannellisiin tarjoilukulhoihin. Kristallilasit ja kaikki baarikärryihin liittyvä, joita me nykynuoriso pidimme mummona vielä hetki sitten, onkin nyt trendikkäintä, mitä kuvitella saattaa. Ja silti vahvasti ja viehättävästi kiinni arvokkaissa perinteissä.

Lasien ja kristallien hankkimista täytyy käsittääkseni jaksaa vielä odottaa, mutta makupaloja näkee showroomilla jo nyt. Omaksi suosikikseni nousi upeasti muotoiltu viinilasi.

Ja ystäväiset, Balmuirin puolesta myös te olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan uuteen showroomiin ja tekemään löytöjä mallistosta keskiviikosta perjantaihin 8.-10.4. klo 8-19 osoitteeseen Itälahdenkatu 18 A, Lauttasaari. Avajaisissa poistetaan myös mallikappaleita. Maksuvälineenä käyvät käteinen ja pankkikortti.

Viikon kysymys: mistä palasista lähtisit nyt rakentamaan sisustusta?

Mistä palasista lähtisit rakentamaan sisustusta, jos se pitäisi aloittaa lähes tyhjästä?

Ah, tämä on todella herkullinen lukijakysymys, jota pohdin kroonisen sisustus- ja remonttikuumeen kourissa usein. En sanoisi, että sisustus pitäisi aloittaa alusta, vaan että niin saisi tehdä. Näin 3,5 vuoden jälkeen sormet jo syyhyäisivät kovasti. Olen löytänyt tyylini, joten sisustuksen perusta säilyisi samana. Kuitenkin vuosien aikana maku väistämättä vähän muuttuu, tarkoitan jalostuu, joten pieniä viilauksia tulisi luonnollisesti tehtyä.

Aloitetaan lattiasta, mielestäni asunnon tärkeimmästä määrittäjästä. Olen todella tyytyväinen nykyiseen valkoiseen lattiaamme (Pergon valkoinen saarni-sävyinen laminaatti), mutta seuraavaksi valintani olisi vaihtelun vuoksi asteen lämpimämpi sävy. Vaalean puunsävyisestä lattiasta valkoiset huonekalut, joita meillä on paljon, nousisivat kauniimmin esille. Haaveilen erityisesti kalanruotoparketista.

Seinät pitäisin raikkaan valkoisina. Päävärit olisivat edelleen valkoinen, musta, hiekka ja harmaa. Sisustuksen osalta makuni on yksinkertaistumassa entisestään. Lisäisin uuteen sisustukseen klassisuutta sekä lämpöä ja vähentäisin kuoseja ja skandinaavikodeille tyypillistä kovaa graafisuutta. Olen alkanut kokea useat kuviolliset tyynynpäälliset ja matot samassa tilassa liian levottomaksi. Lähtisin hakemaan rauhaa ja harmoniaa yksivärisillä tekstiileillä suosien entistä enemmän pehmeitä murrettuja sävyjä ja ylellisiä luonnonmateriaaleja pellavasta kasmiriin.

Keittiöstä haluaisin todella minimalistisen, silti tunnelmaltaan rennon bistromaisen. Sohvaksi valitsisin pellavaisen Hakolan Filipan kaveriksi Gervasonin Ghost-tuolille – myös muut nykyiset design-tuolit saisivat paraatipaikat. Marmoria toivoisin johonkin tilaan lattiaan tai tasoksi. Sisustus, jota lähtisin nyt puhtaalta pöydältä rakentamaan, olisi siis yhdistelmä modernia raikkautta, rentoa klassisuutta, yksinkertaista harmoniaa, ripaus eksoottisuutta ja pariisilaisia tuulahduksia.

Kuvat/photos: 1. & 3. Slettvoll 2. Rishi Sæther, Norm Architects Copenhagen 4. BOSTHLM.

Onnellisuusprojekti

Blogeissa kohistiin vuosi pari sitten Gretchen Rubinin Onnellisuusprojekti-kirjasta. Unohdin sittemmin koko kirjan, kunnes vähän aikaa sitten näin sen myyjäisissä 50 sentillä. Sopivasti hihhulina haluan ajatella, että kohtalo tiputti kirjan eteeni ilman, että kukaan muu ehti huomata sitä.

Eniten pidän kirjassa siitä ajatuksesta, että kirjoittaja lähtee etsimään onnellisuutta vallitsevasta tilanteesta, muuttamaan omaa elämäänsä muuttamatta sitä. Se, että länsimaalaisen ihmisen tarvitsisi aina irtisanoutua oravanpyörästä ja paeta Balille löytääkseen onnellisuuden, on saanut omassa päässäni jo vähän koomiset mittasuhteet. (Joudun tosin myöntämään, että haluaisin itsekin Balille, mutta ihan muista syistä, vaikuttaa vain kivalta matkakohteelta.)

Kirja pistää ajattelemaan omaa jokapäiväistä arkea, omaa asennetta, ajankäyttöä, suhtautumista ja valintoja. Onnellisuuteen ei tietenkään ole yhtä väylää, vaan jokaisen on tajuttava omat onnelliseksi tekevät asiat. Sana projekti kalskahtaa suorittamiselta ja sitä henkeä kirjassa ajoittain onkin. Kuitenkin helppolukuinen kirja on pääasiassa rennolla, käytännönläheisellä, elämänmakuisella ja kevyellä tavalla ajatuksia herättävä.

Sisustajana olen alusta asti kiinnittänyt huomiota kirjan kotiin viittaaviin kohtiin. Gretchen aloittaa onnellisuusprojektinsa puhtaalta pöydältä, siivoamalla kaappinsa. Tästä en voisi olla enempää samaa mieltä. Se, että  niinkin henkilökohtainen tila, jossa vietämme merkittävästi aikaa, on hyvässä järjestyksessä ja viihtyisä, edesauttaa merkittävästi ajatuksen kulkua, vähentää kotitöihin kuluvaa aikaa ja vapauttaa tunteja muuhun mieleiseen.

Kirja on jaettu kuukausittaisiin teemoihin. Huhtikuun teema, kuinka ollakaan, on ota rennommin. Sopii mainiosti viime aikoina ylikierroksilla käyneelle bloggaajalle. Pahoittelut muuten pienestä postaustauosta, nyt tuntuu taas hyvältä aloittaa uusi kuukausi.

Gretchen Rubin tulee onnelliseksi kirjoittamisesta, erityisesti, jos se tapahtuu Jo Malone -tuoksukynttilän valossa. Tässä kohtaa meillä on newyorkilaiskirjailijan kanssa paljon yhteistä. Mistä sinä tulet onnelliseksi?

Viikon kysymys: missä vaatteissa hengaan kotona?

Elämän aakkosista on luonteva jatkaa kysymyspostauksella. Olen saanut aikaisempiin postauksiin muutamia kysymyksiä ja ajattelin käsitellä ne postaus kerrallaan noin kerran viikossa. Aloitetaan Noora&Noora-kaksikon kysymyksillä, ensimmäisenä liittyen kotivaatteisiin.

Missä vaatteissa Pinterest-kuningatar hengaa himassa?

(Ensinnäkin, kiitos kysymyksenasettelusta.) Vaihdan saman tien kotivaatteet, kun tulen töistä. Hengaan rennoissa ja mukavissa, mutta siisteissä vaatteissa. Rikkinäiset ja likaiset lumput eivät mielestäni kuulu edes kotihengailuun tai ainakin itselläni on niissä tulee nuhjuinen ja epämukava olo, vaikka olisin yksin. Värejä en osaa käyttää kotivaatteissakaan, vaan suosin mustaa, valkoista ja harmaata.

Vakioyhdistelmä on verkkarit t-paidalla ja hupparilla, tai mustat legginsit pitkällä collegepaidalla. Legginssit tyrmään täysin muussa pukeutumisessa, mutta himassa viihdyn ne päällä, kunhan kangas on yksivärisen mustaa ja paksun napakkaa. Lisätäkseni kalsaripostauksen glamouria kerron, että suosikkilegginssit ovat Lidlin urheiluvaatesarjaa neljällä eurolla. Muuten suosin kotipukeutumisessa ketjuliikkeitä, kuten H&M ja Lindex. Niistä löytyy edullista ja hyvää perusrompetta, kun kotivaatteissa en näe syytä panostaa arvokkaampiin brändeihin. Vaatteen mallin täytyy kuitenkin olla kohdillaan, samoin materiaalin. Mieluisin on hengittävä puuvilla.

Klassikkopostaus: elämäni aakkoset

A – AIKAKAUSLEHDET Aikakauslehdillä on tärkeä rooli omassa rentoutumisessa ja samalla ruokin niillä janoani pysyä kärryillä ilmiöistä. Haluan lehteni paperisina ja lukemisen jälkeen leikkaan parhaita paloja talteen. Leikekirjojen ja moodboardien tekeminen on mahdollisesti maailman terapeuttisinta.

B – BEN&JERRY’S En ole keksien ja karkkien perään, vaan tyydytän makeanhimoni jäätelöllä. Nämä elämäni miehet ovat antaneet iloiselle herkuttelulle kasvot vastapainoksi nykyajan tiukkapipoiselle terveysintoilulle. Olen siinä määrin Ben&Jerry’s-fani, että tein seitsemän vuotta sitten mainonnan ja yritysviestinnän opinnäytetyöni brändiin Suomessa kohdistuvista mielikuvista. Rakastan myös muita kunnon jäätelöitä.

C – CAFE Elämäni tärkein koossa pitävä voima ja suurimmat tunteet herättävä juoma on aamukahvi. Olen hirvein versio itsestäni, jos en saa aamukahvia, ja jos menen yöksi poikkeukselliseen paikkaan, varmistan aina etukäteen kahvin saatavuuden. Sumpin on oltava tummapaahtoista maidolla, mielellään lämmitetyllä ja vaahdotetulla.

D – DESIGN-TUOLIT Rakkaimmat huonekaluni ovat ehdottomasti tuoleja, niissä en tekisi koskaan sisustamisessa kompromisseja. Onnekseni olen jo päässyt toteuttamaan monia tuoliunelmia. Seuraava haave on Harry Bertoian Wire-tuoli.

E – ELÄMÄSTÄ NAUTTIMINEN En ole hurlumhei-tyyppi, joka elää koko ajan kuin viimeistä päivää, mutta silti olen ehdottomasti elämästä nauttija. Reissaan rahoilla, jotka joku muu sijoittaisi. Syön ravintolassa, vaikka saman tekisi kotona. Tilaa samppanjaa, koska aurinko paistaa. Ostan leikkokukkia, jotka ilahduttavat vain viikon. Tämä elämäntapa ja kyky nauttia pienistä asioista on merkittivä osa onnellisuuttani.

F – FENGSHUI Olen todennut, että kodin järjestyksellä on ihan todellinen vaikutus hyvinvointiini. Tarvitsen hyvät fengshuit, jotta ajatus kulkee ja olo on keveä. Tällä hetkellä on menossa aikaisempaakin minimalistisempi kausi. Koen turhasta materiasta luopumisen todella puhdistavana.

G – G-FUNK Mitä ei aina helmikorvakoruhabituksestani arvaisi, kuuntelen paljon räppiä. En Keekkiä, josta jätän tässä mielipiteeni diplomaattisesti sanomatta, vaan 90-luvun puolivälin G-funk-tyylistä, bassoiltaan letkeää hip hopia. Yksi siisteimmistä matkakokemuksistani on hip hop -kierros Harlemissa. Pelasin koko nuoruuteni korista ja diggailen graffiteja ja katutaidetta.

H – HOMEVIALAURA Olen todella onnellinen, että päätin alkaa toteuttaa itseäni kirjoittamalla ja kuvaamalla 2,5 vuotta sitten pitkän empimisen päätteeksi. Omasta mediasta on tullut tärkeä osa elämää. Homevialaura on tuonut elämääni luovuutta sekä uusia ystäviä, taitoja ja kokemuksia.

I – IHMISET Elämän tarkoitus on muut ihmiset. Tällaisen viisauden kuulin meille pidetyissä hääsanoissa ja minusta se oli ihanasti sanottu. Sillä mitä meillä olisi ilman rakkaita ihmisiä, ei yhtään mitään. Olen onnekas, kun elämässäni on paljon läheisiä: aviomies, vanhemmat, mummu, serkut, sukulaiset, kummit, ystävät. (Kuva alla: Kirsi Hiekkarinne Photography).

J – JUHLAT No onhan se nyt äärimmäisen kivaa katkaista arki juhlalla. Pukea parasta päälle, tavata ystäviä, kohottaa maljoja ja nauraa hervottomasti.

K – KUMMIUS Omat kummini ovat minulle todella tärkeitä ja lisäksi minulla on kunnia olla kummi neljälle ihanalle tytölle, mistä olen hurjan ylpeä. Omat kummitytöt ovat tietysti silmissäni ihan erityisen hurmaavia, kauniita ja taitavia.

L – LUMILAUTAILU Opettelin aikuisena lautailemaan leikatusta polvesta huolimatta ja siitä sinnikkyydestäni olen ylpeä. Lasken hitaasti kolmekymppisen aikuisen itsesuojeluvaistolla, mutta rakastan olla rinteessä. Yksi tärkeimmistä matkailu-unelmistani on päästä lautailemaan Alpeille.

M – MAD MEN Erinomaisesti käsikirjoitetussa, puvustetussa ja lavastetussa draamasarjassa yhdistyy 60-luvun Manhattan ja mainosmaailma. Voiko muuta toivoa? Kaikkien aikojen paras TV-sarja, joka on paljon enemmän kuin TV-sarja. Jokaisen jakson katsominen on meille pyhä hetki, joka ajoitetaan viikonloppuiltaan ja siivitetään tunnelmavalaistuksella ja punaviinilasillisella.

N – NEW YORK Kolme lempikaupunkiani ovat New York, Barcelona ja Pariisi, mutta New York on kolmikosta erityisin, eikä vähiten siksi, että menimme siellä naimisiin. New York on niin ainutlaatuinen, ettei sitä pitäisi joutua selittämään.

O – ONNI Koko lapsuuteni hurahti koirasta haaveilemalla, luin koirakirjoja, keräsin koiratarroja ja talutin valkoista pientä lelukoiraa. Nelisen vuotta sitten haaveeni toteutui ja meille muutti höppänä coton de tulear Pirkanmaalta. Onni on silmäteräni ja perheenjäsen sanan jokaisessa merkityksessä.

P – PINTEREST Pinterest is my happy place. Hetki kauniiden kuvien parissa rentouttaa, vaikka se olisi vain viisi minuuttia päivässä. Pinterest on itselleni loputon inspiraation lähde, hyödyllinen suunnittelutyökalu ja tärkeä tapa jäsentää ajatuksia ja selkiyttää unelmia.

Q – QUENTIN TARANTINO Lempiohjaajani yhdessä Stanley Kubrickin kanssa, ehkä on pakko mainita myös Woody Allenin sekopäiset New York -tunnelmat. Katsoin aikanaan valtavasti elokuvia, kun olin leffavuokraamossa töissä, mutta nykyään vähemmän ja valikoidusti.

R – REISSUT Reissaaminen on elämän suola, siitä ei pääse mihinkään. Rakastan matkojen suunnittelua melkein yhtä paljon kuin matkustamista itse. Parasta on fiilistellä kohdetta monta kuukautta etukäteen, lukea oppaita ja googlata tärppejä. Silti en missään nimessä halua tehdä matkustamisesta suorittamista. Aina pitää jättää tilaa myös hetkessä elämiselle.

S – SYDÄN Vaikka pohdin asioita rationaalisesti eri näkökulmista, lopulta luotan intuitioon ja sydämen sanomaan fiilikseen. Sydän myös siksi, että en keksi, mikä ominaisuus ihmisessä olisi tärkeämpi kuin hyväsydämisyys.

T – TUNTEET En osaa kuvitella olevani ihminen, jonka naama on aina peruslukemilla. Persoonastani löytyy koko tunteiden kirjo. Olen herkkä, helposti liikuttuva ja rauhallisen diplomaattinen, toisaalta taas äärimmäisen vahva, temperamenttinen ja voimakastahtoinen. Itken jos itkettää, nauran jos naurattaa – useammin onneksi jälkimmäistä. Huumori onkin elämäni tärkeimpiä voimavaroja. Rakastan sarkastisia juttuja.

U – URBAANI Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja kaupunkilainen kerrostaloeläjä. Kaikki kotini ovat sijainneet ratikkareittien varrella kantakaupungissa. Pidän myös ulkomailla kaupunkilomista, tosin vastapainoksi rakastan toista ääripäätä, autioita rantoja, pieniä saaria ja hiljaisia kalastajakyliä. Taajamatyyppiset välimuodot eivät puhuttele.

V – VÄLIMERI Välimeren viinitilat, oliivilehdot ja merenrannat ovat sielunmaisemani. Niiden läheisyydessä tuntuu aina siltä, kuin olisin tullut kotiin.

W – WINING AND DINING Hyvä ruoka ja viini on itselleni itsestään selvä osa elämää. Kotona kokkaan simppeliä safkaa, hifistelyn jätän ammattilaisille. Rakastan pitkiä ravintolaillallisia, mutta myös mutkatonta katukeittiömeininkiä. Olen maailman kaikkiruokaisin ihminen, joka ei mitenkään voi valita yhtä lempiannosta, mutta tämänhetkisiksi suosikkikeittiöikseni sanoisin Välimeren, Lähi-idän ja Japanin.

X – XOXO Suukot ja halaukset menevät aviomiehelleni, elämäni tärkeimmälle ihmiselle ja parhaalle ystävälle. Olen todella kiitollinen siitä, että olen löytänyt rinnalleni niin suuren tuen, kumppanin, jonka silmissä olen täydellinen kaikkine virheineni, joka jaksaa aina piristää hulluttelemalla ja jonka kanssa pystyn jakamaan kaiken. (Ja joka täyttää veroilmoitukseni.)

Y – YLLÄTYS Rakastan yllätyksiä. Sitä, että ihmiset näkevät vaivaa ilahduttaakseen toisiaan sekä kutkuttavaa ajatusta siitä, että mitä vaan voi tapahtua milloin vain. Toisaalta minulla menee yllätyksistä vähän pasmat sekaisin. Opettelen kontrollifriikkinä hölläämään tässä asiassa.

Z – ZEN Olen sosiaalista, seurallista, ihmisläheistä ja helposti innostuvaa sorttia, mutta minussa on introverttipuoli. Se puoli tarvitsee omia aikatauluttamattomia hetkiä kotona, kalsaripäiviä. Tavallisena arki-iltana löydän mielenrauhan siitä, että himmennän valot, sytytän kynttilät ja minimoin turhat ärsykkeet.

Å – ÅR Vuosi nuoruudestani on kulunut asuessa ulkomailla, au-pairina Espanjassa ja vaihtarina Belgiassa. Molemmilla puolivuotisilla on tärkeä merkitys siihen, kuka olen tänään. Avoimempi, itsenäisempi, kansainvälisempi sekä muistoiltani ja kokemuksiltani rikkaampi.

Ä – ÄIDINKIELI Äidinkieli on työvälineeni ja tärkeä osa viestinnän ja markkinoinnin ammattitaitoani. On kiehtovaa miettiä, mitä viestiä ja kenelle, missä kanavassa ja miten. Arvostan hyvää kielenkäyttöä ja tarinankerrontaa sekä nautin itse kirjoittamisesta.

Ö – ÖKY Öky ei ole yhtään oma juttu, kun sillä tarkoitetaan mautonta bling blingiä ja show off -meininkiä. Tyylikäs ylellisyys onkin sitten ihan eri asia.  Mielelläni majoittuisin aina kohteen kauneimmassa hotellissa, suosisin sisustamisessa vain upeimpia materiaaleja ja testaisin maailman parhaita ravintoloita kerta toisensa jälkeen.

Pitkä juttu, kiitos jos jaksoitte lukea! Paljastivatko aakkoset jotain uutta? Ajattelin jatkaa klassikkopostausten sarjaa vielä päivä kanssani -jutulla. Tuleeko muita klassikoita mieleen, joita toivoisitte?

Pehmeitä unia ja ajattomia sisustustotuuksia

Sunnuntaihuomenta! Jos nyt olisi uusivuosi, lupaukseni olisi vaihtaa tyynynliinoja useammin. Kai saman voi luvata 74 päivää myöhässä.

Tyynyliinathan pitäisi vaihtaa jopa viikon, vähintään parin välein. Se on samalla tilaisuus kokeilla mix and match -petausta eriväristen ja -merkkisten tekstiilien kesken.

Meillä on lähes aina sängyssä valkoiset pellavalakanat. Välillä petauksessa vierailee myös hiekanvärisiä tyynyjä, joten uusiksi vaihtotyynynpäällisiksi sopivat hyvin tummanharmaat. Sain Balmuir-pellavatyynynpäälliset blogin kautta, kiitos!

Balmuirin tyynynliinat tulevat kauniissa pellavapusseissa, mikä tekee niistä myös ihania lahjoja antaa vaikka yksittäin lakanakokoelman kerryttämiseksi. Pusseille löytyy varmasti käyttöä kodin säilytyksessä ja matkustaessa ainakin tällaiselta järkkäilyfriikiltä.

Tällä hetkellä yöpöydällä on luettavana ystävältä lainassa oleva sisustusarkkitehti Hanni Koroman, toimittaja Sami Sykön ja kuvaaja Jaanis Kerkiksen kirja Avaimia ajattomiin suomalaisiin sisustuksiin. Kirja vaikuttaa erittäin lupaavalta, klassikolta, joka on ehkä saatava omana kappaleena pysyvästi kirjahyllyyn.

Hannimainen tyyli osuu täydellisesti tämänhetkiseen mielentilaani. Nyt puhuttelee yksinkertaistaminen, harmonia, luonnollisuus, persoonallisuus, ajattomuus, pehmeys ja lämpö. Kansi on juuri niin kaunis kuin kirjalta sopii odottaa.

Erityisesti makuuhuoneen on oman sisustusfilosofiani mukaan oltava seesteinen, kaikki muu tietäisi painajaisia. Niin kuin kirjassa erään makuuhuoneen kohdalla sanotaan: Tavaraa on vähän, mikä luo vaikutelman hiljaisuudesta, rauhasta ja levosta.

Casual Saturday

Tänään on varmaan kaikilla ollut hymy korvissa kuivien katujen ja auringonpaisteen ansiosta. Kyseisessä mielentilassa oli helppo hankkia kaupungilta kesäkengätkin. Tulen varmaan talsimaan näissä nahkaespadrilleissa koko kesän yhdessä valkoisen t-paidan ja revittyjen farkkujen tai farkkushortsien kanssa. Aloitimme tänään rennon lauantain ystäväni kanssa Mille Mozzarelle -brunssilla Punavuoressa. Italialaisherrojen tarjoama herkkulautanen cappucinolla saa erinomaisen arvosanan minulta ja maassa asuneelta ystävältäni. Samalla suunnalla on myös muutama vaateputiikki, jota suosittelen. Kaunis Veera myy laadukkaita merkkejä second handinä, Urban A By Malene Birgeriä ja muita skandisuosikkeja. Nectarine ja Lilly ovat neutraaleja värejä suosivan pukeutujan mieleen, samoin Mycoko, kun lähestytään Kamppia.

Kaupunkilainen saunoo

Haaveilen maailmasta, jossa jokainen arkinen purnukka sampoosta meikinpoistogeeliin olisi kaunis. Ei välttämättä ylellinen, mutta yksinkertaisen tyylikäs ilman kirkkaita huomiovärejä. Kauniin pakkauksen tekeminen ei maksa yhtään sen enempää kuin rumankaan. Miksi niitä on markkinoilla niin vähän?

Olen joutunut taipumaan asiassa, koska iholleni sopii parhaiten apteekkityyppinen hajustamaton kosmetiikka. Peiliovien taakse kätkeytyy siis enimmäkseen sinisenkirjavia rumiluksia. Siksi ilahdun erityisen paljon niistä muutamasta kauniista purkista, jota voin käyttää. Balmain-hiussarja on yksi ihanimmista. Kylpytakki on blogin kautta saatu Balmuir Portofino.

Kuvat ovat taannoiselta saunareissulta, tulipa mieleen sanoa muutama sana siitäkin. Meidän pienessä tuiki tavallisessa 70-luvun kerrostalossa on aivan fantastinen käytäntö: yhteisen saunan saa käydä napsauttamassa päälle juuri silloin kun haluaa. Elän käsityksessä, että yleensä tätä mahdollisuutta ei ole. Olenko oikeassa?  Toki tarjolla on myös vakiovuoromahdollisuus, mutta itselleni ajatus jonkun asian tekemisestä tismalleen samaan aikaan joka viikko tuntuu nykyään todella vieraalta – enhän katso niin TV-sarjojakaan. Toivon, että asumisen trendit olisivat pian menossa tähän suuntaan muutenkin. Jokaisen tarpeen mukaan joustava yhteisomistajuus tuntuu 2010-luvun kaupunkilaiselle paljon omemmalta kuin kaiken omistaminen itse. Jakaisin mielelläni muiden asukkaiden kesken paitsi saunan myös vaikka auton ja ison terassin.

Klassikkopostaus: käsilaukun sisältö

Käsilaukun sisältö on kaikessa hömpässään kiinnostava aihe ja tartun siihen vihdoin itsekin. Käytän useimmiten arkena konjakinväristä Lauren Ralph Lauren -laukkua. Laukku on tarkoituksella maltillisen kokoinen, siinä ei tule raahattua mukana puolta elämää, mutta kaikki tarpeellinen mahtuu kuitenkin mukaan.

Olen nykyään käsilaukun päivittäisen sisällön suhteen better safe than sorry -ihminen. Pidän aina mukana sateenvarjoa ja muutamia meikkejä. Sontsani on tosi kevyt, enkä jaksa vahdata säätiedotuksia ja vaikka vahtaisinkin, ei niihin voi aina luottaa. Mieluummin kannan kuin kastun.

Meikkien kanssa sama juttu, pidän perusjutut nykyään mukana varmuuden vuoksi. En välttämättä korjaa meikkiä päivän aikana ollenkaan (paitsi lisään huulikiiltoa), mutta haluan, että se mahdollisuus on olemassa. Tämä on tullut opittua niin sanotusti kantapään kautta – ja monesti. Nykyään käsilaukussa on aina meikkipuuteri peilillä, poskipuna, rajauskynä ja kulmakynä. Varsinaisen meikin teen muilla tuotteilla, eli varameikkien tehtävä on nimenomaan kulkea aina käsilaukussa ilman joka-aamuista pakkausrumbaa.

Meikkien lisäksi selviytymispakkaus pitää sisällään nenäliinoja ja minikokoisen hiuslakan. Pienissä Mujin rasioissa on lääkkeitä, pinnejä, ponnareita, pumpulipuikkoja, hammastikkuja ja laastari.

Järjestyksen naisena haluan käsilaukunkin olevan siisti. Tarkoitukseen sopii täydellisesti Insjö Inari -sisälaukku, jonka sain blogin kautta. Pussukka on kätevän littana ja juuri sopivan kokoinen, pinta on helposti puhtaana pidettävää nailonia ja yksityiskohdat nahkaa. Sisälaukun ulkoreunoilla on yhteensä kahdeksan taskua ja sisäpuolella neljä, joista kaksi vetoketjullisia, eli kaikelle pientavaralle todella on oma paikkansa.

Bag in bag -ratkaisu on kätevä, jos laukkua haluaa vaihtaa usein tai muuten vain pitää tavarat siistissä järjestyksessä käsilaukussa, matkalaukussa, hoitolaukussa tai treenikassissa. Jos inspiroidutte järkkäämään oman käsilaukun sisällön, saatte koodilla LATI1 ilmaiset toimituskulut Insjö-verkkokaupassa tämän kuun ajan 31.3.2015 asti. Inari-mallin lisäksi valikoimasta löytyy myös isompi sisälaukku Saimaa ja molemmista useita värejä pure black -sävyn lisäksi. Mukavana bonuksena Insjö on suomalainen yritys, mistä järviin viittaavat nimet kertovat.

Käsilaukun sisältö

• avaimet
• iPhone, kuulokkeet ja laturi
• lompakko (tai joskus korvaavana pieni kukkaro muutamalle kortille)
• kalenteri (ehdottomasti paperinen, toimii myös muistivihkona)
• aurinkolasit (taas kevään tullen)
• sateenvarjo (ympäri vuoden)
• varameikit (meikkipuuteri, poskipuna, kulma- ja rajauskynä, huulimeikit)
• bad hair day -apurit (hiuslakka, pari ponnaria ja pinniä)
• selviytymispakkaus (nenäliinat, lääkkeet, pumpulipuikkoja, hammastikkuja, laastari)

Turku-terveisiä: Sisustusliike Avelia

Toin edellisessä postauksessa terveisiä Sisustuksen Koodista. Turun toinen sisustussuosikki on Avelia. Avelian tyyli on mielettömän kaunis yhdistelmä rouheutta, teollisuustyyliä, luonnollisuutta, skandinaavisuutta, eksoottisuutta ja kodikkuutta. Liike toimi ennen Turun keskustassa, mutta muutti viime vuonna Ruissalon telakka-alueelle noin 10 minuutin ajomatkan päähän Turun keskustasta 300 neliön tiloihin. Taidolla poimitun valikoiman ohella parasta onkin upea vanha miljöö ja liikkeen yhteydessä toimiva keittoja, leivonnaisia ja juomia tarjoava ihana kahvila. Kuvien määrä on suoraan verrannollinen siihen, miten paljon hullaannuin paikasta. Avelia ei ole pelkästään Turun suosikki, vaan väittäisin, että ihanimpia sisustuskohteita koko Suomessa – helmi, jonne kannattaa ajaa ostoksille, inspiroitumaan ja viihtymään pidemmänkin matkan takaa.

Turku-terveisiä: Sisustuksen Koodi

Jos sisustusputiikit saavat helsinkiläisen matkaamaan Turkuun, odottaa kohteessa jotain poikkeavaa. Terveisiä siis minilomalta länsirannikolta! Turussa on kaksi sisustussuosikkia, ensimmäinen niistä on Sisustuksen Koodi Linnankadulla. Valikoimassa on pientavaraa, huonekaluja ja kankaita huippumerkeiltä, kuten Flos, Artemide, Artek, by Lassen, Tom Dixon, Hay, Missoni, Pappelina, Vipp, Skandinavisk, Stelton, BEdesing, &Bros, Muuto ja niin edelleen. Kolmikerroksinen liike on ennen kaikkea modernin ja skandinaavisen sisustajan unelma, mutta pidän kovasti siitä, että Koodiin on poimittu mausteeksi myös perinteisiä klassikoita. Mulberry Home on oma ihastukseni. Tuli muuten kuvattua ruokailuryhmä Eames-tuoleilla ja Flos-kattokruunulla aika monta kertaa. Ra-kas-tan. Kiitos Muoti mielessä Anne ja Pihkalan Maija mukavasta kohtaamisesta ja inspiraatiosta!

Kuvauksista ja kuvaamisesta

Saimme vähän aikaa sitten kunniavieraita kotiin: Mrs. Jones -blogista tutun sisustustoimittaja Jonna Kivilahden ja valokuvaaja Krista Keltasen. Kotimme kuvattiin lehteen ensimmäistä kertaa ikinä ja siksi annoin erityisen mielelläni kodin nimenomaan näiden arvostamieni ammattilaisten käsiin. Päivä, joka onneksemme oli kerrankin aurinkoinen, sujui mahdottoman rennosti. Kaukana on ne päivät, kun kodit stailattiin miljoonilla kuvauslainoilla. Kotimme sai olla juuri sellainen, kun se oli. Krista ikuisti mieluisiaan kuvakulmia ja me Jonnan kanssa höpisimme kahvikupit kädessä.

Ei ole varmaan vaikea arvata, kuka varasti mukavana kuvauspäivänä show’n. Emme ennättäneet tehdä valtavaa suursiivousta, mutta siitä pidimme huolen, että Onni ehti ennen kuvauksia salonkiin. Sisustuskoirasta voi myös nykyään käyttää nimeä Edustuskoira. En vielä tiedä, mihin lehteen ja milloin juttu tulee, mutta lupaan sitten kertoa teille (ehkä se onkin sisustuslehden sijaan Koiramme-lehti tai kai maailmalta löytyy joku House & Poodles).

Kristan vaivatonta työskentelyä ei voinut kuin ihailla. Kuvaus on ollut viime aikoina mielessä itsellänikin. Kuvaan edelleen vuosia vanhalla Canon 1100D -järkkärin kittilinssillä, mikä on todella kaukana kollegojen kalustosta. Olen yllättänyt itsenikin tällä sinnittelyllä.

Taannoisen Pariisin messumatkan pelasti onneksi Canon, joka ystävällisesti lainasi epätoivoiselle bloggaajalle Canon EF 16-35mm f/2.8L L II USM -objektiivia pika-aikataululla. Kiitos vielä! Huippulaatuisen objektiivinen lainaaminen on kuin pääsisi treffeille Ryan Goslingin kanssa. Upeasta seurasta yrittää nauttia täysillä sen hetken, vaikka koko ajan tiedostaa, ettei seuralaista ole mahdollisuutta pitää. L-sarjan objektiivi on valitettavasti yli oman budjettini, mutta löydän varmasti Canon-kaverin edullisemmastakin hintaluokasta. Nyt vihdoin alan ymmärtää, mitä ylipäätään objektiivilta haluan.

Jos kiitän itseäni objektiivin osalta sinnikkyydestä, niin jalustan laiminlyömisestä sätin. Nurkissani on kuukausia pölyttynyt ratkaisu parempien kuvien ottamiseen ja nyt vasta otan sen käyttöön. Koin muka jalustan käytön vaivalloiseksi, mutta sekö ei ole vaivalloista, että joutuu ottamaan saman kuvan tuhat kertaa ja siltikin paras versio on tärähtänyt, koska Suomen pimeys. Vielä kun löydän lähiaikoina itselleni sen oikean objektiivin, niin tukevan jalustan ja lisääntyvän luonnonvalon kanssa kuvaaminenhan voi taas pian olla tuskatonta, etten jopa sanoisi kivaa.

Makuuhuoneen viimeistelty sisustus

Pari postausta sitten näitte vilaukselta makuuhuoneen uudet hapsutyynyt, ne ovat Stockmann Decor -pellavatyynynpäälliset. Jemmassa on toisetkin kivat pellavaiset vaihtotyynynpäälliset, kuvaan ne teille myöhemmin.

Makuuhuoneessa on tapahtunut muutakin, sisustus on vihdoin viimeistelty. Haluan pitää makuuhuoneen todella harmonisena ja minimalistisena. Kun tavaraa on vähän, sillä on entistä suurempi merkitys, mitä tavarat ovat.

Viime vuoden lopussa tilasin vihdoin Bemzin Loose Fit Urban -helmalakanan sänkyyn. Kolusin kaikki vaihtoehdot, mutta mistään muualta ei löytynyt valkoista, suoraa, pellavaista, yli 50 cm korkeaa helmalakanaa. Ja ehkä ihan hyvä, että ei löytynyt, sillä Bemz oli koko ajan se mieluisin vaihtoehto. Hinta vain kirpaisi, mutta toisaalta haluan nykyään elää kerralla kunnollista -periaatteen mukaan.

Olen todella tyytyväinen Bemz-helmalakanaan, koska siinä on Gervasonin Ghost-tuolin tapaan ommeltu saumat ulkopuolelle (tätä ominaisuutta ei varsinkaan ollut missään muussa helmalakanassa ja se on yksityiskohdista suosikkejani). Helmalakana toden totta viimeisteli IKEA-sängyn juuri niin kuin oli tarkoituskin. Sellaisenaan pelkkä runkopatja jaloilla näytti koko ajan keskeneräiseltä ja karulta. Yli kolme vuotta sitä jo katseltiinkin.

Opin myös petaamaan peitot rennommin niin, että helmat roikkuvat laidan yli. Nyt aikaisemmat petaukset näyttävät todella kököltä, enkä tajua, mikä aivopieru aikaisempi petaustapa oli. Tästä lähtien käytän entistä vähemmän päiväpeittoa: en kisko sitä sängyn päälle edes pyhänä. Mitä sitä maailman ihanimpia petivaatteita, yksivärisiä pellavalakanoita, peittämään.

Tämän vuoden puolelle jäi makuuhuoneen viimeistelyprojektissa uudet yöpöydän valaisimet, ne Artemiden Tolomeot, joista haaveilin pitkään. Meidän Tolomeo-koko on Micro, mutta tarkkasilmäinen saattaa huomata ensimmäisestä kuvasta, että oikealla pöydällä oli kuvanottohetkellä isompi Tolomeo. Ostin valaisimet Zarrosta Fredalta ja koska toisen Micro-koon toimitus viivästyi, ystävälliset zarrolaiset lainasivat meille siksi aikaa isompaa. Zarrossa oli taas muutenkin niin paljon kaikkea kivaa, että sain kaksin käsin hillitä itseäni.

Yöpöydät ovat vanhat tutut Kartellin Jollyt ja mustat nahkarahit löytö Don Goffosta. Taulukollaasi on tehty Esprit-kuvaston sivuista ja Clas Ohlsonin kehyksistä. Lukemiset on koreissa sängyn alla. Myös Onnin harmaa peti on näissä kuvissa sängyn alla, mutta yleensä se on sängyn vasemmalla puolella. Ei sillä, että hänen korkeutensa nukkuisi missään muualla kuin ihmisten sängyssä.

Vinkki kevätkotiin

Kodin järjestys on aiheista lempilapseni ja olen juuri se ihminen, joka saa kiksit valkoisista säilytysratkaisuista. Erityisesti keväällä tulee tarve karsia kaikki turha ja laittaa kamat ojennukseen. Siksi ilahduin, kun sain tutustua Zinotiin. Kyseessä on kahden suomalaisnaisen yritys, jonka tuotemerkkejä ovat MAYN ja Musta5101. Jälkimmäisen bambukeittiörätit ovat meillä käytössä päivittäin (musta konepestävä tiskirätti, mikä arkinerouden huipentuma!). Uusi tuttavuus on MAYN-metallikorit, jotka nekin valmistetaan kotimaassa.

Sain korit ja saippuan blogiyhteistyön kautta Kettukarkki SHOPista, jota pitää Kettukarkki-blogista tuttu Maire. Tapasin Mairen ensi kertaa Iittala-brunssilla ja kun myöhemmin kuulin, että Maire oli laittanut oman verkkokaupan pystyyn, innostuin ja ilahduin saman tien hänen puolestaan. On inspiroivaa nähdä, miten kollegat toteuttavat omia juttujaan ja unelmiaan on kyseessä sitten kaupan perustaminen, kirjan kirjoittaminen tai vaikka tapahtuman luominen.

Lähdin mielelläni tekemään Mairen kanssa yhteistyötä ja kertomaan kivasta kamppiksesta: Kun tilaat mitkä tahansa kaksi MAYN-koria Kettukarkki SHOPista helmikuun loppuun 28.2. mennessä, saat kaupan päälle MAYN-minttu-kookos-käsisaippuan (arvo 16 euroa).

MAYN-koreja on saatavana valkoisena ja mustana kahdessa koossa: S (23x23x15cm) ja M (30x37x20cm). Kuvissa näkyvät ovat isompaa M-kokoa.

Keksin koreille heti tuhat käyttötarkoitusta: eteisessä voi säilöä pipot, vaatekaapissa sukat, lastenhuoneessa lelut, kodinhoitohuoneessa pesuaineet, suihkukaapissa kosmetiikat, keinutuolin vieressä lankakerät ja niin edelleen. Itse säilön koreissa lehtiä, koska niille ei tunnu olevan kodissamme koskaan liikaa säilytystilaa, sekä kasmirneuleita. Kori on oiva neuleille, joita ei saa roikottaa henkarissa, vaan joita pitää säilyttää ilmavasti viikattuna.

Käsisaippua tyylikkään mustalla pullolla on valmistettu Suomessa luontoystävällisistä raaka-aineista. Saippuassa on kosteuttavaa glyseriiniä ja huumaava mintun ja kookoksen tuoksu. Jotenkin näissä tuotteissa on kaiken kaikkiaan keväisen freessi fiilis, vaikka harmaasta ulkoilmasta ei voi sanoa samaa. Hyvää viikonloppushoppailua ja kevätsiivousintoilua Mairen kivassa Kettukarkki SHOPissa!